artikkelikuva

PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN

Agrologien palkkatutkimus 2016

14.02.2017

Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan etuoton, sillä vuodesta 2012 lähtien agrologien ennestäänkin alhainen keskipalkka ei ole kehittynyt lainkaan.

Vuonna 2012 aritmeettinen keskipalkka oli 3315 euroa. Tämän vuoden elokuun tietoihin pohjautuva palkkatutkimus antoi keskipalkaksi 3350 euroa. Viime vuoden keskipalkka 3383 euroa käväisi hitusen korkeammalla, mutta pitempi linja näyttää vakaata nollakehitystä.

Kun kiky-sopimuksen palkkojen nousua hillitsevän vaikutuksen pitäisi näkyä ensi vuonna, ei agrologeilla taida olla jatkossakaan toiveita palkkojen paranemisesta?

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v. 2015 2926 euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Kaikkien vastaajien mediaanipalkka eli keskimmäinen palkka oli vuonna 2014 3056 euroa, viime vuonna 3076 euroa ja tänä vuonna ainoastaan 3030 euroa.


Naisilla ja miehillä erilaiset profiilit
 

Palkkatutkimuksen hillittyyn palkkakehitykseen vaikuttanee yhtenä tekijänä vastaajajoukon huomattava naisistuminen. Tunnetusti naisagrologien palkat ovat useasta syystä alemmat kuin miehillä. Nyt naisvastaajien osuus vastaajista oli 3,7-prosenttiyksikköä viimevuotista korkeampi.

Yksi selkeä ero vastaajajoukon naisten ja miesten välillä oli työkokemusvuosien määrä. Vastanneista naisista 48 % kuului työkokemusvuosiltaan luokkaan 10 vuotta tai sen alle. Miehistä 43,6 % kuului työkokemukseltaan yli 20 vuoden ryhmään.

Toiseksi agrologimiehet työskentelevät selvästi naisia yleisemmin esimiesasemassa. Miehistä 34,2 % kuului keski- tai ylimpään johtoon, naisista vain 17,6 %.

Myös koulutustaso näkyy palkkaeroa miesten ja naisten välillä lisäävänä tekijänä. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla agrologeilla palkat ovat pienemmät kuin opistosta valmistuneilla. Ammattikorkeakoululaisten ryhmässä naisten ja miesten palkkaero on pienimmillään eli 330 euroa miesten eduksi. Ammattikorkeakoulusta valmistuneista vastaajista 60 % oli naisia.

Vastaajista opistotutkinnon suorittaneita naisia oli 34,9 %. Opiston suorittaneet naiset ansaitsivat keskimäärin 3050 euroa ja miehet 3960 euroa. Ylemmän korkeatutkinnon suorittaneista 2/3 on naisia. Tässä ryhmässä naisten ja miesten palkkaero oli suurin, peräti 1250 euroa miesten eduksi.

Julkisuudessa naisten alempien palkkojen selitykseksi on mainittu naisten miehiä yleisempi sijoittuminen alemmin palkatuille aloille. Tutkimuksessammekin tämä käsitys vahvistuu (liite 1). Palkkakyselyyn vastanneista naisista 30,9 % työskenteli keskipalkaltaan viiden heikoimman työnantajan palveluksessa. Miesten vastaava työnantajaosuus oli tuntuvasti alempi 20,8 %.

Keskipalkaltaan viiden parhaan työnantajan ryhmässä työskenteli 29,5 % miehistä mutta ainoastaan 20,7 % naisista.

Taulukossa 1 esitetään palkkatutkimuksen 2016 alakohtaiset palkat sekä vertailu vuoden 2015 palkkatutkimukseen. Kuten aikaisemminkin olen muistuttanut, ovat vastaajamääriltään suurimpien alojen muutokset luotettavimpia. Pienissä ryhmissä epäidenttinen vastaajajoukko lisää sattuman osuutta.


Kauppa ja teollisuus liukuvat alaspäin


Kuluneella 10-vuotiskaudella kaupan ja teollisuuden deflatoidut palkat ovat laskeneet peräti 16,8 % (taulukko 3). Todennäköinen selitys kehitykselle on alalla esimies- ja johtotehtävissä olleiden agrologien määrän vähentyminen. Finanssialan muita aloja vaisumpi palkkakehitys selittynee samalla asialla.

Kaupan ja teollisuuden ohella negatiivisen palkkakehityksen on kokenut myös maatalouteen liittyvä muu ala ja maatalouden ulkopuolinen ala. Miinus on kuitenkin kauppaa ja teollisuutta merkittävästi pienempi.

Kunnalla ja valtiolla kymmenvuotiskauden aikana palkat ovat nousseet hiukan yli kolmen, opetuksessa hieman yli kahden ja maatiloilla ja neuvonnassa hiukan alle kahden prosentin vuosivauhtia.


Työntekijäasema vaikuttaa


Palkkakyselyyn vastanneista naisista 82,3 % ja miehistä 65,7 % oli toimihenkilöasemassa olevia. Tässä ryhmässä naisten keskipalkka oli 84,1 % samassa työntekijäasemassa olevien miesten keskipalkasta.

Keskijohtoon kuuluvien naisten suhteellinen osuus (14,6 %) oli hiukan yli puolet miesten vastaavasta suhteellisesta osuudesta (26,2%). Ylimmässä johdossa miesten suhteellinen osuus oli lähes kolminkertainen naisten osuuteen verrattuna. Tähän ryhmään kuului vain 5,7 % kaikista vastanneista.

Naisten palkka keskijohdossa oli 78,2 % ja ylimmässä johdossa 71,9 % miesten palkasta. Naisten ja miesten keskipalkkojen erot työntekijäaseman mukaan ilmenevät taulukosta 2.


Alempi korkeakoulu opiston perässä


Aiemmissa tutkimuksissakin opistotutkinnon suorittaneiden keskipalkat ovat olleet selvästi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden palkkoja paremmat. Hyvin todennäköisesti opistoagrologeilla työurat ovat pitemmät kuin amk-agrologeilla. Kaikista vastaajista 51,1 % oli opisto-, 29,7 % agrologi (AMK)- ja 9,2 % ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kaikkien agrologien keskipalkkaan opistotutkinnon suorittaneiden miesten korkealla osuudella (63 % vastanneista miehistä) on kohottava vaikutus. Puolestaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten korkeat palkat eivät juurikaan nosta kaikkien agrologien keskipalkkaa, sillä kaikista vastaajista tämän koulutustason miehiä oli vain 3,2 %.

Lähimmäksi miesten palkkatasoa naiset pääsivät ammattikorkeakoulututkinnolla (83 %). Opiston suorittaneiden naisten keskipalkka oli 77 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 73 % miesten keskipalkasta. Keskipalkat koulutustason mukaan taulukossa 5.


Naisilla lyhyemmät työurat


Tutkimukseen vastanneista naisista 48 % oli ollut työssä kymmen vuotta tai vähemmän. Seuraavaan kymmenvuotisluokkaan kuului 30 % ja sitä seuraavaan 17 %. Yli 30 vuoden työura oli neljällä prosentilla naisista. Miehiä työvuosiluokissa 0-10, 11-20 ja 21-30 oli noin 30 % kussakin ja 30 vuotta pitemmän työuran tehneitä 14 %.

Naisilla keskipalkka nousi työuran jatkuessa, mutta miehillä keskipalkka kääntyi 30 vuoden jälkeen laskuun. On huomattava, että tähän ryhmään kuuluvien vastaajien osuus oli pieni. Pienillä vastausmäärillä keskiarvon luotettavuus on heikompi, sillä sattumalla on silloin suurempi osuus.

Kaaviossa 6 näkyy työuran pituuden vaikutus naisten, miesten ja kaikkien agrologien keskipalkkaan.


Itä-Suomi alueiden palkkajumbo


Agrologien palkoissa on melkoisia alueidenvälisiä eroja (taulukko 5). Erojen taustalla on todennäköisesti työnantajien erilainen alueittainen jakauma. Palkoissa perää pitävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa työpaikkojen enemmistö on oletettavasti heikoimmin palkatuilla aloilla, kun taas Länsi- ja Etelä-Suomessa on enemmän maatalouskaupan, elintarvike- ja maatalouskoneteollisuuden työpaikkoja.

Itä-Suomen keskipalkka jäi kaikkien agrologien keskipalkan alapuolelle ollen 3038 euroa. Pohjois-Suomen keskipalkka oli 127 euroa Itä-Suomen palkkaa suurempi. Surullista, että vuonna 2015 Itä-Suomen keskipalkka oli 88 euroa parempi.

Vuoden 2016 alueiden palkkakisan ykköstila heltisi Etelä-Suomelle 3585 eurolla. Se oli 547 euroa Itä-Suomen palkkaa parempi. Prosenteissa eroa on peräti 18 prosenttia.

Lounais-Suomi hävisi alueiden välisen palkkakisan ykköstilan 46 eurolla. Vuoden 2015 alueiden ykkönen Keski-Suomi oli kolmas 3484 euron palkalla. Siinäkin laskua edellisvuoteen 56 euroa. Nelonen oli Häme 3335 euron kuukausipalkalla.  


Keski-Suomesta parhaat työllisyysarviot


Keski-Suomen alueen vastaajista 40 % arvioi agrologien työllisyystilanteen hyväksi tai erittäin hyväksi. Lounais-Suomessa ja Hämeessä vastaava arvio oli hieman heikompi (taulukko 6).

Yllättäen palkkatilaston alueellinen ykkönen Etelä-Suomi antoi agrologien työllisyystilanteesta toiseksi vähiten hyvä- tai erittäin hyvä-arvioita (24,1 %). Itseasiassa erittäin hyvä-arvioita Etelä-Suomen vastaajat eivät antaneet ollenkaan, kun muilla alueilla erittäin hyvä- tai erittäin hyvä-arvioita on muutama kumpaakin. Vähiten positiivisia arvioita annettiin Itä-Suomessa (21,7 %), jossa myös palkka oli alueiden heikoin.

Erittäin huonoksi tai huonoksi agrologien työllisyystilanteen arvioi 20 % Lounais- ja Itä-Suomen sekä Hämeen alueiden vastaajista. Keskisuomalaiset olivat tässäkin arviossa positiivisimpia, sillä ainoastaan 14,8 % heistä näki agrologien työllisyyden erittäin huonona tai huonona.

Kokonaisuutta tarkasteltaessa työllisyysarviot ovat heikentyneet vuoteen 2015 verrattuna. Nyt arvion erittäin huono tai huono antoi 19,2 % (vuonna 2015 17,3 %), melko hyvä 51,1 % (56,7 %), hyvä 27,6 % (32,5 %) ja erittäin hyvä 2,1 % (2,9%).
 

Palkkatutkimuksen grafiikka löytyy tästä linkistä!


Teksti ja grafiikka: Esko Lappalainen





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Minä, Me ja Muutos

    06.03.2019 | Työelämä

    Suomen Metsäkeskuksen toiminnassa on totisesti tapahtunut suuria muuto...

    Kädenvääntö irtisanomisen helpottamisesta

    30.01.2019 | Työelämä

    Suomen hallituksen kevään kehysriihi toi yllättävän päätöksen: yksilöp...

    Työkaluja asiantuntijatyön johtamiseen

    11.06.2018 | Työelämä

    Tietotyöläisestä puhuttaessa tarkoitetaan asiantuntijaa, joka tekee ty...

    Työuupumus - työn johtamisen uusi haaste ja laadun mittari

    08.06.2018 | Työelämä

    Suomalainen työmoraali on vielä sen verran korkea ja kova, että apua h...

    Etätyön mahdollisuuksia ja haasteita

    07.06.2018 | Työelämä

    Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen, sopimukseen ja sä...