artikkelikuva

Ponsse Buffalo 10W

Einarin perintö

26.03.2018

Ponsse investoi rajusti vastatakseen haasteisiin markkinoilla ja luonnonvoimien myllerryksessä. Mies, idea ja vahva tahto synnyttivät Vieremälle maailmanlaajuisen menestystarinan, jonka historia on kohta yksissä kansissa.

Juha Vidgrén kirjoittaa työhuoneessaan tekstejä historiateokseen, joka kertoo hänen isänsä perustamasta yhtiöstä. Vidrgrénin suku on yhä vahvasti kiinni vieremäläisen Ponssen puikoissa. Juha on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Miehen kommentoinnissa käy hyvin ilmi yhtiön peruslinja, joka kuulostaa muuttumattomalta: koneita kehitetään sellaisiksi, että asiakas pärjää niillä liiketoiminnassaan.

Kaikki eivät usko ilmastomuutokseen, mutta metsäkoneyrittäjä, joka koneineen uppuroi suolla sydäntalven aikaan, saattaa pitää ilmiötä mahdollisena.

Hätiin kehitetyillä teknisillä ratkaisuilla kone pysyy pinnalla. Kymmenpyöräisen kuormatraktorin Ponsse 10w:n kantopinta-ala mahdollistaa heikosti kantavien maaperien tuottavan puunkorjuun. Upottavissakin leimikoissa kone toimii ympäri vuoden.

 


Ponsse Oyj:n  hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén.

 

Keksinnöstä on valtava askel kannattavaan liiketoimintaan

 

10w:n tekninen ratkaisu perustui 2010-luvun alun riittävän yksinkertaiseen, mutta samalla niin toimintavarmaan oivallukseen, että se oli mahdollista toteuttaa.

Metsäkoneen takatelin perään kiinnitetään kolmas pyöräpari ja olosuhteisiin soveltuvat telat, ja katso: se kulkee suolla.

Kone toimi nyt hyvin myös lumella, kun paksu lumi tamppautui telojen alle ja suojasi pehmeää maata sekä alustakasvillisuutta.

- Tämä ratkaisu, joka toteutettiin kymmenpyöräisessä kuormatraktorissa, on tuonut helpotusta pehmeisiin maastoihin, Vidgrén sanoo.

Juha Vidgrénin mukaan Suomessa on eteviä ihmisiä ja hyviä keksijöitä löytämään ratkaisuja ongelmiin, kuten sulaan metsämaahan. Mutta keksinnöstä on vielä valtava askel siihen, että siitä tulee kannattavaa liiketoimintaa.

- Puhumattakaan, että se on kannattavaa globaaleilla markkinoilla, hän lisää.

 

Kannattavuus ulos hehtaarihalleista

 

Koneiden käyttöaste on korkea, metsäteollisuus investoi ja siinä samalla kasvunäkymät siivittävät myös konevalmistajaa investoimaan. Kaikkiaan neljä hehtaaria hallitilaa, mihin?

Ponsse Oyj:n viime vuoden viimeisen vartin tulosta heikensi rahoituskulujen kasvu. Yhtiön viime vuoden hyvästä tuloksesta on lohkaistu iso siivu tehtaan laajennusinvestointiin.

Jätti-investoinnit eivät näytä huolettavan hallituksen puheenjohtajaa, joka huomauttaa, että hehtaareina laskettavien lattiapinta-alojen investoinneista päätettiin runsaat kaksi vuotta sitten, kun päällä oli vielä taloudellisen epävarmuuden aika.

- Ei se ole pelkästään sitä, että tehdään seiniä. Kyse on aina siitä, miten toiminta on kannattavaa pitkällä aikavälillä. Se on riskinottoa, Vidgrén tarkentaa.

Kemiallisen- ja mekaanisen metsäteollisuuden ruusuiset kasvunäkymät tulevat kreivin aikaan. Vaikka kenties pöhinää on ilmassa enemmän, kuin oikeasti taivasta kohti nousevia uusia savupiippuja, kasvaa puun kysyntä kaikilla mittareilla mitattuna.

Näin konepajayhtiön vuosi 2017 oli tasapainoinen kasvun vuosi, liiketoiminnan rahavirtoja ja tuloskuntoa silmällä pitäen.

- Onnistuimme jokaisella neljänneksellä tasaisesti läpi vuoden, Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela ei malta olla lisäämättä.

Ponsse sai viime vuoden aikana tilauksia 582,1 miljoonan euron arvosta, kun niitä tuli vertailukaudella 493,8 miljoonalla. Kasvunäkymät voivat olla huumaavat, kun markkinat ovat eri puolilla maailmaa.

- Intiastakin joku jo kyseli koneitamme, Vidgrén lisää.

 

Sukukronikka tyhjentää pajatson

 

Oman metsäkonevisionsa pohjalta yhtiön luoneen Einari Vidgrénin (1943-2010) perintö elää yhä yhtiössä. Tämän eräänlaisen henkisen pääoman voi aistia Vieremällä: toiminnan fokuksessa on metsäkoneen käytettävyys ja se, että ”mies tekköö sillä rahhoo”, kuten Einari tämän yhtälön ilmaisi.

Yhtiössä näkyy ainakin viisi Vidgrén-nimistä työntekijää. Vaikka kyse on pörssiyhtiöstä, Ponsse on myös perheyritys.

Asiat ovat sanamukaisesti pöydällä, kun Einarin toiseksi vanhin poika Juha kerää materiaalia kirjailija Antti Heikkisen kirjoittamaan Einari Vidgrenin elämänkertaan, joka valmistuu vuoden 2019 puolella.

 


 Kaken paja 1969: Täällä rakennettiin ensimmäinen Ponsse 

 

Maataloustraktorilla alkuun

 

Valokuvakansiot pullistelevat haalistuneita värikuvia värikkäistä alkuvaiheen ajoista, kun yhtiö lähti liikkeelle asiaan uskoneiden miesten ja naisten voimin.

Juha tutkii takauspöytäkirjaa vuodelta 1961. Velka-asiakirjasta ilmenee, kuinka Einarin omat vanhemmat takasivat hänelle lainan maataloustraktorin hankintaan.

Sillä pelillä Einari pääsi savotalle. Loppu on legendaa. Niin, firman nimi. Se tuli Vieremän kirkonkylällä 1960-luvun lopulla kuljeskelleen sekarotuisen Ponsse-koiran mukaan. Koira oli kyläläisten mukaan yhtä ruma kuin Einarin tekemä ensimmäinen metsäkone. Siksi siis sen nimeksi tuli Ponsse.

Yhtiön historia oli vuoristorataa 1990-luvun puoliväliin: Harri Suutarin toimitusjohtaja-aikaan kasvu ei ollut enää ”pyrähdyksiä”, vaan maailmanvalloitus alkoi suuri ja edistyksellinen Ergo-harvesteri lippulaivana.

Työhydrauliikan ja ajovoimansiirron mestarinäyte oli ”syömähammas”, kuten Harri Suutari konetta kutsui lehdistölle sitä esitellessään.

Tienraivaajan osa selkeni vuosikymmeniksi, kunnes Einari yllättäen 26. lokakuuta 2010 menehtyi rakastamansa hevosharrastuksen parissa.

Yhtiö kävi läpi kaikki toimenkuvat ja vakanssit: Juha Vidgrén siirtyi varapuheenjohtajasta hallituksen puheenjohtajan paikalle. Näköalapaikalle.

 

                                        
Einari Vidgrén pääsi puun ajoon, kun vanhemmat takasivat lainan traktorin hankintaan. 

 


Ponsse Dino: Einari Vidgrenin kuormatraktori vuodelta 1969

 

Jo Einari näki sopeutumispaineet

 

Globaalin markkinan haltuunotto Vieremältä käsin saattaa kuulostaa haastavalta kuviolta. Maailmanlaajuisesti toimivan konsernin johto todella toimii Vieremällä: Iisalmesta 30 kilometriä Oulun tietä, keskellä-ei-mitään.

Myös ilmastonmuutos on globaali ilmiö. Jokunen vuosi sitten muutos alkoi toden teolla haastaa koneurakoinnin kalustoa. Vaikutukset ovat moninaisia ja eri maissa myös hieman erilaisia.

Tosin kahdeksanpyöräiset harvesterit ja 10w-malli pehmeille maille kehitettiin jo Einarin elinaikana. Einari ei ollut vain keulakuva, vaan esimerkiksi vuonna 1987 olennaisesti vaikutti nykyaikaisen harvesterin hakkuupään syntyyn:

”Se ottaa kuin karhu puun sylleilyysä näin ja se mennee vauhilla läpi.”, mies näytti karhun halausta suunnitteluinsinööreille.

- Mielikuvat olivat selkeitä ja hänen vahvuutensa oli, että hän puhui myös hyvin selkeästi ymmärrettävällä kansankielellä paitsi insinööreilleen, kaikille! Juha vahvistaa.

 - Se oli voimakasta teknistymisen aikaa, Juha kommentoi.

Teknistyminen johti jopa hienoiseen kilpaluun konevalmistajien välillä. Monet historian käänteet on tähän asti huonosti dokumentoitu, kuten esimerkiksi se, kun tavaralajimenetelmän suosio alkoi kasvaa USA:ssa. Kokopuu-runkomenetelmäkoneiden markkinajohtaja Caterpillar tuli myös mukaan kilpailuun. Ponsse vaihtoi tuolloin moottoritoimittajana olleen Caterpillarin Mersun moottoriin.

Caterpillarin lyhyt seikkailu Ruotsissa oli taas episodi, joka on Juha Vidgrénin mukaan vieläkin avaamatta. Useinhan mielenkiintoisimmat tarinat jäävät kertomatta. Ponssen osalta tilanne taitaa nyt korjautua, kun kronikkaa kirjoittaa kaiken nähnyt sisäpiiriläinen.
 


Ponsse konserniin kuuluu 11 tytäryhtiötä, joissa työskentelee yli 1500 työntekijää. Toimintaa löytyy 40 maasta. Viennin osuus yhtiön liikevaihdosta on jo päälle 77 prosenttia.


 

Kuka omistaa hakkuudatan?

 

Hakkuudatan analysointi kiinnostaa kaikkia osallisia.Tavaralajitiedon haltija on maanomistaja, koneurakoitsija, saha, metsäyhtiö - vaiko kuka?

- Kyllä siitä keskustellaan, sanoo Juha Turunen, Tornatorin Ilomantsin toimipisteen suunnitteluasiantuntija.

Hakkuukoneen luoma data, mitä metsästä tulee, on sahaajalle elintärkeää tietoa. Mutta myös metsänomistaja, teollisen metsänjalostuksen porras ja koneyrittäjä ovat kiinnostuneita koneen tuottaman hakkuudatan omistussuhteesta.

Koska data syntyy hakkuukoneessa, on konevalmistaja sitä mieltä, että koneyrittäjällä on tekijänoikeus tuottamiinsa tiedostoihin puutavaravalikoista.

Puukauppa- ja urakointisopimukset voivat määritellä tämän mittaustodistuksessa käytettävän datan tekijänoikeuden. Yhteneväistä käytäntöä vielä haetaan.

- Tornator metsänomistajana on toki kiinnostunut hakkuukoneen luomasta datasta, mutta sovittuja asioita tietenkin kunnioitetaan, sanoo Turunen.

Data-analytiikka ja sen arvo metsäbisneksessä saattaa jäädä maallikolle epäselväksi. Kun tavaralajimenetelmässä rungot katkotaan metsässä puunkäytön vaatimiin mittoihin, syntyy dataa tietokantaan. Kehittyneet IT-järjestelmät ilmoittavat loppuasiakkaalle jo metsästä tiedon siitä, kuinka paljon ja millaista puuta seuraavaksi saapuu.

Asiaa valottaa konevalmistaja Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén:

- Kun tietoa kerätään koneelle, tuon tänään kaadetun puuston pohjalta voidaan heittää hakkuuennuste esimerkiksi viiden vuoden päähän, että kuinka paljon ja minkälaista puuta alueelle jää pystyyn harvennuksen jälkeen.

- Olemme tulleet uuteen maailmaan, jossa tietoa kerätään analysoitavaksi koneelle koneelta yhä enemmän.

- Olemme kiinnostuneita ennen kaikkea siitä, että meidän asiakas pärjää. Olipa kerättyä tietoa hallinnoimassa sitten kuka tahansa, Vidgrén päättää.


 

Teksti: Reijo Holopainen

Kuvat: Ponsse





Suosituimmat

    Einarin perintö

    26.03.2018 | Metsä

    Juha Vidgrén kirjoittaa työhuoneessaan tekstejä historiateokseen, joka...

    Sikalasta sirkkafarmiksi

    20.03.2018 | Tuotteita luonnosta

    Lämpö hyväilee ihoa ja korvissa sirisee. Floridan sijasta olemme kuite...

    Perunaneuvojana Pohjois-Koreassa

    13.03.2018 | Maatalous

    Pohjois-Korea keikkuu otsikoissa viikoittain, eikä kovin myönteisessä ...

Muut

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | Hyvinvointi

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...

    MM-kultaa ja pronssia!

    18.09.2018 | Ihmiset

    Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikki...

    Käytäväharvennuksella ensiharvennukset kannattaviksi?

    18.06.2018 | Metsä

    Uudet biotuotetehtaat tarvitsevat puuta myös ensiharvennuksilta, mutta...

    Metsäinssi paperitehtailijana

    15.06.2018 | Metsä

    Nordpap/Kuronen Yhtiöt Oy, toimitusjohtaja Maija Kuronen ja hallitukse...