artikkelikuva

Pentti Hyttinen ja Kolin kansallispuistossa toimivan Kolin Keitaan yrittäjät Joona Sarisalmi ja Marianne Ruhanen. Hyttisen mukaan Metsähallitus auttaa maakuntien yrityksiä omalla panoksellaan.

Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

24.09.2018

Mahdollisen maakuntauudistuksenkin jälkeen metsäarki jatkuisi ilman isoja mullistuksia. Puuta ostetaan, myydään, korjataan ja jalostetaan kuten ennen sitä. Maakunnallinen itsehallinto siirtäisi päätäntävaltaa monissa asioissa lähemmäksi maakunnissa asuvia. Se lisäisi tarvetta saada enemmän metsäammattilaisten ääntä päätösten tekoon.

Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunnan käsissä. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri, sote- ja maakuntauudistuksen ylin virkamiesjohtaja Päivi Nerg uskoi elokuun lopulla, toki tehtävänsäkin puolesta, että tulee.

– Kyllä se tällä hetkellä näyttää siltä, että kyllä se vain läpi tässä ajetaan, Nerg totesi.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustettaisiin hallituksen esityksen mukaisesti 18 maakuntaa. Niihin siirtyisi tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä ja kunnista. Maakuntiin tulisi vaaleilla valittu maakuntavaltuusto.

Maakunnat aloittaisivat 1.1.2021. Ne saisivat valtiolta tietyn rahasumman hoitaa maakunnan tehtävät. Sote haukkaisi rahoista valtaosan, loppueuroilla maakunta hoitaa muut sille annettavat tehtävät.

Hyvin metsäisiäkin asioita tuntevan Nergin sanoin maakuntauudistuksesta ja metsästä on vaikea löytää terävää plus- tai miinusmerkkistä koukkua. Muun muassa metsänhoitoyhdistyslaki ja metsälaki on uusittu ja Suomen metsäkeskus ja metsähallitus jäisivät maakuntien ja perustettavan Valtio lupa- ja valvontavirasto Luovan ulkopuolelle. Luovaan koottaisiin valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä nykyisistä aluehallintovirastoista, ELY-keskuksista, KEHA-keskuksesta, Valvirasta ja Melasta. Avit, Valvira ja ELY-keskukset lopettaisivat.

 

Hannu Hoskonen kannustaa metsäosaajia päättäjiksi valtakunnan politiikkaan asti. Mutta rankkaa vaalityötä ja esillä oloahan se vaatii. Hoskonen Kolin Erämessuilla toissa kesänä.

 

Valtaa ja tehtäviä maakuntiin

 

Päivi Nergin mukaan koko maakuntamullistuksen merkittävin vaikutus, soten lisäksi, olisi nimenomaan päätäntävallan ja valtiolta siirtyvien tehtävien tulo lähemmäksi maakuntien asukkaita.

– Se on juuri näin. Maakunnat saavat valtaa ja ottaa päätöksissä huomioon alueen erityispiirteet ja tehdä itsellisiä päätöksi niiden raamien puitteissa mitä laki antaa.

Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston ylijohtaja Juha S. Niemelän mukaan maakuntauudistuksen vaikutukset normaaliin metsätalouteen ja metsäasioihin tulevat välillisistä asioista palasina sieltä täältä. Muun muassa kaavoituksen, liikenteen suunnittelun ja maakuntasuunnittelun kautta.

– Tavan metsänomistajan kumppani muun muassa Kemerassa olisi jatkossakin paikallinen metsäkeskus.

Suomen metsäkeskuksen elinkeinojohtaja Anssi Niskanen sanoo, että jää nähtäväksi, miten maakunnat suhtautuisivat metsään ja panostuksiin niihin välillisiin asioihin. Vaihtelua tullee.

– Uskon, että missä metsällä on iso merkitys aluetalouteen, niin asiat tultaisiin hoitamaan hyvin.

– Metsäkeskuksen tavoitteena on olla aktiivisesti tuomassa metsäosaamista ja metsäsisältöä mukaan maakuntien toimintaan. Ollaan käytettävissä, Niskanen tiivistää.

 

Uhkia metsäalan imagolle?

 

Anssi Niskasen kotimaakunta Pohjois-Karjala olisi yksi itsenäinen uusi maakunta. Metsäkeskuksen itäisen palvelualueen elinkeinopäällikkö Leena Leskisen mukaan maakuntauudistus ei toisi arjessa puurtavan metsätoimihenkilön arkityöhön juurikaan uutta.

Muun muassa Kemera-rahat kulkisivat edelleenkin metsäkeskuksen kautta, metsänkäyttöilmoitukset tulisivat heille normaalisti ja he huolehtivat muun muassa luonnonsuojelu- ja vesilain valvontaan liittyvistä asioista.

– Toteuttajalle ei periaatteessa mitään uutta.

– Suurin muutos olisi se, kuinka hakkuut sujuvat. Että ei tulisi tietokatkoksia ja sattuisi vahinkoja.

Tällä Leskinen viittaa siihen, riittääkö maakuntiin ja Luovaan tarpeeksi luonnonsuojelun viranomaisresursseja. Osaajat on päätetty jakaa tasan maakuntien ja Luovan kesken.

– Kysymys on, riittävätkö resurssit käsitellä metsänkäyttöilmoituksia luonnonsuojelu- tai vesilain näkökulmasta tehokkaasti ja linjakkaasti.

Leskisen mukaan asiasta tulisi varmaan kaikkien olla huolissaan. Jos metsäoperaatioissa tapahtuisi jotain, mitä ei olisi tapahtunut jos luonnonsuojeluviranomaiset olisivat ehtineet käsitellä asiat, se voisi vaikuttaa metsätalouden uskottavuuteen.

– Ongelmat, mitä siitä seuraisi, tulisivat metsänomistajalle, koneyrittäjälle, puunhankkijalle ja meille. Kun metsissä tapahtuu paljon, niin vahinkojenkin mahdollisuus/todennäköisyys kasvaa.

– Siinä ei auta maakuntauudistus, Leskinen virkkaa.

Kolmatta kautta kansanedustajana olevan ilomantsilaisen Hannu Hoskosen (kesk.) mukaan maakuntauudistus ei toisi metsäasioihin negatiivisia muutoksia. Nyt kaikki isommat päätökset tehdään Helsingissä, jatkossa maakuntaa koskevissa asioissa olisi päätäntävaltaa omissa käsissä. Hoskosen uskoo, että se tekisi hyvää muun muassa metsätalouden edistämishankkeille.

– Jos rahojen jakaminen ja hanketoiminnan pyörittäminen saadaan yhä enemmän paikalliseksi, niin hankkeet todennäköisesti menestyvät paremmin byrokratiassa kuin että ne ovat ministeriöjohtoisia.

 

Maakunnan päätäntävalta hankeasioissa voisi tuoda metsäänkin uusia tapoja toimia. Voisiko etämetsänomistaja tutkailla sohvalta reaaliajassa oman metsän tilaa milloin huvittaa.

 

Metsäammattilaisia päättämään asioista

 

Sote haukkaisi maakuntien valtiolta saamasta europotista arviolta 80-90 prosenttia. Juha S. Niemelä muistuttaa, että rahaa on muuhun jaossa niukalti.

– Kun maakunnat tekevät koetalousarvioita, ja nähdään oikeasti paljonko ne saavat rahaa, niin se on aika kylmää kyytiä.

– Silloin maakunnan on tärkeä priorisoida, mitkä ovat sille tärkeitä soten jälkeen. Sote on pakko hoitaa.

Maakuntien itsehallinto ja maakuntavaltuustot tarvitsevat siis osaavat päättäjät. Ja myös metsäisiä päättäjiä, Päivi Nerg muistuttaa.

– Jos metsäihmiset jäävät pois, niin varsinkin metsäisissä maakunnissa, ja myös koko Suomessa tärkeä tematiikka (aiheen tarkastelu, käsittely) jää pois. Kyllä metsäihmistenkin pitäisi lähteä voimakkaasti mukaan päätöksentekoon.

Hannu Hoskonen on prikulleen samaa mieltä. Hän kertoo olevansa ainut "puhdasverinen, kahta muuta epäillään" metsäihminen eduskunnassa. Metsätalouden kansantaloudellisen merkityksen perusteella heitä tulisi olla kansanedustajina Hoskosen mukaan noin 40.

– Meitä on liian vähän (yleisestikin päättämässä), nyt pitää metsäammattilaisten olla luomassa uutta maakuntahallintoa. Metsäammattilaisten pitää nousta framille, Hoskonen tormentaa.

 

Teksti ja kuvat: Vesa Martikainen


Metsähallitus maakuntien tukena

 

Metsähallituksen päivittäiseen arkityöhän maakuntauudistus ei toisi kummoista mullistusta. Pääjohtaja Pentti Hyttisen mukaan toiminnan kannalta suurin muutos olisi valtion aluehallinnon muuttuminen suurelta osin maakunnalliseksi itsehallinnoksi.

– Maakuntien oma tahtotila korostuu entisestään, jolloin yhteistoimintatarve maakuntien ja Metsähallituksen välillä muuttuu vielä nykyistäkin tärkeämmäksi.

– On tärkeää löytää yhteinen sävel alueellisessa kehittämisessä. Lähtötilanne on hyvä, sillä Metsähallitus on jo nyt vahvasti alueellinen toimija, Hyttinen sanoo.

Hyttisen mukaan on pieni riski siitä, tulisiko maakuntiin erilaisia painotuksia, mutta muun muassa puunmyynti, kansallispuistot ja luonnonsuojelu ovat jo nyt ylimaakunnallisia asioita.

Hyttisen mukaan Metsähallitus tarvitsee alueilla sosiaalisen hyväksynnän, ja se saadaan osallistumalla alueen elinvoiman, elinkeinojen ja työpaikkojen kehittämiseen. Muun muassa luonnonvarasuunnittelussa painotetaan jo nyt yhteensopivuutta maakuntien kehittämisohjelmiin ja maakuntakaavoihin.

Hyttinen arvioi kuntien maankäytön olevan iso yhteinen pinta, jossa maakuntaitsehallinto voisi vahvistaa maakunnan omaa roolia ja ajatuksia päätöksenteossa. Metsähallitus on ollut mukana muun muassa matkailun tarpeiden kartoittamisessa Pohjois-Suomessa ja tuulivoima-alueiden selvittelyssä.

– Datacentereitä on käyty viimeksi läpi.

Vaikka valtion maiden sijainti painottuu Pohjois- ja Itä-Suomeen, Metsähallitus on läsnä ja toimii kattavasti koko maassa myös 42 toimiston ja 22 luontokeskuksen kautta. Metsähallituksen näkökulmasta on tärkeää, että kansalaisten peruspalvelut toimivat mahdollisimman hyvin myös syrjäisemmillä alueilla ja pienemmissä kunnissa. Myös työvoiman saannin kannalta.

– Moni valtakunnallinen organisaatio on sulkenut ovia pienillä paikkakunnilla. Metsähallitus ei ole näin tehnyt, pääjohtaja muistuttaa.

 

Teksti: Vesa Martikainen


 





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    25 vuotta luonnontuotetyötä

    10.10.2018 | Ihmiset

    Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö Arktiset Aromit ry ...

    Metsäasiantuntijoiden golf-kilpailuissa ennätysmäärä osallistujia

    05.10.2018 | Ihmiset

    Metsäasiantuntijoiden sidosryhmä golf-kilpailu pelattiin jo kahdeksatt...