artikkelikuva

Risto Laukas

Haastavan hyvä työpaikka

21.02.2017

Kaupunkien metsien hoidosta vastaavalla metsäammattilaisella tulee eteen monia asioita, joihin muiden metsäalan toimijoiden palveluksessa ei välttämättä törmää. Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkö Risto Laukas ei juurikaan keksi työstään huonoja puolia.

- Tähän kuuluvat kaikki ne jutut, joihin metsäalalla vain voi törmätä, vuodesta 1982 saman työnantajan, eli Lappeenrannan kaupungin palveluksessa työskennellyt Laukas kertoo.

- Lisäksi tulevat esimerkiksi kaavoitukseen liittyvät kysymykset. Erilaisten esitysten valmistelu ja kirjoittaminen ei sekään ole sitä perinteisintä metsämiehen työtä.

Valmisteilla oleva maakuntahallintouudistus muokkaa jo tänä vuonna kuntien organisaatioita. Myös Lappeenrannassa otetaan ensi kesänä käyttöön uusi toimialajako. Risto Laukas painottaa työelämässä oman esimiehen tuen merkitystä. Hänellä se puoli on kunnossa: kun lehdistössä tai muualla mollataan kaupunkimetsien hoitoa, tulee yläkerrasta myös positiivista palautetta.

Kaupunkimetsissä hoidon kestävyyden pyhä kolmijako, eli taloudellisuus, ekologisuus ja sosiaalinen kestävyys ovat konkreettisia asioita. Taloudessa kaupungin metsäomaisuuden hoitajalle annetaan vuosittain euromääräinen nettotulostavoite. Metsien vuotuinen hakkuumäärä on tähän saakka ollut Lappeenrannassa noin 14 000 kiintokuutiometriä. Määrän nostamista 20 000 – 22 000 kuutiometriin valmistellaan. Siihen olisi hakkuumahdollisuuksien puolesta varaa.

 

Kulukuri on kunniassa

 

- Meillä on metsäsuunnitelmat, joita päivitetään. Olemme esitelleet poliittisille päättäjille useampiakin hakkuun tehokkuuslukuja. Niistä on valittu aina se, joka on johtanut 65-70 prosenttiseen hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen. Se taas on johtanut siihen, että hakkuut ovat olleet liian keveitä.

Kuntataloudessa eletään kireitä aikoja. Lappeenrannassakin on esitetty, että parina seuraavana vuonna kaupungin metsistä pitäisi saada noin 150 000 euroa enemmän tuloja. Talousmetsähakkuiden lisäksi tuloja kertyy esimerkiksi tonttipuiden hakkuista.

Vuonna 2013 Risto Laukas teki ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyönään selvityksen Suomen suurimpien kaupunkien metsätoimintojen kehittämisestä. Lappeenrannassa työ johti siihen, että metsätöitä tekevät kaupungin omien miesten sijasta kilpailutuksen perusteella valittavat urakoitsijat.

Ekologisen kestävyyden tärkeys lisääntyy koko ajan. Yhteisesti omistettuun metsään kohdistuu vieläkin kovempi suojelupaine kuin yksityismaihin. Kaupungin metsien monimuotoisuutta ja vanhoja metsiä pitää hoitaa esimerkillisesti.

 

Mielipiteitä kaikkiin suuntiin

 

- Metsämme ovat PEFC-sertifioinnin piirissä, viime kesän auditoinnissa saimme kehuja, kertoo Laukas.

- Rantahakkuisiin haetaan maisematyölupa. Niissä toimitaan paitsi PEFC:n kriteerien, myös kaavamääräysten mukaan. Aina niihin jätetään kuitenkin leveämmät suojavyöhykkeet kuin mitä pykälät vaativat.

Rantametsät ovatkin tyypillinen kohde, jossa ekologisia ja sosiaalisia asioita joudutaan sovittamaan toisiinsa. Osa kaupunkilaisista ei nimittäin ymmärrä, miksei heidän kotinsa ikkunasta voisi avata näkymää kauniille Saimaalle. Siinä päätöksentekijän on taiteiltava erilaisten arvojen ja arvostusten välissä.

- On olemassa joukko ihmisiä, jotka haluavat, ettei metsissä tehdä mitään. Sitten on toinen joukko, joka haluaa että metsät tarjoavat työtä ja toimeentuloa. Tehtyjen selvitysten mukaan hakkuita puoltaa yleensä noin 60 – 70 prosenttia haastatelluista, niitä vastustaa noin kolmannes. Aina, kun jotakin tehdään, se herättää myös arvostelua.

 

Timo Korpaksen (vas.) ja Janne Tellan (oik.) kaltaiset osaavat metsäpalveluyrittäjät ovat Risto Laukkaalle arvokkaita yhteistyökumppaneita. Hautausmaan ja asutuksen välisen metsäkaistaleen harventaminen vaatii taitoa ja malttia.

 

Ihan oma metsäakatemia

 

Lappeenrannassa on kehitetty vuorovaikutteista toimintatapaa kaupunkimetsien käsittelyssä. Jo hakkuiden ja hoitotöiden suunnitteluvaiheessa asukkailla on useita mahdollisuuksia tulla kuulluiksi. Asukaskokouksissa kerätään palautetta, ja linjat ovat auki vielä silloinkin, kun työmaat ovat jo käynnissä. Se vaatii kaupungin metsätalouspäälliköltä kykyä kirjoittaa sujuvasti, ja kykyä esittää asiansa ymmärrettävästi.

Vapaa-ajallaan Risto Laukas hoitaa mielellään omia metsiään. Hakattua ja ajettua hankintapuuta kertyy vuosittain 100 – 400 kuutiometriä. Lisäksi hän tekee pystykauppoja, korjaa energiapuuta ja kasvattaa joulukuusia. Oma pieni metsäakatemiakin hänellä on:

- Toinen oppilaista on oma tyttäreni, kauppatieteiden maisteri. Hommaan hänelle metsäalan kirjoja ja pidän niistä tenttejä, sanoo Laukas, selvästi hyvillään siitä, että seuraavillekin puusukupolville taitaa olla hoitaja tiedossa.

 

 

Tietolaatikko

Ukkoherra Risto Laukas

 

S. 1955 Lappeella

Valmistui metsäteknikoksi Kotkan Puutalousopistosta 1980 ja metsätalousinsinööriksi Joensuun Metsä- ja puutalousoppilaitoksesta 1988

Suorittanut myös amk- ja ylemmän amk-tutkinnon

Toiminut vuodesta 2001 lähtien Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkönä

METO Kaakkois-Suomi ry valitsi Laukkaan vuoden 2017 Ukkoherraksi

 

Teksti ja kuvat: Martti Linna





Suosituimmat

    Kalastuksesta luontomatkailun kasvuala

    19.05.2017 | Kala ja riista

    Suomalainen kalastusmatkailu elää kehitysvaihetta, jossa kalastusmatka...

    Puuteollisuus työllistää Alavieskassa

    06.04.2017 | IhmisetTuotteita luonnosta

    Pientalojen rakentaminen on ollut jo usean vuoden lamaannuksissa Suome...

    LKV-koe ei ole ihan helppo nakki

    06.04.2017 | KoulutusMetsä

    Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ursin suorit...

Muut

    Olipa kerran metsäammattilainen

    29.05.2017 | Ihmiset

    - Havun tuoksua, luonnon tarkka kuvaus... Metsäisille tarinoille on ti...

    Sata vuotta metsäntutkimusta

    23.05.2017 | Metsä

    Aimo Kaarlo Cajander (1879 – 1943) oli taitava kynänkäyttäjä, jonka la...

    Jäsenen auttaminen antaa motivaatiota

    23.05.2017 | Ihmiset

    Timo Ari on luotsannut Metsähallituksen metsäasiantuntijoita pääluotta...

    METSO lentää nyt puolessa välissä

    23.05.2017 | Metsä

    METSO-ohjelman rahoituksella on perustettu uusia suojelualueita yksity...

    Kasvihuoneyrittämistä Portugalissa

    06.04.2017 | Ihmiset

    Nazarélainen Fradplanta tuottaa tomaattien, kurkkujen, kaalien ja leht...