artikkelikuva

Hyvin hoidettu elementtipuutalo Pirkkolassa

Suomen ensimmäiset puuelementtitalot

Hymykuoppa Helsingin kasvoilla

15.08.2017

Länsi-Pakilan ja Maunulan kainaloon piiloutuva Pirkkola muodostaa alueelle leimaa-antavine ruotsalaistaloineen vehmaan, hyvin hoidetun ja sympaattisen puutarhakaupunginosan Pohjois-Helsingissä.

Ruotsalaistalot ovat saaneet nimensä siitä, että Talvisodan jälkeen Ruotsi auttoi Suomea lahjoittamalla 1500 elementtirakenteista puutaloa ankaran asuntopulan vaivaamaan Suomeen. Suurin ruotsalaistaloalue on Helsingin Pirkkola, jonne rakennettiin 150 taloa, jotka ovat ensimmäisiä Suomessa puuelementeistä koottuja pientaloja. Alueelle rakennettiin lisäksi 67 muuta puutaloa.

Alueen historiaa tuntematon satunnainen kulkija ei ikinä arvaisi, että nykyinen Pirkkolan puutarhakaupunginosa on kasvanut paikalle, jossa reilut 75 vuotta sitten oli synkkä ja louhikkoinen, kalliopohjalla ja alavalla savimaalla kasvava metsä.

Isoisän ikäiset talot ovat hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Pirkkolan omakotiyhdistyksen aktivisti, yhdistyksen entinen puheenjohtaja Lisa Ressler-Gabrielsson kertoo, että ruotsalaistaloista on vain yksi palanut ja toinen on homevaurioiden takia purettu ja rakennettu vanhojen piirustusten mukaan uudelleen.

Pertti Sarmala kirjoittaa omakotiyhdistyksen 70-vuotishistoriikissä "Koti Pirkkolassa", kuinka lujasta ja tiukasta puusta puurakenteet on tehty. Ikkunat ovat kestäneet hyvin jo vuodesta 1940, sillä ikkunoihin käytetty sydänpuu on aloittanut kasvunsa ennen 1850-lukua. Pirkkolan taloihin käytetystä puusta voi silmäillä, miten 1860-luvun kylmä talvi teki tiheää vuosirengasta. Kovissa olosuhteissa syntyi kovaa puuta.

- Kun Pirkkolan talojen kittaus ja ulkomaalaus pidetään kunnossa, niiden elinkaari on ajaton.

Kaikissa taloissa on kellarikerros saunoineen ja keskuslämmityksineen, jossa keittiön hella toimi samalla keskuslämmityskattilana. Sittemmin lämmityssysteemiksi tuli öljy- tai suorasähkölämmitys tai kaukolämpö. Onpa joihinkin taloihin rakennettu maalämmityskin.

Pirkkolan alue rakennettiin ankarana pulakautena, välirauhan aikana, jolloin pulaa oli kaikesta. Osa taloista kaipasi vielä vuosikaudet maalia päälleen ja eritysmateriaaleista oli huutava pula. Kylmyys ja veden tulo kellareihin olivat pitkään riesana.

 

Katunäkymää Helsingin Pirkkolasta.

 

Pirkkola tehtiin siirtokarjalaisille

 

Pirkkolan talot oli alun perin tarkoitettu helsinkiläiselle työväelle ja keskiluokkaisille monilapsisille perheille. Talvisodan seurauksena Kaakkois-Suomesta peräisin oleva valtava evakkoväestö tarvitsi kipeästi asuntoja. Tämän vuoksi alue päätettiin asuttaa siirtokarjalaisilla. Jatkosodan yhteydessä Pirkkolan alue sai karjalaisten osittaisen paluumuuton, talojen myynnin ja vuokrausten seurauksena uutta väkeä.

 Martti Olkkonen, syntyperäinen pirkkolalainen, muistelee, että 1940-luvulla elämä Pirkkolassa oli koko lailla erilaista kuin nyt.

- Ihmiset pitivät sisäpihoillaan kanoja, jopa lampaita. Talvella niistä sai tervetullutta lisäravintoa. Pihoilla viljeltiin perunaa, porkkanaa ja sipulia. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus vuokrata siirtolapuutarhapalstoja.

Alusta pitäen Pirkkolassa on Olkkosen mukaan ollut asukkaita moneen junaan. Paljon oli ammattityöväkeä, joiden lisäksi virkamiehiä ja toimihenkilöitä. Olipa alueelle muuttanut SS-pataljoonassa palvellut evp majuri ja muita armeijataustaisia henkilöitä.

- Alue on mukava ja rauhallinen. Ainoastaan pikkupojat tekivät aikoinaan pieniä ilkitöitä, ei sen suurempaa. Pientä suukopua on aina ollut naapureiden välillä tonttien rajoista, puiden ulottumisesta naapurin tontille ja sen sellaista, muistelee Olkkonen, joka muutti takaisin juurillensa vuonna 1979.

- Pirkkolassa asuu kohtuullisen mukavia ihmisiä. Nirppanokkia on onneksi vähän, toteaa suorasukaisesti pirkkolalainen Jussi Hanhijärvi.

Hänen mieleensä on jäänyt se, että 1960-luvun tyypillisin ääni oli vasaroiden pauke, koska taloissa oli aina pienten tai isompien remonttien tarvetta. Elävyyttä ja ääntä alueelle antoivat myös monissa kellareissa toimineet kirvesmiesten, suutarien ja muiden käsityöyrittäjien pikkuverstaat.

 

Syntyperäinen pirkkolalainen Martti Olkkonen on tyytyväinen asuinalueeseensa.

 

Talot olivat normien mukaisia

 

Ruotsalaistalot ovat kahta tyyppiä: Arkkitehti Lauri Pajamiehen laatimissa suunnitelmissa pienemmässä talossa nettopinta-ala oli 52 m2 ja suuremmassa 58 m2. Ne vastasivat mitoitukseltaan senaikaisten työväen ja keskiluokan asumistasoa. Talot olivat alusta pitäen yksityisomistuksessa mutta Helsingin kaupungin tonttimaalla.

Pirkkolan tontit olivat pieniä, 600 - 800 m2, ja rakennukset ovat lähekkäin. Säilyttääkseen ilmavan kokonaisvaikutelman Pajamies käytti taloissa loivaa harjakattoa, jonka kallistus sopi hyvin huokealle huopakatteelle.

Aluksi rakennusten julkisivuihin käytetty punaväri saatiin Ruotsista lahjana ja se oli tunnettua Falun-punaväriä. Vuonna 1947 saatiin kaupungilta lupa käyttää myös muita värejä.  Samalla kaupunki antoi luvan laajentaa taloja.

Alueen vehreän ilmeen on suunnitellut puutarha-arkkitehti Elisabeth Koch, jonka suunnitelmien pohjalta on syntynyt yhtenäinen ja omaleimainen kokonaisuus. Se jakaantuu kadunpuoleiseen etupuutarhaan, joka muodosti yhtenäisen katumiljöön, suojaisaan oleskelutilaan rakennuksen takana ja hyötykasvitarhaan. Alue sai yhtenäisen ja puutarhamaisen luonteen, jollaisen se on säilyttänyt tähän päivään saakka.

Asukkaat ovat viihtyneet noin 500 asukkaan Pirkkolassa. Monissa taloissa asuu pirkkolalaisia toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Pirkkolan asukkaat ovat kunnostaneet ja nykyaikaistaneet talojaan ja pihapiirejään sekä noudattaneet tiukkoja suojeluohjeita.

 

Teksti ja kuvat: Risto Simonen

 


 

VARJOJA PARATIISISSA

 

Pirkkolan asukasyhdistyksen aktivisti Lisa Ressler-Gabrielsson kertoo Helsingin kaupungin suunnitelmista, jotka hänen mukaansa uhkaavat tuhota Pirkkolan puutarhakaupunginosan rakentamalla sitä kaupunkimaisemmaksi.

Suunnitelman mukaan alueen keskeiseen kohtaan, ns. Elannon aukiolle Pirjontien ja Pirkkolantien risteykseen on tarkoitus rakentaa 2 – 5-kerroksinen rakennus, joka asettuisi kilveksi Pirkkolaan ja peittäisi nykyisen avaran näkymän ja varjostaisi läheisiä taloja.

Samalla kaupunki aikoo katkaista Pirkkolan ainoan isomman tien, kaksikaistaisen Pirjontien ja pakottaisi liikenteen kulkemaan ahtaita pikkukatuja pitkin, joissa autot eivät pysty kaduilla kohtaamaan, koska asukaspysäköinti on myös kaduilla. 

Ressler-Gabrielsson kertoo, että Pirkkolan asukkaat olivat jo viime vuoden puolella toimittaneet 177 asukkaan allekirjoittaman adressin kaupungille, jossa vastustetaan Pirjontien katkaisuhankkeita ja Elannon aukion ylisuurta rakentamisesta. Adressia ei ole kaupungin taholta noteerattu mitenkään.

- Kaavaselosteessa suoraan korostetaan, että rakentaminen on suunniteltu Raide-Jokerin kannattavuusnäkökulmasta, eikä siinä ole mitenkään huomioitu asukkaiden näkökantoja.

Ressler-Gabrielsson korostaa, että Pirkkolan asukkaat eivät vastusta Elannon tontin uutta rakennusta, mutta sen täytyy sopia mittasuhteiltaan ja korkeudeltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja kunnioittaa sitä.

-Pirkkola ei ole mikään Töölö eikä Enson pääkonttorin tragedian pidä uusiutua Pirkkolassa, toteaa Pirkkolan omakotiyhdistyksen aktivisti tiukasti.

 

Pirkkola-aktivisti Lisa Ressler-Gabrielsson puolustaa tiukasti alueen omaleimaisuuden säilyttämistä.





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...