artikkelikuva

Jigikalastus kasvattaa koko ajan suosiotaan, eikä ihme. Jigillä saa niin kuhaa, ahventa kuin isoa haukeakin.

Kalastuksesta luontomatkailun kasvuala

19.05.2017

Kalastusmatkailun päämarkkina-alue on merialueella. Suomessa on kuitenkin lukemattomia järviä, joiden annin varaan voisi myös rakentaa kestävää matkailua. Se vaatii vain tuotekehitystä, asiakkaan kuuntelemista, yhteistyötä ja intohimoista yrittämistä kuten muukin yritystoiminta. Pohjois-Savossa toimiva Teemu Hiltunen on lähtenyt tälle tielle, eikä kaduta yhtään.

Suomalainen kalastusmatkailu elää kehitysvaihetta, jossa kalastusmatkailun kysyntä kasvaa muun luontomatkailun ohessa. Ja kalastuksen merkitys matkailulle kohenee siinä mukana. Kalastusmatkailun liikevaihdon on arvioitu nousevan jopa 100-150 miljoonaan euroon vuodessa ja työllistävän tuhansia.

Mutta toimialan tulevaisuus pitää tehdä itse. Pirkanmaalla näin on tehty, mutta sielläkin lähdettiin liikkeelle nollasta. Nyt kalastusmatkailu on jo hissukseen kasvava elinkeinosektori.

Joskus 1990-luvun puolivälissä kalastusopaspalveluja elinkeinotoimintana tarjoavia yrityksiä ei alueella ollut ollenkaan. Nyt toistakymmentä, ja uusia tulee, kertoo Pirkanmaan kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Ismo Kolari.

- Ihan muutaman viikon sisäänkin on tullut kaksi uutta yritystä.

Pirkanmaalla onkin asian eteen tehty työtä kauan muun muassa Kuhamaa-hankkeilla 2000-luvun alussa, Kolari kertoo.

- Kehittämistyöllä on myös ollut iso rooli. On aktiivisesti aktivoitu kenttää, ja pikkuhiljaa on tieto levinnyt ja esimerkin voima innostanut uusia yrittäjiä.

Kolarin mukaan kalastusmatkailulle on ollut tilaus, johon on tartuttu. Asiakaskunta oli jo olemassa, mutta aikaisemmin ei ollut tarjontaa. Pirkanmaalla ei ole myöskään ujosteltu hakea oikeita markkinoita kauempaakin. Nyt huomattava osa asiakkaista tuleekin jo ulkomailta.

- Toisaalta jos ei ole tarjontaa, niin ei ole kysyntääkään. Nyt löydettiin sektori, jossa yrityksillä oli annettavaa potentiaaliselle asiakaskunnalle.

Kolarin mukaan yritykset näkevät kalastusmatkailun tulevaisuuden valoisana. Petrattavaa olisi saada kalastusmatkailuun enemmän painottavia majoitusyrittäjiä.

- Siellä se kehitystarve on suurin. Kohteissa, joissa laitettaisiin kunnolla palvelut kuntoon kalastajille ja markkinoitaisiin niitä.

 

Ruoka kuuluu hyvään tuotepakettiin. Kontiolahtelaisen Eräpalvelu Kontiometson Tanja Eloranta-Kettunen ja Esko Kettunen loihtivat juuri pyydetystä kuhasta maukasta nuotiolla.

 

Jigi sopii kaikille

 

Tervossa toista kesää kalastusmatkailuyrittäjänä aloitteleva Lohimaa Fishing Services –yrityksen Teemu Hiltunen, 28, uskoo kalastusmatkailun mahdollisuuksiin myös järvialueella Itä-Suomessa. Ensimmäinen kesä oli jo lupaava elannonkin saannin suhteen.

- Nipin napin, mutta paljon saa tehdä töitä sekä hankinnat ja investoinnit pitää laskea tosi tarkkaan. Mutta toisaalta se koskee kaikkea yrittämistä.

Hiltusen mukaan esimerkiksi neljän-viiden tunnin opastusreissu tarkoittaa suurin piirtein saman verran työtunteja retken valmisteluissa ja välinehuollossa. Eikä vesille lähdetä arpapelillä kuhan jonnekin ja johonkin aikaan.

- Viime kesänä kiersin 25 eri järveä, tuotteistin ja tein alueet valmiiksi. Pitää tuntea järven kalapaikat ja mitä mistäkin saa ja mihin vuodenaikaan.

- Nyt on ihan sama mistä päin tulee keikka, niin sen pystyn hoitamaan, Hiltunen sanoo.

Hän vie asiakkaita järville veneellä, johon mahtuu maksimissaan viisi kalastajaa. Ja sen verran asiakkaita myös pitäisi Hiltusen mukaan saadakin kerralla vesille, että työ kannattaa.

- Jos vie vain kaksi kalastajaa kerralla, niin keikkoja pitäisi olla joka ikinen päivä sulan veden aikaan, että se olisi järkevää.

- Minäkin tarjoan muun muassa yksittäisiä vapaita paikkoja; kun saan 3-4 yksittäistä kalastajaa, niin teen sen kalastuspäivän heille.

Näin myös päivähinta per kalastaja ei nouse liian korkeaksi. Hiltunen tarjoaa muun muassa neljän tunnin jigikalastuksen perusteita 595 eurolla, jolloin maksimikalastajamäärällä hinta jää enää reiluun sataseen.

Teemu Hiltusen asiakkaat heiluttavatkin useimmiten jigivapaa, sillä jigikalastukseen pääsee aloittelijakin nopeasti kiinni. Se on myös erittäin monipuolista eri versioina ja kalatapahtumia on kalapäivässä riittävästi.

- Ja ei tiedä ikinä, miten isoa kalaa löytyy. Lohimaassakin viime vuonna nousi 117-senttinen hauki, ja kiinni oli "älyttömiä" kaloja.

 

Teemu Hiltunen ja Suvasveden liki kiloinen, jigillä kalastettu ahven.

 

Opas varmistaa elämyksen

 

Hiltunen on kalastanut käytännössä koko ikänsä, parhaimpina kesinä perhovapa kädessä on vierähtänyt jopa 50-60 vuorokautta. Hän valmistui Turun ammattikorkeakoulusta iktyonomiksi 2015, ja opiskelee nyt sivutoimisesti Jyväskylän yliopistossa akvaattisten tieteiden maisteriksi. Eli suomeksi kalojen ja vesistöjen biologiaa.

Yrittäjyyteen vei halu tehdä aidosti sitä mistä tykkää ja saada siitä myös elanto.

- Ajattelin, että hitto, eipä siinä menetä mitään. Pakko se on nyt yrittää, myöhemmin harmittaisi se, että ei tullut kokeiltua.

Hiltunen painottaa, että on sitten myös tehtävä tosissaan, eikä harrastettava. Esimerkiksi näkyvyyden saaminen on erittäin tärkeää, ja hänkin on ollut muun muassa messuilla esillä ja mukana alusta alkaen. Myös sosiaalinen media levittää tehokkaasti sanaa kalasaaliista. Tänä kesänä Hiltunen panostaa muun muassa kalastusvideoihin.

Yksittäinen kotimainen kalastaja, kaveriporukka tai kalastava perhe ei ole vielä oppinut käyttämään kalastusoppaan palveluja ainakaan sisävesillä. Maailmalla on ihan normaalia varmistaa elämys ottamalla opas vaikka päiväksi viikon kalareissulla.

Teemu Hiltusen mukaan elämyksen kokemisessa on eroja suomalaisen kalastajan ja ulkomaisen opastettavan välillä.

- Ulkomaalaiselle matkailijalle pääasioita ovat luonnosta nauttiminen ja kalastuksen helppous. Suomalainen on tottunut jo itse kalastamaan, joten oppaalta vaaditaan enemmän ja syvempää tietoa ja osaamista.

 

Tätä haetaan. Siiman päässä kuha, hauki tai joku muu eväkäs. Vetouistelu sopii osalle kalastajia, osa kaipaa muuta.

 

Teksti ja kuvat: Vesa Martikainen

 


PETOKALAT TUOVAT ASIAKKAAT

Kalastusmatkailussa juuri se kalan saaminen, tai edes iso mahdollisuus siihen on se, mitä haetaan. Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattorin ja 30 vuotta erämatkailuyrittäjänä olleen Pekka Sahaman mukaan kalastusmatkailun kehittämisessä tärkeintä ovat vetovoimaiset petokalakannat.

Ja sokerina pohjalla ne isot petokalat, missä Suomessa ollaan hänen mielestä jäljessä muun muassa Ruotsista. Sotien jälkeen kala oli tärkeä leivänjatke, ja verkkokalastusta on edelleen toisella lailla kuin esimerkiksi Ruotsissa, Euroopasta puhumattakaan.

Eli isot kalat on perinteisesti syöty, mutta tokihan verkkokalastajienkin on saatava kalastaa. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa petokalojenkin osalta. Kuhakannat ovat voimistuneet järvissä istutusten ja lämpimien kesienkin ansiosta, ja viehekalastuksessa yleistyy valikoiva kalastus. Siinä isot kalat lasketaan jatkamaan hyvää geeniperimää, ruoaksi otetaan vain se mitä tarvitaan välikoon kaloista.

Pekka Sahama tietää, että asiakkaan aktiivinen oma kalastus on se, mitä halutaan, ja siihen meillä myös on erittäin hyvät mahdollisuudet. Muun muassa jigikalastus antaa kalaa ja aitoja elämyksiä koko ajan kehittyvien kalakantojen mukana.

- Nyt veneessä käyttää hyvin kevyesti 40-50 kuhaa. Ja se on jo maailmanluokan kalastusta.

Ja kiloinen ahvenenköriläs tai 15-kiloinen haukikaan ei enää ole harvinainen kala siiman päässä.

 

Pikku lammet tarjoavat petokaloja. Ei aina niin isoja, mutta pintauintisella popperilla mukava elämys silti.





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Riistataloudessa on mahdollisuus - Osa 1

    27.11.2017 | Kala ja riista

    Jakomäen K-Supermarket ilmoittaa ”Riistapäivistä” Helsingin Sanomissa ...

    Metsäkanalintujen puolesta

    23.05.2017 | Kala ja riista

    Metsänhoitoesimies Toni Nevalainen istuu toimistohuoneessaan Ristiinas...