artikkelikuva

Osa syyskuussa puidusta kevätvehnästä päätyi alhaisen sakoluvun vuoksi rehuksi.

Kari odottaa puintipakkasia

12.01.2018

Kulunut kylmä ja sateinen kasvukausi oli hyvin poikkeuksellinen. Sen vuoksi tuusulalaisen agrologi Kari Eskelinin puimuri on puhdistettu ja tankki täytetty talvidieselillä mahdollisia pakkaspuinteja varten. Nastarenkaita puimuriin ei ole sentään hankittu.

Jos vain olisi lumetonta ja tulisi pakkasta, voisi pitkin maata rötköttävästä tattarikasvustosta etsiä puimakelpoisia kohtia. Peltoon jääneelle härkäpavulle ei ole mitään tehtävissä.

-Puimatta jääneet kasvit olivat juuri arvokkaimpia, mistä aiheutui noin 30 000 euron myyntitulon menetys, sanoo Kari Eskelin.

-Kuivatusöljyn lisälaskun suuruutta en ole vielä laskenut, jatkaa hän.

Kylmän kasvukauden vuoksi puintien aloitus meni syyskuun puoliväliin ja lokakuussa alkaneet sateet ja kuun lopulla satanut lumi sotkivat myöhästyneet puinnit. Kari Eskelinillä puimatta jäivät arvokkaimmat kasvilajit härkäpapu ja tattari. Koko 21 hehtaarin härkäpapuala jäi puimatta, sillä sisältä vielä raaka papu iti palkoon. 

-Eipä kosteiden papujen yli 30 tunnin kuivaaminen mitenkään kannattavaa olisi ollut, kun kuivurin öljypoltin hornaisee öljyä 20-25 litraa tunnissa, laskeskelee Kari.

Härkäpavun valtakunnallinen viljelyala ylitti tänä vuonna perunan viljelyalan. Kari pelkää tämänvuotisen härkäpavun epäonnistumisen romahduttavan kiinnostuksen kasviin. Se olisi Karin ja monen muunkin mielestä sääli, sillä härkäpapu korvaa ulkomaisen soijan tuontia.

 

Syyskuun 25. päivänä tavatessamme Kari oli puinut viidenneksen puitavasta alastaan ja toiveissa oli kuiva syksy.

 

Puhtaus tattarinviljelyn A ja O

 

51 hehtaarin tattarialastaan Kari ehti puimaan 12 hehtaaria ennen lumentuloa 27. lokakuuta. Tällöin tullut yli 10 sentin lumikerros oli harmillinen, sillä se painoi pystyn tattarikasvuston pitkin maata. Lumi heikensi merkittävästi puintimahdollisuuksia, sillä pystyn kasvuston puiminen olisi ollut pakkasella helpompaa.

Karin toive pakkasista tuntuu kaukaiselta, sillä 20. marraskuuta sääennuste ei lupaa pakkasta vaan muutaman asteen lämmintä ja sadetta. Tattarin sateenkestävyydestä Karilla ei ole tietoa, mutta hän aikoo selvittää asiaa maamme ainoalta tattarimyllyltä, jonne Karinkin tattarit menevät jauhettavaksi.

-Vähän arveluttaa ensi vuosi, kun tarkoitus on kylvää tattaria tämänvuotisille lohkoille. Tuleeko ensi vuoden tattarikasvustoista ylitiheitä, jos nyt maahan jäävä sato itää kylvettävän siemenen kanssa, aprikoi Kari.

Koska tattari menee keliaakikkojen ravinnoksi, on tattarisadon käsittelyssä noudatettava suurta huolellisuutta ja puhtautta. Tattarijyvien joukossa ei saa olla muiden viljakasvien siemeniä. Jos lajipuhtaus ei ole riittävä, palaa tattarikuorma armotta takaisin tilalle.

Paremman hinnan eteen täytyy tehdä kovasti töitä. Kuivuri ja puimuri on tänä syksynä puhdistettu tattarin käsittelyn puhtauden vuoksi ennen tattarin puintia kaksi kertaa.

 

Laatuongelmia muissa kasveissa

 

Karilla oli viljelyssä myös 40 hehtaaria kevätvehnää ja 30 hehtaaria entsyymimallas- ja rehuohraa. Kevätvehnästä osa meni alhaisen sakoluvun vuoksi rehuksi ja mallasohrassa ei riittänyt itävyys. Näistäkin kertyy lisätappioita.

Tuusulassa, Järvenpäässä, Keravalla ja Pornaisissa omia ja vuokramaita viljelevällä Karilla oli tänä vuonna 23 hehtaaria kesantoa.

Jos sadonmenetykset, kuivatus ja laatutappiot ovat aiheuttaneet tilipussiin valtavan loven, riepovat lannoiteyhtiö Yaran useamman kymmenen prosentin lannoitteiden hinnankorotukset Karin mieltä.

Hän ei näe hinnankorotuksille muuta syytä kuin Yaran pelon ensi vuoden pienemmäksi jäävästä fosforin myynnistä. Puimattomille pelloille kun ei voi ensi vuonna fosforitasetta horjuttamatta panna lisää fosforia. Kari arvelee, että kilomäärän vähennyksestä tulossa oleva myynninmenetys korvataan hintaa nostamalla.

 

Lokakuun puolivälissä nokialaiseni varsi salli varovaisen kahlaamisen Karin tattaripellon alakulmassa. Marraskuun loppupuoliskolla olisi pitänyt olla kalastajan pitkävartiset saappaat.

 

Vesiensuojelu harmittaa

 

Karin tila Tuusulan Vanhakylässä sijaitsee Äijänsaarentien varressa. Saaressa hän todella nyt asuukin, sillä toisella tilalle johtavalla tiellä on 25 senttimetriä vettä ja toisella suunnalla tien yli virtaa vesi valtoimenaan. Vaati rohkeutta ajaa virtaaman yli, sillä vesi hivuttaa koko ajan tiesoraa pelto-ojaan.

Kesätulvakaan ei ole harvinaisuus, mutta näin runsas syystulva on poikkeuksellinen. Syystulva ei kuitenkaan ole kaikilla puimattomilla lohkoilla puimattomuuden syy, mutta osaksi on. Pahinta on liikenneyhteyden heikentyminen.

Tulvien syypäänä on Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kuves, jonka pitäisi sallia vedenpinnanlasku Tuusulanjärvessä. Nyt pelloilta jopa neljä kuutiometrin sekuntivauhdilla virtaava vesi törmää järven rannalla olevaan laskeutusaltaaseen kuin seinään.

Kari ihmettelee limnologien järjenjuoksua. Heidän mielestä kun on parempi, että vesi makaa pelloilla kuin että se virtaisi ojaa pitkin järveen. Joku neropatti on esittänyt tulvaherkän alueen metsittämistä. Mahtaisiko kuusi tai mänty viihtyä aika ajoin tulvivalla maalla?

Vesisade on tarinointimme aikana muuttunut lumiseksi rännäksi. Se sulanee, mutta tuleeko sitä tattarin puintiin sopivaa lumetonta pakkaspäivää enää tänä syksynä?

 


 

Alhainen lämpösumma ja sateinen lokakuu

 

Tämän vuoden tehollinen lämpösumma jäi jälkeen jo toukokuussa. Toukokuun 20. päivänä oltiin 60 astetta jäljessä normaalista lämpösummakertymästä. Marraskuun 19. päivänä tämän vuoden lämpösummakertymä oli 1176 astetta. Tuo lukema saavutetaan 30 vuoden keskiarvona syyskuun neljäntenä päivänä.

Mitä myöhemmälle puinnit jäävät, sitä lyhyemmäksi päivittäinen puintiaika jää. Tämän vuoden syyskuun sademäärä 62,7 mm Vantaan lentoasemalla oli vuosien 1981-2010 keskiarvon mukainen.

Lokakuun em. pitkänajan keskiarvo on 80,8 mm. Tänä vuonna lokakuussa satoi 174,4 mm eli 216 % pitkänajan keskiarvoon verrattuna. Mainittakoon, että vuonna 2016 lokakuussa satoi vain 16 mm.

ProAgria Etelä-Suomen toimitusjohtaja Ari Toivonen arvioi, että keskuksen alueella Kaakkois-Suomessa ja Pirkanmaalla olosuhteet olivat vielä hankalammat kuin lähempänä etelärannikkoa. Keskuksen alueella on arvioitu härkäpavusta jääneen korjaamatta 70 %, kevätvehnästä 20 % ja muista viljalajeista 5-10 %. Talteen saatu sato oli määrällisesti hyvä, mutta laatu vaihtelevaa.

Karjatiloilla ensimmäinen nurmisato oli lämmön puutteen vuoksi huonompi kuin toinen. Sateisuus vaikeutti karjatilojen rehuviljan korjuuta ja aiheutti ongelmia lannanlevitykseen.

Ari Toivonen kertoo, että neuvonnan kysynnässä syys- ja lokakuu olivat luonnollisesti hiljaisempia, mutta talouspuolella kysyntä on vilkastunut. Tulevan talven neuvonnassa hän arvioi päällimmäisiksi asioiksi nousevan viljelysuunnitteluun liittyvät asiat: lajikevalinnat, menetelmät ja puimatta jääneiden lohkojen käsittely.

 


Teksti ja kuvat: Esko Lappalainen

 





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Luomuspeltillä maailmalle

    13.02.2019 | Maatalous

    Yrittäjä Simo Larmon tahti on sumuisena marraskuun päivänäkin tiivis. ...

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Maatalouskauppa elää maatalouden mukana

    24.01.2018 | Maatalous

    Maatalouskaupan alalla ovat viime vuosien muutokset olleet merkittäviä...

    Sedät jaksaa heilua

    19.01.2018 | Hyvinvointi

    Varhaisena pimeän marraskuun aamuna istun kahden neuvojaveteraanin kan...

    Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan

    18.01.2018 | Ihmiset

    Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa tulevaan on varauduttu ottamalla yhteyt...