Käytäväharvennuksella ensiharvennukset kannattaviksi?

Uudet biotuotetehtaat tarvitsevat puuta myös ensiharvennuksilta, mutta vain hakkuukoneiden tekniikkaa kehittämällä ensiharvennuksia tuskin korjataan kannattavasti. Luonnonvarakeskus Luke, Suomen metsäkeskus ja UPM Metsä kokeilevatkin menetelmää, jossa poistetaan puut vain käytäviltä ajourien välistä.

Kokeiltavassa käytäväharvennusmallissa hakkuu tehdään nykyisillä hakkuukoneilla. Ajouraväli on normaali noin 20 metriä, mutta puut poistetaan ajouralta käsin vain 1-2 metrin käytäviltä ajourien välistä. Muu puusto jätetään koskematta.

Menetelmällä hakattiin viime marraskuussa Suonenjoella UPM:n puolukkatyypin hoidetussa mäntyvaltaisessa kohteessa. Luken tutkija Yrjö Nuutisen mukaan harvennettujen kuutioiden määrä oli tehotyötuntia kohden merkittävästi perinteistä valikoivaa harvennusta suurempi. Myös poistettavien puiden keskijäreys kasvoi.

– Valikoivassa harvennuksessa jäljelle jääviä puita joudutaan varomaan, mikä hidastaa työtä. Myös valmiiden pölkkyjen järjestely ja hakkuutähteen siirtely vievät enemmän aikaa.

Kesän aikana hakataan vielä kaksi koealaa. Konneveden kohteessa alikasvos on raivaamatta ja Pohjois-Karjalassa hakataan koivuvaltaisessa yksityismetsässä. Eri tavoin tehtyä käytäväharvennusta on tutkittu Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Keski-Euroopassa ja meilläkin. Nyt kokeiltavalla tavalla on tehty vain yksi kenttäkoe Uumajassa.

Nuutisen mukaan käytäväharvennus tarvitsee omat harvennusmallit, joiden perusteella käytävien leveydet ja välit määräytyvät. Esimerkiksi Suonenjoella ajouraväli oli 20 metriä, käytävien väli seitsemän ja leveys hieman yli kaksi metriä.

Kokeillaan ja katsotaan

Yrjö Nuutinen korostaa, että kyse on kehittämishankkeesta. Saattaa syntyä hyvä malli, mutta voi olla syntymättäkin.

– Entäpä jos saadaankin tästä tehtyä sellainen tekotapa, että saadaan ensiharvennukset tehtyä taloudellisesti ja kannattavasti ilman ennakkoraivausta.

– Uskon, että tässä tekotavassa on potentiaalia. Metsänhoidon pitää olla monipuolista, jo myös Erkki Lähteen kanssa eri-ikäiskasvatuksen maastotöitä tehnyt Nuutinen muistuttaa.

Vuoden loppuun kestävän Käytäväharvennus – menetelmä nuorten männiköiden ensimmäiseen koneelliseen korjuuseen –hankkeen rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Suomen metsäsäätiö. Budjetti on 125 600 euroa vuosille 2017-2018.

Käytäväharvennuksesta enemmän juttua lukujenkin valossa syksyn lehdessä.

Teksti ja kuvat: Vesa Martikainen