artikkelikuva

Teemu ja Ville katselevat ajallaan hoidettua 9-vuotiasta männyntaimikkoa tyytyväisenä. -Seuraavaksi tälle kuviolle voi tehdä koneellisen raivauksen ilman ennakkoraivausta, toteaa Ville Söderman (vas.).

Kemera-hakemus sisään ja taimikonhoitotöihin!

14.11.2017

-Nyt jos koskaan kannattaa hyödyntää Kemera-tuki ja hoitaa taimikoita ja nuorta metsää. Nämä työt voi aloittaa heti rahoitushakemuksen jätettyään, neuvoo metsäneuvoja Jyrki Vuorenmaa Suomen metsäkeskuksen läntisestä palvelualueesta.

Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä Kemerassa on tänä vuonna harvinainen tilanne. Tukirahoja uhkaa jäädä käyttämättä, vaikka nyt ei ole päällä hakukieltoa ja metsäkeskuksen myöntämisvaltuuspäätökset tulevat sutjakkaasti. Takavuosina on usein jouduttu varautumaan Kemera-varojen loppumiseen vuoden vaihdetta lähestyttäessä.

Jyrki Vuorenmaan mukaan Kemera-varoja näyttäisi jäävän käyttämättä noin 10 milj. €, jos loppuvuosi sujuu aikaisempien vuosien tahtiin.

-Viime vuonna jäi käyttämättä noin 11 milj. €, jolle selittävänä tekijänä oli Kemera-lain muutokset ja niiden vaatimat järjestelmämuutokset metsäkeskuksessa sekä erityisesti varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukien hakukielto keväästä alkaen.

-Tuo käyttämättä jäänyt osa siirtyi lisäbudjetissa tälle vuodelle siirtomäärärahana. Varsinaiset 2017 vuodelle myönnetyt varat runsaat 56 milj. € käytetään, mutta nyt näyttää, että viime vuodelta siirtyneestä jää edelleen käyttämättä tuo noin 10 milj. €, selvittää Jyrki Vuorenmaa Kemera-rahoituksen kiemuroita.

 

Teemun männyntaimikon latvoista näkyy, että ajallaan tehty taimikonhoitotyö maksaa itsensä hyvänä kasvuna.

 

Työn voi tehdä itse tai ostaa palveluna

 

Mellerin tilalla Salon Kiskossa ollaan Kemera-tuesta Jyrki Vuorenmaan kanssa samoissa ajatuksissa. Tilan isäntä agrologi Teemu Laitakoski ja Stora Enson metsäasiantuntija Ville Söderman usuttavat metsänomistajia taimikonhoitoon, kun tukea on kerran saatavilla. Molemmat ovat sitä mieltä, että yleensä asioihin ei pitäisi mennä tuki edellä, mutta mukava lisäkannustus tärkeiden asioiden tekemiseen Kemera-tuki on.

Varmemmaksi vakuudeksi Ville näyttää laskelmaa, että hinnalla 315 €/ha todellinen kustannus varhaisperkauksesta alv-velvolliselle metsänomistajalle on verotuksen jälkeen 220,50 €/ha ja mahdollisen Kemera-tuen jälkeen kustannus on vain 108,50 €/ha. 

Villen ja Teemun mielestä Kemera-tuessa aikaisemmin käytetty jälkirahoitteinen malli oli parempi kuin nykyinen EU:n edellyttämä kahdet paperit vaativa malli. Toisaalta ei rahoituspäätöksen hakeminenkaan hidaste ole, toteaa Teemu 5,5 hehtaarin taimikonhoitoon saatu päätös kädessään. Kiikissuon Metsänhoitoyhdistyksen tekemä suunnitelma on laadittu 29.9. ja metsäkeskuksen myöntöpäätös on päivätty 6.10.2017.

Ville Söderman pitää nykyisessä Kemerassa hyvänä sitä, että nykyisen lain pelisäännöillä mennään vuoteen 2020 saakka eikä poukkoilla samalla tavalla kuin tähän asti.

Metsäasiantuntijana vuodesta 2008 ensin MetsäGroupissa toiminut ja hiljattain Stora Ensolle siirtynyt Ville Söderman kehottaa hyödyntämään tuen joko tekemällä työn itse tai metsäpalveluyrittäjillä teettämällä. ”Firman miehenä” Ville kertoo metsäyhtiöiden tarjoamista kokonaisvaltaisista metsäpalveluista, jotka asiakas saa nykyisin yhden luukun periaatteella.

-Jos teemme palveluna Kemera-kelpoisen kohteen, hoitaa Stora Enso rahoitushakemuksen teon maksutta, muistuttaa Ville Söderman.

Viljatilan viljelyn ohessa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiamiehen tehtäviä hoitava Teemu Laitakoski näkee metsänhoitopalvelujen tarjonnan laajentumisen hyvänä. Hän on käyttänyt sekä metsänhoitoyhdistyksen, MetsäGroupin että yksityisten tarjoajien tarjoamia metsänhoitopalveluja, sillä hän itse ei metsätöihin kiireiltään ehdi. Teemun metsäpinta-alalla normaaleja metsänhoitotöitä riittäisi yhdelle päätoimiselle henkilölle vuoden ympäri.

-Pienemmillä toimijoilla ei ole aina työntekijäresurssia vastata kysyntään, joten laajempi tarjonta on tarpeen, toteaa Teemu. – Ja työtä metsissä kaikille palvelujen tarjoajille riittää, jatkaa hän.

Molemmat ovat myös sitä mieltä, että tarjonnan lisäännyttyä vastuullisuus tehdyistä töistä on parantunut.

 

Teemu ja Ville mittaavat reilusti yli 100-vuotiaan tervalepän ympärysmitaksi 2,9 metriä.

 

Kohta 100 vuotta täyttävä Teemun isän isoisän Emil Lindströmin teettämä metsäsuunnitelma on mielenkiintoista luettavaa.

 

Huomio Etelä-Suomen metsäautoteihin

 

Taimikonhoitotöiden jälkeen toiseksi tärkeimmäksi Kemera-tuen käyttökohteeksi Ville Söderman nostaa metsäautotiet, jotka Etelä-Suomessa ovat useinkin onnettomia. Ville toivoo varsinkin 20-30 hehtaarin metsätiloja omistavia viljelijöitä kääntämään katsetta pellolta metsään asiantilan kohentamiseksi.

-2000-luvulla Varsinais-Suomessa talvet ovat olleet lyhyitä. Täällä talvileimikoiksi suunnitelluista leimikoista 70 % voitaisiin hakata kesällä, jos metsäautotieverkko olisi kunnossa. Mihin sijoittaa laani ja miten saada kesäoloissa puut laanilta eteenpäin, jos kunnon metsäautotietä ei ole? kyselee Ville.

Hyvällä metsäautotiellä on puunkorjuun helpottumisen lisäksi vaikutusta myös hakkuun jälkeisiin metsänhoitotöihin.

-Tuleeko huonon tien takana olevaa metsää hoidettua ja seurattua kuten tarve vaatisi? jatkaa Ville Söderman aprikointiaan.

 

Teksti ja kuvat: Esko Lappalainen

 

 

Suunnitelmallista metsänhoitoa Mellerissä

Mellerin tilan pöydän ääressä keskustelumme suunnitelmallisesta metsänhoidosta entisestään vilkastuu, kun Teemu iskee pöytään 3.11.1917 päivätyn Metsänhakkuu- ja hoitosuunnitelman Toijan Mellerin metsää varten lähivuosiksi. Suunnitelman sisältämän asian lisäksi huomio kiinnittyy asiakirjan huoliteltuun ulkoasuun. Suunnitelman laatineen Länsi-Suomen Maanviljelysseuran metsäneuvoja Eemeli Nummilan käsiala on tasaisen kaunis. Tilalta löytyy myös muita vanhoja metsäasiakirjoja. Vuonna 1912 Teemun isän isoisä oli teettänyt maanviljelysseuralla metsänluvun, josta Eemeli Nummila oli laskuttanut ”tukkipuun arvostelusta ja laskemisesta” toimitusmaksunaan pennin/tukkipuu.

Sata vuotta sitten laaditussa metsäsuunnitelmassa tilan metsät on jaettu Takametsän, Isometsän ja Hevoshaan lohkoihin. Isometsä on jaettu vielä 10 kappaleeseen. Kustakin lohkosta ja kappaleesta on tehty yleiskuvaus ja tehtävämääräys. Esimerkkinä tehtävät Hevoshaan lohkolle, jossa alikasvustona kasvaa katajia: ”Katajia voisi kerätä seipäiksi. Maassa olevat hakkuun jätteet kuten latvukset, oksat, pinojen pohjat y.m. olisi kerättävä. Metsä muuten rauhoitetaan hakkuulta”.

-Se teidän mainostama biotalous on keksitty jo sata vuotta sitten! virnuilee Teemu Villelle.

Isometsän lohkon Jokipuusto-kappaleella kasvaa suunnitelman kertoman mukaan kuusta ja vähän huonoja leppiä. Jokipuuston käsittelyohjeeksi Eemeli Nummila määrää: ”Lepät perataan pois, paitsi sillan lähellä oleva ryhmä säästetään”.

Aikanaan kestikievarina toimineen Mellerin talon alapuolella sijaitsevan sillan luona on entisaikojen tärkeä risteys, joten ohje maisemapuiden säästämiseen tullee Teemu Laitakosken arvion mukaan tästä. Suunnitelmaa on noudatettu eikä tervaleppiin ole koskettu, mutta myrsky on pylläyttänyt muutaman lepän jokeen. Kun tervalepät on mainittu 100 vuotta sitten tehdyssä suunnitelmassa, on tuolla paikalla jäljellä olevilla lepillä ikää pitkälti yli 100 vuotta. Mittaamme yhden jyhkeän tervalepän ympärykseksi rinnankorkeudelta 2,90 m eli läpimitta on 92,3 cm! Pituudeksi arvioimme hieman alle 20 metriä.

Mellerissä kuultu ja nähty osoittaa, että tilan metsiä on koko itsenäisyyden ajan hoidettu ja edelleenkin hoidetaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...