artikkelikuva

Kyntökisojen toisen päivän avannut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen seuranaan Pohjois-Karjalan Agrologit ry:n pj Jukka Heikkinen.

Kun Suomi täytti 100, kohtasivat kyntömestarit Liperissä

27.11.2017

Traktorikynnössä on kilpailtu Suomen mestaruudesta jo vuodesta 1953 lähtien. Kilpaa kyntäminen on niitä harvoja kilpailumuotoja, jonka avulla suomalaiset viljelijät pystyvät näyttämään ammatillista osaamistaan, niin omalle ammattikunnalleen kuin maatalouden ulkopuolisellekin väestölle.

Alkujaan kilpakynnön taustalla ovat olleet neuvonnalliset lähtökohdat. Maatalouden koneellistumisen myötä traktorit tulivat tärkeimmiksi voimanlähteiksi viljelytoimenpiteiden toteuttamiseen pelloilla. Maan muokkaus, erityisesti kyntäminen, oli luonnollisesti merkittävässä roolissa niin rikkakasvien torjunnassa kuin myös oikeanlaisen kasvualustan luomisessa viljeltäville kasveille. Siirryttäessä hevostaloudesta nopeasti kehittyvään koneelliseen maanviljelyyn, tarvittiin viljelijöiden ammatillisten taitojen kehittämiseen neuvonnallisia ja opetuksellisia keinoja. Maanviljelys- ja maatalousseurat sekä 4H-järjestö järjestivätkin paikkakunnittain erilaisia kursseja maatalousteknologiaan liittyen, joista tässä yhteydessä mainittakoon kyntökurssit. Lähes poikkeuksetta kyntökurssien yhteydessä järjestettiin kurssin lopussa kilpailu, jossa ratkaistiin paras paikallinen kyntömestari. Näiden mestareiden kesken ryhdyttiin sitten järjestämään maakunnallisia kilpailuja, joissa ratkaistiin vuosittain alueellinen mestaruus. Vuosittain alueen kyntömestarille lankesi edustuspaikka Suomen mestaruuskilpailuihin, josta vastaavasti voittaja pääsi edustamaan maatamme MM-tasolla.

Maailman mestaruudesta traktorikynnössä on kilpailtu myös vuodesta 1953 lähtien. Ensimmäiset MM-kilpailut pidettiin Kanadan Ontariossa. Paluuauroille on ollut MM-tasolla oma sarjansa vuodesta 1992 lähtien. Kynnön maailmanmestaruuskilpailuja hallinnoi World Ploughing Organization (WPO).

Suomen mestaruustasolla kyntökilpailutoimintaa hoitamaan perustettiin aluksi yhteistyöelin, Traktorikynnön SM-toimikunta. Vuodesta 2014 lähtien kyntökilpailuja on hallinnoinut SM-kyntö ry, yhdessä paikallisen järjestäjän kanssa.

 

Kilpailukeskus ja nurmikyntöalue (kuva: Juha Kilpeläinen).

SM-Kyntö ry:n pj. Juhani Kivistö ja agrologi Marita Miettinen suorittamassa katsastusta pikkuväen kyntökalustolle (kuva: Ilpo Kiviranta).

 

Maltti on valttia kilpakynnössä

 

Kilpailusarjoja SM-kynnössä on viisi: yleinen sarja sekä sarka- että paluuauroille, nuorten sarja (22-vuotiaat ja sitä nuoremmat) sarka-auroille ja veteraanikoneiden sarja sarka-auroille. Lisäksi vuonna 2017 on mukana uutena sarjana farmisarja, ns. jokamiesluokka. Farmisarja on suunnattu kilpailijoille, jotka haluavat kokeilla taitojensa riittävyyttä kilpakynnössä omalla käytettävissä olevalla kalustolla. Sekä farmisarjan että veteraanikoneiden sarjan kilpailut ovat yksipäiväisiä ja kilpaillaan sängellä. Muissa sarjoissa kilpaillaan kahtena päivänä, erikseen sänki- ja nurmikynnössä.

Kyntökilpailuissa saa valinnaisesti käyttää 2-4 -teräistä siipiauraa. Aurassa on oltava leikkurit, kuorimet ja vantaat, joita on kynnön aikana myös käytettävä. Kuorimia ei tarvitse käyttää avauksessa ja lopetuksessa. Aurassa saa käyttää hyväksytyn mallista siivenjatketta missä kynnön vaiheessa tahansa. GPS:n, matkapuhelimen, laserin yms traktorin sähköisten lisävarusteiden käyttö on kielletty.

Sarka-auroille säännöissä suositellaan 20 metriä leveää ja 100 metriä pitkää kyntöaluetta. Paluuauroilla lohko on saman kokoinen, mutta lohkon on oltava kiilamainen. Kilpailusuorituksessa saa kynnön avaukseen käyttää aikaa 20 minuuttia. Varsinaista kyntöaikaa on 160 minuuttia suosituksen kokoiselle 0,2 ha lohkolle.

Kilpailusuorituksen arvioivat ryhmissä työskentelevät tuomarit. Tuomarit arvostelevat avauksen, kyntötuloksen yleensä ja lopetuksen. Viilun syvyysmittauksin tarkistetaan, että kyntö on vaaditun syvyinen. Sänkikynnössä tavoitteena ovat muodoltaan pyöristyneet ja murentuneet viilut. Nurmikynnön tavoitteena ovat taasen kokonaiset ja kiinteät viilut.

 

Avausviilun suoruutta (kuva: Ilpo Kiviranta)

 

Voittajat (kuva: Marita Miettinen)

 

2017 SM-kyntökisat Liperissä

 

Vuoden 2017 SM-kyntökilpailut pidettiin syyskuun lopulla Liperissä, Pohjois-Karjalassa. Kilpailujen paikallisista järjestelyistä vastasi Pohjois-Karjalan Agrologit ry. Tapahtuma oli siinä mielessä historiallinen, sillä yksikään agrologiyhdistys ei ole aikaisemmin ollut SM-kyntökisojen järjestelyjen vetovastuussa.

Pohjois-Karjalassa on edellisen kerran kilpailtu SM-kyntöjen merkeissä 20 vuotta sitten, vuonna 1997 Kiteellä. Sen jälkeen kilpakyntöharrastus on hiipunut maakunnassa ja viime vuosina Pohjois-Karjalasta ei ole ollut SM-tasolla mukana yhtään kyntäjää.

Pohjois-Karjalan Agrologit ry:n hallituksessa virisikin vuonna 2015 ajatus kyntökisojen saamiseksi omaan maakuntaan. SM-kyntö ry:n näyttäessä ajatukselle vihreätä valoa, lähtivät järjestelyt käyntiin. Kilpailupaikaksi valikoitui Liperi, joka on kuntana, laajojen peltoalueidensa ansiosta, leipäpitäjän maineessa. Lisäksi Liperin Leipäpäivä ry järjestää vuosittain, syyskuun lopulla, perinteisen leipä- ja sadonkorjuutapahtuman. Tapahtumat päätettiin järjestää samaan aikaan ja markkinoida yhdessä, Suomi 100 hengessä, Kynnöstä leipään 100 vuotta -teemalla. Tapahtuma viikonloppuun tuli mukaan myös MTK-Liperi, 100-vuotis juhlavuotensa juhlaseminaarin merkeissä.

Liperin SM-kyntötapahtumasta rakentui kyntökisojen lisäksi pienoismaatalousnäyttely, näytteilleasettajineen ja työnäytöstoimijoineen. Näyttelytorilla oli mukana kattava joukko maatalousalan eri toimijoita, mm. meijereitä, lihataloja, jalostus- ja eläkeasiaa, luomua, kasvinsuojelua, lannoitteita, siementuotantoa, salaojitusta, neuvontaa, henkistä hyvinvointia ja biokaasua. Oheisohjelmana MTK-Liperi järjesti päiväkotilasten omat SM-kyntökilpailut polkutraktoreilla.

Pohjois-Karjalan Agrologien tavoitteena oli saada kisoihin mukaan ainakin yksi kyntäjä omasta maakunnasta. Tavoite ylittyi 100 %:sti, kun mukaan ilmoittautui kaksi innokasta kyntäjää. Sadonkorjuun myöhästyminen ja syksyn säät pitivät kuitenkin nämä innokkaat kyntäjät omilla pelloillaan kisojen ajan, mutta tilanteen pelasti paikallinen, viime metreillä mukaan lähtenyt nuori viljelijä.

Kynnön Suomen mestaruus sarka-auroissa meni jälleen Pohjanmaalle, ilmajokiselle Jarmo Itälehdolle. Paluuauramestaruuden vei Markku Kivipelto Vimpelistä. Molemmat saavat oikeuden osallistua Saksan MM-kyntöihin 2018.  Kynnöstä leipään 100 vuotta viikonlopun tapahtumat saivat liikkeelle noin 7000 vierailijaa. Kyntökisojen osuus tästä oli noin 2000 henkeä.

SM-tasoisen tapahtuman järjestäminen on iso voimanponnistus pienelle yhdistykselle. Huomioitavia ja uusia asioita on paljon. Tapahtumajärjestelyt tehdään lisäksi talkoovoimin päivätyön ohessa, pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Organisointi- ja yhteistyötaitojen merkitys korostuu, mutta porukalla tekemisessä on voimaa. Yhteistyökumppaneiden etsintä onkin tärkeää ja heidän panoksensa tapahtuman onnistumiseksi on suuri. 

Pohjois-karjalan Agrologit ry haluaakin omalla toiminnallaan kannustaa myös muita Agrologiyhdistyksiä kantamaan kortensa kekoon kilpakyntötoiminnan edistämiseksi ja ottamaan vetovastuun SM-kisojen järjestämiseksi.

 

Mestarin työn jälkeä (kuva: Aulis Kemppinen)

 

Teksti: Ilpo Kiviranta

 

Lisätietoja:

SM-kynnöt: www.sm-kynnot.fi

facebook.com/smkynnot

 





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Luomuspeltillä maailmalle

    13.02.2019 | Maatalous

    Yrittäjä Simo Larmon tahti on sumuisena marraskuun päivänäkin tiivis. ...

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Maatalouskauppa elää maatalouden mukana

    24.01.2018 | Maatalous

    Maatalouskaupan alalla ovat viime vuosien muutokset olleet merkittäviä...

    Sedät jaksaa heilua

    19.01.2018 | Hyvinvointi

    Varhaisena pimeän marraskuun aamuna istun kahden neuvojaveteraanin kan...

    Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan

    18.01.2018 | Ihmiset

    Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa tulevaan on varauduttu ottamalla yhteyt...