artikkelikuva

Puilla on suuri merkitys kaupunkikuvassa. Samalla ne parantavat kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja laatua, sitovat ilmansaasteita ja hiiltä, vähentävät hulevesiä, vaimentavat melua ja suojaavat auringon paahteelta. Turussa ja Helsingissä on käynnistynyt hanke, jossa arvioidaan Amerikassa kehitetyllä i-Tree ohjelmistolla puiden kokonaishyötyä, ja sille saadaan konkreettisia lukuarvoja.

Kuntalainen ja ilmastonmuutos

08.03.2019

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n syyskuussa julkaisemaa raporttia ilmastonmuutoksen etenemisestä on luettu tarkasti myös siellä, missä vaikutetaan yksittäistä kuntalaista koskeviin päätöksiin. Päästöjä vähentävät toimet ja hiilensidonta otetaan kuntakentässä vakavasti.

Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kunnissa on tehty systemaattista ilmastotyötä jo yli 20 vuotta. Asiaa koskeva keskustelu on kuntakentässä ollut tänä vuonna erityisen voimakasta, ja lisääntymään päin.

”Suomessa keskustelu keskittyi IPCC -raportin julkaisun yhteydessä aluksi voimakkaasti ristiriitaisiin tavoitteisiin, koskien metsien käyttöä toisaalta hiilinieluna ja toisaalta biotalouden raaka-aineena. Tämä koskettaa kuntakentässä varsinkin Joensuun kaltaisia kaupunkeja, joiden alueella on paljon metsiä ja jotka ovat asettaneet itselleen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.”

Kunnissa voidaan vaikuttaa paljon yksittäisen kuntalaisen tekemiin valintoihin, puhuttiinpa sitten liikkumisesta, asumisesta tai ravinnosta. Erilaiset kulutusvalinnat voivat vähentää kuluttajan hiilijalanjälkeä jopa 70 prosenttia. Suurimmat päästölähteet ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka.

”Kunnat mahdollistavat toiminnallaan kuntalaisten ilmastomyönteisiä ratkaisuja: liikkumistarpeen vähentämistä yhdyskuntarakenteen ratkaisuilla, kevyen- ja muun vähäpäästöisen liikenteen sekä joukkoliikenteen palvelujen tarjontaa, koulu- ja työpaikkaruokaloiden ruokatarjontaa, kannustavaa jätetaksoitusta, kuluttajille ja kuntalaisille suunnattua energia- ja jäteneuvontaa ja niin edelleen”, Riipinen luettelee.

Samalla hän myöntää, että kuntalaisten asennemuokkaus vaatii pitkäjänteisyyttä. Helpoimmin muutoksen tekemisessä päästään kunnissa liikkeelle muuttamalla ensin kunnan omien toimintojen energiankäytön ja -tuotannon tapoja.

Tässä päästään alkuun liittymällä kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Ilmastotyössään pitkällä olevien kuntien pöydällä ovat nyt päästölähteet, joihin kunta ei suoraan pysty omilla päätöksillään vaikuttamaan, näitä ovat muun muassa mahdollinen läpimenoliikenne sekä yksityisessä omistuksessa oleva vanha rakennuskanta.
 


Useampi kuin joka toinen suomalainen asuu kunnassa, jossa on määritelty jo ympäristötavoitteet. Työskentelymenetelmillä, työkoneiden valinnalla ja niiden kunnolla, hankintojen toteuttamisella sekä kasvillisuuden ja kasvualustan hoidon osaamisella on keskeinen vaikutus siihen, kuinka kestävä kehitys toteutuu viherrakentamisessa.

Kaavoituksen rooli muutoksessa?
 

”Näen kaavoituksen nykymuodossaan huonona välineenä tähän”, pohtii lakimies Leena Kristeri Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:sta. MTK:lle laaditaan parhaillaan uutta ilmasto-ohjelmaa. ”Toki maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistumassa, joten emme tiedä mitä se tuo tältä osin tullessaan. Kaavoitusta ei ole suunniteltu tällaiseen toimintaan.”

Kristeri muistuttaa, että vaikka kunnalla onkin kaavoituksessa vahva monopoli, se ei silti saa kävellä asioissa yksityisen omistusoikeuden yli.

”Koska on olemassa monia eri mielipiteitä siitä, millä toimenpiteillä saisimme maksimaalisen hyödyn hiilensidonnan osalta, ei kunta voi edellyttää yksityistä maanomistajaa sitovasti, että hän tekisi juuri niitä toimenpiteitä joita asiaa esittävä kannattaa.”

Erilaisten aluevarausten avulla voidaan turvata esimerkiksi maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaa ja puhtaan veden saatavuutta. Huomiota voidaan kiinnittää niin maatalouselinkeinojen jatkuvuuteen ja kehittymiseen, terminaaleihin, hulevesien hallintaan kuin maan vedenimeytyskykyynkin. Kysymyksessä on silloin kuitenkin vasta aluevaraus, ei konkreettinen toimenpide.


Kunnilla iso työkalupakki


Leena Kristeri näkee kuntien toiminnassa monia erilaisia mahdollisuuksia osallistua ilmastotalkoisiin.

”Maankäytön muutosten aiheuttamaa metsäkatoa pitäisi kompensoida sitomalla hiiltä kuntien puurakennuksiin, metsittämällä sellaisia kuntien alueita jotka eivät ole metsälain piirissä sekä toteuttamalla taajamien viherrakennetta niin, että siinä maksimoidaan hiilensidontaa.”

Viheralan valtakunnallisena keskusjärjestönä toimivassa Viherympäristöliitossa on kehitetty kestävän ympäristörakentamisen toimintamallia myös kuntien käyttöön. Se pohjautuu ulkomailla, erityisesti Yhdysvalloissa kehitettyihin arviointi- ja sertifiointimalleihin sekä ohjeistukseen. Mallin pohjalta Viherympäristöliitto ja sen jäsenjärjestöt allekirjoittivat viime joulukuussa yhteisen Kestävän ympäristörakentamisen sitoumuksen.

Keskeinen toimija kestävän kehityksen edistäjänä on erilaisissa ympäristörakentamishankkeissa aina työn tilaaja. Tilaaja – esimerkiksi kunta – on se, joka määrittää hankkeelle tavoitteet. Tilaajan ohella myös suunnittelijalla on ympäristörakentamishankkeissa suuri merkitys kestävän kehityksen edistäjinä. Suunnittelija vaikuttaa ratkaisuillaan muun muassa kohteen materiaalivalintoihin, toteutustapoihin, kunnossapidon intensiivisyyteen sekä koko kohteen elinkaaren aikaiseen kestävyyteen ja kustannuksiin.


Hyviä periaatteita, hyviä teemoja
 

KESY-toimintamallissa ympäristörakentamisen toiminnan periaatteita tarkastellaan viiden teeman kautta. Niitä ovat: paikan vesiolot; paikan maaperä ja kasvillisuus; käytettävät raaka-aineet, materiaalit ja tuotteet; energiansäästö, ilmanlaatu ja ympäristönsuojelu; ihmisten terveys ja hyvinvointi.

Jokaiselle teemalle on määritelty omat periaatteensa. Esimerkiksi maaperään ja kasvillisuuteen liittyvien periaatteiden on tarkoitus edistää terveen maaperän ja kasvillisuuden säilyttämistä, sekä maaperän kunnostusta ja sen hoitoa. Ne ohjaavat arvokkaan ja alkuperäisen kasvillisuuden suojelemiseen, kasvupaikalle soveltuvan kasvillisuuden käyttöön sekä vieraslajien hallintaan.

Lisäksi periaatteiden avulla edistetään biomassan, eli elollista alkuperää olevan materiaalin säilyttämistä ja lisäämistä.

 


 

Lisätietoa Kestävän ympäristörakentamin toimintamallista: https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/

 


 

 


Viheralaan liittyy monia kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia haasteita. Niitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää eri osaamisalojen yhdistämistä ja laajaa yhteistyötä.


Kaikessa ympäristörakentamisessa korostuu ekologinen kestävyys, koska rakentamisessa puututaan luonnon omiin prosesseihin: veden kiertokulkuun, maaperään ja kasvillisuuteen. Tavoitteena tulee olla näiden prosessien elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden vaaliminen.
 





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...