artikkelikuva

Sahateollisuus maksaa valtaosan metsänomistajien saamista puukauppatuloista. Jaakko Huttunen Koskisen Oy:ltä toivoo, että sahureiden ääntä kuunneltaisiin nykyistä enemmän myös metsänhoidosta käytävässä keskustelussa.

Laatu tehdään jo metsässä

06.06.2018

”60-vuotiaasta männystä tai kuusesta ei juurikaan tule sitä oksatonta, eli kaikista arvokkainta pintalautaa”, täräyttää tuotantopäällikkö Jaakko Huttunen Koskisen Oy:n sahateollisuudesta. ”Sahapuut pitäisi kasvattaa 80-, vielä mieluummin 100-vuotiaiksi.” Huttunen uskoo, että vasta sahoilla tapahtuva tukkien laadutus ja hinnoittelu on raakapuukaupassa tulevaisuutta.

Koskisen Oy:n saha Kärkölän Järvelässä käyttää tänä vuonna noin 700 000 kuutiota mänty- ja kuusitukkia. Määrästä valmistuu noin 330 000 kuutiota sahatavaraa, joka viedään pääosin ulkomaille. Viime vuonna Kiina nousi ensimmäistä kertaa tärkeimmäksi vientimaaksi.

”Männyn osuus sahatusta puusta oli viime vuonna runsas viidennes”, Huttunen kertoo. ”Se tulee suoraan tässä ympärillä kasvavien metsien puulajijakaumasta. Eteläsuomalainen kuusi on pitkää, suoraa ja rehevillä mailla riittävän tiheässä kasvaneena pienioksaista. Reaktio- eli lylypuuta, jota varsinkin japanilaiset ostajat kammoavat, on tosi vähän. Kun oksat ovat vielä terveitä, täällä kasvaa tosi hyvää höylärin kuusta.”

Sahateollisuus tekee tuloksensa sahaamalla laatutavaraa. Parhaan ja huonoimman sahatavaran hintaero markkinoilla – noin 20 prosenttia – ei tunnu äkkiseltään suurelta. Mutta kun toimitaan isojen volyymien ja pienten marginaalien alalla, se merkitsee todella paljon: kun hyvä ja huono tukki ostetaan metsästä käytännössä samalla hinnalla, on varmaa että huonoa lautaa sahaamalla tehdään tappiota.

”Sahatavaran lujuuslajittelu lisääntyy koko ajan, ja tuotteen lujuus korreloi puun oksakoon ja puuaineksen tiheyden kanssa. Sahaamisen kannattavuudessa näkyy tietysti myös puun järeys, pienemmällä puulla sahauksen hyötysuhde jää pienemmäksi. Joissakin sahatavaralaaduissa myös puun ikä korreloi laadun kanssa.”
 


Jutuntekopäivänä Koskisella Järvelän sahan tukkikentällä oli 18 000 kuutiota, eli kuuden päivän sahaustarve mäntytukkia. Vuosilustoista erottuu selvästi, millä tavoin hoidetuissa metsissä mikäkin puu kasvoi.

 

Istutuskin tuottaa laatua

 

Metsäpäässä on Huttusen mielestä paljon nykyistä enemmän tehtävissä sahatavaran paremman laadun eteen.

”Etelä-Suomessa on fakta, ettei harvennuksia saa tehdä liian voimakkaina. Nykyinen kahden harvennuksen malli on laadun kannalta liian voimakas. Harvennuksia pitäisi olla kolme. Täkäläisillä rehevillä kasvupaikoilla tukkipuiden kasvua pitäisi jarruttaa nuorella iällä aina 60 ikävuoteen saakka.”

Istutusmetsien lisääntyvä varttuminen hakkuukypsiksi ei Huttusen mukaan ole ollut uhka sahatavaran laadulle: alkuperiä jalostamalla kasvatettavista puista saadaan teknisesti laadukkaampia. Ongelmia tulee siinä, ettei keskenkasvuisena kaadettu puu ole hyvää sahapuuta.

”Se ei sahuria haittaa jos puu kasvaa nuorella iällä nopeasti, kunhan sen pintaan saadaan ennen kaatamista vähäoksaista ja tiheää puuta. Lannoituskaan ei haittaa siihen sopivilla kohteilla, mutta pahin vaihtoehto on, jos 40-vuotiaana lannoitettu metsä kaadetaan jo 60-vuotiaana. Puuaines on silloin aivan hötöä. Harvennuksissa ja lannoituksissakin tarvitaan maalaisjärkeä.”

 

Hinnoittelu vaatisi petraamista

 

Sahurin nyrkkisääntö on se, että hyvää (lue: arvokkainta) tavaraa halkaistaan yli 80-vuotiaista, järeistä ja tiheässä kasvaneista puista. Pitkistä puista saadaan pitkiä tukkeja, ja mahdollisimman pitkä sahatavara taas on vaativan ostajan mieleen.

Nykyisessä valtahinnoittelumallissa metsänomistajan kannattaa kasvattaa puunsa tukkikokoon mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman leveällä lustolla. Se on ristiriidassa sahurin halujen kanssa. Hitaasti, laatua kasvattamalla ei metsänomistaja juurikaan voi odottaa parempaa kantohintaa, saati parempaa tuottoarvoa metsänkasvatukselleen. Systeemissä olisi petraamisen varaa, jotta kaikki osapuolet voittaisivat.

Jaakko Huttunen ei usko, että runkohinnoittelun lisääntyminen puukaupassa parantaisi yhtään tilannetta nykyisestä, puuston järeyteen ja oksaisuuteen perustuvasta hinnoittelumallista. Sekin kun perustuu vain arvioon vielä pystyssä olevan puun jalostusarvosta.

 


Lautaa, josta maailmalla maksetaan hyvin: tiheäsyistä, sekä vähä- ja pienioksaista.
 

Laadusta olisi varaa maksaa



Hän ei myöskään usko, että paljon puhuttu jatkuva kasvatus tuottaa sen parempia tukkeja kuin vallitseva, uudistushakkuisiin perustuva malli.
”Se lisää korjuuvaurioita. Kun iso kuution puu kaadetaan kuusen taimen päältä, se menettää helposti latvansa. Se näkyy sitten aikanaan sahalla poikaoksana.”

Kokenut sahuri uskoo näkevänsä vielä työurallaan sen ajan, kun tukkipuiden hinta määritellään vasta sahalla niiden järeyden ja todellisen laadun perusteella. Se alkaa olla jo teknisesti mahdollista: esimerkiksi Koskisen Oy:n Järvelän sahalinjalle asennetaan tulevan kesäseisokin aikana läpivalaisulaite, joka löytää tukista kuoren alta kaikki sen laatuun vaikuttavat tekijät.

”Laatuhinnoittelun myötä voisimme maksaa hyvistä tukeista hieman nykyistä enemmän. Samalla voisimme ottaa alemmalla hinnalla vastaan myös huonompilaatuista puuta, ja ohjata sen niihin sahatavaradimensioihin, joihin alempi laatu sopii”, Huttunen sanoo.

 


Sahatukkiin ei nykyaikaisella sahalla juuri jää rukkasenjälkiä, kaikki mahdollinen on automatisoitu. Prosessi tukista valmiiksi sahatavaraksi kestää linjalla keskimäärin kaksi minuuttia.

 

Teksti ja kuvat: Martti Linna





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...

    MM-kultaa ja pronssia!

    18.09.2018 | Ihmiset

    Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikki...

    Käytäväharvennuksella ensiharvennukset kannattaviksi?

    18.06.2018 | Metsä

    Uudet biotuotetehtaat tarvitsevat puuta myös ensiharvennuksilta, mutta...

    Metsäinssi paperitehtailijana

    15.06.2018 | Metsä

    Nordpap/Kuronen Yhtiöt Oy, toimitusjohtaja Maija Kuronen ja hallitukse...