artikkelikuva

Lappilaista sadonkorjuuta luonnosta

02.03.2018

Poro on Lapin imagoeläin. Matkailu hyötyy porosta, vaikka perinteinen porotalous perustuu lihantuotantoon. Porovuosi alkaa keväästä, jolloin vasat syntyvät. Satoa korjataan syksyllä, kun poroerotuksissa teuraseläimet erotetaan siitokseen jätettävistä eläimistä.

Suurin osa teuraista on vasoja, joiden liha on mureaa ja maukasta. Lihan erinomaisen laadun ja eettisten tuotanto-olojen ansiosta poronlihalla on olleet hyvät markkinat.

Perinteisesti porot on teurastettu erotuspaikoilla, joissa ihmiset ja eläimet olivat ulkona syyssäiden armoilla. EU:hun liittymisen jälkeen paliskunnat rakensivat poroteurastamoita, joissa teurastaminen tapahtuu siististi sisätiloissa.

- Lihan hygieeninen laatu on parantunut huimasti teurastamo-olosuhteissa, toteaa hirvieläintautien dosentti Sauli Laaksonen.

Paliskuntain yhdistyksen Kari Henttunen kertoo, että poromiehet ei halua enää palata kenttäteurastukseen.

- Onhan se ihan eri teurastaa sisätiloissa, joissa on hyvät pesumahdollisuudet ja valaistus. Ei kukaan halua palata teurastamiseen ulkona pakkasessa.
 


Suurin osa lihasta tulee puolivuotiaista vasoista, jotka ovat kasvaneet täysin luonnonlaitumilla. Kuva: Karoliina Majuri

 

Poroteurastamot


Suomessa on paliskuntien tai niiden osakkaiden omistamia poroteurastamoita kaikkiaan vajaa parikymmentä. Niistä eteläisin on Pudasjärvellä ja pohjoisin Utsjoella.

Sauli Laaksonen kertoo, että porojen kuljettaminen teurastamoille on lihan laadun kannalta tärkeä vaihe. Useat teurastamot eri puolilla poronhoitoaluetta mahdollistavat lyhyet eläinkuljetukset.

-  Eläinten hyvinvointi on tärkeä osa teurastustoimintaa, toteavat Laaksonen ja Henttunen yhteen ääneen.

Itse poroteurastamo ei juuri eroa muista teurastamoista, vaan toiminta on ammattimaista, vaikka teurastajina ovat poromiehet itse. Eläinlääkäri tarkastaa kaikki porot elävinä ja teurastuksen jälkeen jokaisen ruhon ennen kuin lihat voidaan luovuttaa teurastamosta.

Porotalous on perinteinen elinkeino. Sen vuoksi poromiehillä on edelleen mahdollisuus myös suoramyyntiin, jolloin asiakas voi hakea lihansa joko erotusaidalta tai porotilalta. Poromiehillä on myös erilaisia lihanjalostuslaitoksia, joissa lihan jalostusastetta nostamalla saadaan lihasta parempi tuotto ja korvausta omalle työlle.

 


Kari Henttunen (vas) ja Sauli Laaksonen ovat poronlihantuotannon asiantuntijoita.

 

Laadun varmistus

 

Elinkeino haluaa varmistaa poroteurastamoiden hyvän toiminnan tason. Tänä vuonna alkoi Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoima Porukkaoppi-hanke, jossa poroteurastamoiden toimintaa kehitetään edelleen. Kehitystyössä ovat mukana myös Paliskuntain yhdistys ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Eri teurastamoiden hyvät käytänteet dokumentoidaan ja niiden perustella rakennetaan yksilöityjä koulutuksia poromiehille. Lisäksi hanke kouluttaa uusia poroteurastajia linjalle.

Kari Henttunen näkee hankkeen erittäin positiivisena.

- Porojen teurastus hoidetaan hyvin paikallisesti ilman suurta vaihtuvuutta työvoimassa. Poromiehen syksy on niin kiireinen, ettei hän ehdi vierailla muilla teurastamoilla katsomassa toisten toimintatapoja. Siksi on hyvä, että toimintamalleja käydään läpi sesongin ulkopuolella, hän sanoo.
 


Kuva: Kalle Santala
 

Poronliha, luonnosta lautaselle


Janne Mustonen, poromies Poikajärven paliskunnasta Sodankylästä tuntee poronlihan laatuun vaikuttavien tekijöiden merkityksen tuotannon eri vaiheissa.

- Poronhoidossa täytyy mennä poron ehdoilla. Poroille ei saa aiheutua stressiä, sillä se näkyy heti lihan laadussa. Poro elää puolivillinä luonnossa, joten eläinten mahdollisimman vähäinen käsittely edistää poron hyvinvointia ja sitä kautta myös lihan laatua, Janne Mustonen summaa.

Ennen teurastusta stressiä kokeneen poron lihan pH ei laske riittävästi, jolloin seurauksena on laadultaan heikko, kylmäsavustukseen kelpaamaton raaka-aine.

- Kun poroja kootaan syksyllä erotuksiin, tulee niiden liikuttelun tapahtua rauhallisesti poroja painostamatta. Varsinaisen käsittelyn täytyy tapahtua kuitenkin riittävän ripeästi, jotta porojen erotusaidassa viettämä aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi, Janne Mustonen jatkaa.

Mustonen on osakkaana Osuuskunta Kota-Porossa, jossa poromiehet teurastavat, leikkaavat ja jalostavat itse myyntiin menevän poronlihan.

- Kiire on suurimpia lihan laaturiskejä aiheuttava tekijä teurastamolla. Opituista huonoista rutiineista tulee myös päästä eroon. Omaa teurastustoimintaa tulee säännöllisesti arvioida ja kehittää lihahygienian turvaamiseksi, Janne Mustonen kertoo.

- Työssäni näen koko poron elämänkaaren ja lihan käsittelyn vaiheet ennen lihan päätymistä lautaselle. Se kokonaiskuva tuo ymmärryksen siihen, miten lihantuotannon jokainen vaihe vaikuttaa siihen, että tuloksena on se luksustuote, mitä poronliha parhaimmillaan on.

 

Janne Mustonen
Janne Mustonen

 

Teksti: Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta, Lapin ammattikorkeakoulu

Kuvat: Karoliina Majuri ja Kalle Santala

 


Infolaatikko poronlihasta:

  • Poronlihan tuotanto vajaa kaksi miljoonaa kiloa vuosittain
  • Poronlihan myynnin sesonkiaikaa on syksy
  • Vähärasvainen ja maukas liha
  • Lapin Poron lihalla, Lapin Poron kuivalihalla ja Lapin Poron kylmäsavulihalla on suojattu alkuperänimitys (SAN)
  • Poronkäristys on tunnetuin pororuoka. Muita ruokia osoitteessa www.pororeseptit.fi
     

 

 

 





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    TUHANSIEN EUROJEN TRYFFELI

    29.10.2018 | Tuotteita luonnosta

    Kävelemme viljelmällä, missä tammen ja pähkinäpensaan taimet kasvavat ...

    Vientituotteena mehiläispesä

    20.05.2018 | Tuotteita luonnosta

    Puusepänverstaalla työskentelee mehiläistarhuri Juha Välimäki. Hän val...

    Lappilaista sadonkorjuuta luonnosta

    02.03.2018 | Tuotteita luonnosta

    Suurin osa teuraista on vasoja, joiden liha on mureaa ja maukasta. Lih...

    Viinissä on tulevaisuus

    19.09.2017 | Maatalous

    - 50 vuoden päästä Etelä-Suomessa on Keski-Saksan lämpötila ja Vaasa-J...

    Villimarjojen voimaa Lontoossa

    23.05.2017 | Tuotteita luonnosta

    Arctic Power Berries -yrityksen taustalla ovat Lapista kotoisin olevat...