artikkelikuva

Simo Larmo lataa kaksivuotisella apilanurmella typpeä luomuspelttipellolle. Takana siintää kaksi vuotta sitten valmistunut, hakkeella lämpiävä kuivuri.

Luomuspeltillä maailmalle

13.02.2019

Birkkalan spelttitila on lähtenyt rohkeasti vientimarkkinoille. Luomuspeltillä on hyvä kysyntä Keski-Euroopassa. Kiinassakin on otettu ensiaskeleet.

Yrittäjä Simo Larmon tahti on sumuisena marraskuun päivänäkin tiivis. Spelttipakkaamossa on täysi höyry päällä ja asiakaspuhelut on hoidettava. Elokuussa kylvetty spelttikasvusto odottelee talvea, joten peltopuolen osalta voi hetken hengähtää.

Salon Suomusjärvellä sijaitsevalla Birkkalan tilalla on viljelty spelttiä neljännesvuosisata ja siitä seitsemän viimeisintä vuotta luonnonmukaisin menetelmin. Vuonna 2010 agrologiksi valmistunut Simo Larmo osti tilan vanhemmiltaan vuonna 2014.

”Speltin viljelyn ja jalostuksen jatkaminen oli selvä valinta. Muita tuotantosuuntia en miettinytkään, mutta tuotannon laajentaminen oli kyllä heti mielessä. Tuotteella oli ja on edelleen hyvä kysyntä”, Larmo juttelee.

Ensimmäiset todisteet speltin eli alkuvehnän viljelystä Suomessa löytyvät nimenomaan Salon seudulta 300-luvulta. Perinteisillä speltinviljelyseuduilla siis olemme.

Neljän vuoden aikana Simo Larmo ja hänen vaimonsa Riina Larmo ovat kasvattaneet spelttiliiketoimintaa kolmanneksella. 230 hehtaarin maatilan ja spelttituotteiden yhteenlaskettu liikevaihto on nyt noin 600 000 euroa. Kaikki toiminnot ovat maatilan liiketoimintaa ja maatalousverotuksen piirissä.

 

Spelttiyrittäjä Simo Larmo on tyytyväinen nykyisiin tuotantotiloihin. Myllyn ja pakkaamon läpi kulkee vuodessa puoli miljoonaa kiloa spelttiä. Suurin osa siitä pakataan kuluttajapakkauksiin, mutta Birkkalan spelttiä käytetään myös leipomo-, valmisruoka- ja panimoteollisuudessa.

 

Verkkokaupalla Eurooppaan

 

Larmo on selvästi innostunut viennin käynnistymisestä. Mustialan opintojen ohessa hän opiskeli Skotlannissa puoli vuotta kaupallisia aineita. Myös Ruotsissa suoritettu maatalousharjoittelu antoi näkemystä ja rohkeutta ulkomaankauppaan.

”Aloitimme viennin vuoden 2017 alussa Amazon-verkkokaupan kautta. Myymme Saksaan ja muihin Keski-Euroopan maihin spelttijauhoja, -hiutaleita ja -helmiä. Toimitamme tavaraa Amazonin Saksan varastolle sitä mukaa, kun kauppa käy. Olemme tehneet vientiin englannin- ja saksankieliset pakkaukset”, Larmo kertoo.

 

Speltin korsi on melko pitkä, joten karjanlantaa pitää käyttää maltilla.

 

”Kansainvälistyminen on ainoa tapa kasvaa. Suomessa speltin myyntipotentiaali on rajallinen. Keski-Euroopassa speltti tunnetaan Suomea paremmin.”

Kiinan Hong Kongissa suomusjärveläistä spelttiä on ollut neljän kivijalkakaupan hyllyillä kuukauden päivät ja nyt odotellaan tietoa, kuinka kauppa on käynyt. Speltti ei ole Kiinassa perinteinen vilja, mutta britit ovat sitä maahan jo vieneet. Kiinan-vientiä varten yritys teetti tuotteen alkuperästä kertovan videon.

”Suomi on oikeasti lähellä Aasiaa. Tuotteet kulkevat Hong Kongiin nopeammin kuin Rovaniemelle”, Larmo hämmästelee.

Toistaiseksi viennin osuus yrityksen myynnistä on vain prosentin luokkaa, mutta osuus kasvaa koko ajan. Seuraava vientiponnistus on Grüne Woche -messut Berliinissä tammikuussa.

”Kansainvälistyminen tuo lisää draivia tähän hommaan. Myös työntekijät ovat ylpeitä, että laadukkaita tuotteitamme halutaan ostaa myös ulkomailla”, Larmo iloitsee.

 

Simo Larmo kyselee Carita Koivistoiselta ja agrologi (AMK) Juuso Savoselta, kuinka hiutaleiden säkittäminen sujuu. Yrityksessä ja maatilalla on kolme ulkopuolista työntekijää. Myyntiä hoitaa lisäksi provisiopalkkainen myyntimies.

 

Tuotteita kehitettävä

 

Vaikka Birkkala on paaluttanut Suomessa ykköspaikansa spelttituotteiden valmistajana, on uusia tuotteita, tuotteiden käyttötapoja ja markkinointia kehitettävä koko ajan.

”Minäkin aloin kokkailla, kun ryhdyin yrittäjäksi. Riina tekee meillä makeat leivonnaiset ja minä keskityn suolaisiin. Onnistuneista leivonnaisista ja ruoista laitamme reseptit nettisivuillemme.”

Larmojen koekeittiössä toden totta osataan. Tällä kertaa kahvipöydässä on tarjolla speltti-avocadokuivakakku, joka ei ole lainkaan kuiva, vaan erittäin herkullinen.

Puolet Birkkalan tuotteista myydään Keskon ja S-ryhmän kautta. Noin neljännes menee ravintoloihin, tukkuihin ja teollisuuteen. Loput myydään Ruokaasuomesta-verkkokaupan ja messujen kautta. Markkinointi tapahtuu pääasiassa sosiaalisen median ja Birkkalan omien www-sivujen kautta. Larmon mukaan Instagram on nykyään Facebookia tehokkaampi markkinointikanava. Hakukonemarkkinointi pitää myös osata.

”Myydyimmät tuotteemme ovat puolikarkeat spelttijauhot, spelttihiutaleet ja riisiä korvaavat spelttihelmet. Tuotteitamme käytetään myös leipomo-, valmisruoka- ja panimoteollisuudessa.”

Asiakkailta tuleva sähköpostipalaute ilahduttaa yrittäjiä. Onpa joku asiakas lähettänyt postikortinkin kiittääkseen makuelämyksistä.

Uusia speltinsyöjiä on löytynyt muun muassa FODMAP-dieetin noudattajista, sillä speltti sisältää muita viljoja vähemmän lyhytketjuisia hiilihydraatteja, jotka aiheuttavat osalla ihmisistä vatsan turvotusta ja kipuja. Hyvänä puolena on myös speltin korkea proteiinipitoisuus vehnään verrattuna.

Taannoinen Tahdon asia -TV-sarja teki spelttiä suomalaisille tutuksi. Sarjan myötä myös selvisi, että keliaakikoille speltti ei sovi, sillä se sisältää gluteenia.

 

Speltti jauhetaan saksalaisilla ja tanskalaisella kivimyllyillä.

 

Tarkka viljeltävä

 

Speltin viljely onnistuu normaaleilla maatalouskoneilla. Kuorellisen siemenen kylvö on hieman vehnää hankalampaa, koska siemen ei juokse kylvökoneessa yhtä helposti.

Speltti kylvetään elo-syyskuun vaihteessa, viimeistään syyskuun puolessavälissä. Puidessa jyvien kuoriutumista tähkylöistä pitää välttää, jotta jyvä ei vaurioituisi. Kuivaus vie tähkylöistä johtuen vehnää pidemmän ajan.

Speltti soveltuu vaatimattomana kasvina hyvin luomuviljelyyn ja lähes kaikki Suomessa viljeltävä speltti onkin luomua. Karjanlantaa pitää käyttää maltilla, sillä pitkäkortinen speltti lakoutuu helposti.

Birkkala jalostaa puolisen miljoonaa kiloa spelttiä vuodessa. Vähän alle puolet raaka-aineesta tulee omilta pelloilta. Kymmenkunta sopimusviljelijää toimittaa spelttiä jalostettavaksi. Tuottajahinta on tänä syksynä pyörinyt 560 eurossa tonnilta.

”Luomuspeltiin keskisato on ollut meillä noin 3 000 kiloa hehtaarilta. Viljelykierrossamme on speltti, härkäpapu ja kaksivuotinen apilanurmi”, Larmo kertoo.

 

Spelttihelmet sopivat hyvin riisin korvikkeiksi ruoanlaitossa.

 

Birkkalan tuotteita on moneksi. Pakkauskoot vaihtelevat kilosta 25 kiloon.

 

Tuotantoon investoitu

 

Birkkalan tuotantotilat olivat hyvässä kunnossa, kun Simo Larmo osti tilan itselleen. Investointeja on kuitenkin tarvittu, jotta tuotantoa on voitu lisätä. Viime aikoina on hankittu kolmas kivimylly ja tuotantotilaa on laajennettu varastolla. Isoin investointi koko ketjuun oli reilut kaksi vuotta sitten valmistunut, hakkeella lämpiävä viljankuivuri. Se maksoi 700 000 euroa.

”Konekustannukset pidän mahdollisimman pieninä, joten traktorit eivät ole investointilistan kärjessä. Kaikki peltotyöt teemme kuitenkin itse, koska speltin lajipuhtauden kanssa on oltava tarkka. Siksi viljelykierrossamme ei ole muita viljoja.”

Isompia investointeja yrittäjällä ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa. Jos vienti ponnahtaa kunnolla käyntiin, voivat investoinnit tulla harkittaviksi nopeallakin aikataululla.

Yksin tai kaksin ei Birkkalan kokoista yritystä pyöritetä. Palkkalistoilla on jo useamman vuoden ajan ollut kaksi kokoaikaista työntekijää. Tänä syksynä tila palkkasi kolmannen vakituisen työntekijän, vastavalmistuneen Mustialan agrologin. Hyvät omat kokemukset agrologikoulutuksesta ja Mustialan harjoittelijoista kannustivat Larmoa palkkaamaan osaajan nimenomaan sieltä.

”Mustialasta sai hyvät perusopit yrittäjyyteen. Olen koulutukseen tosi tyytyväinen. Kaikkein paras anti ovat kuitenkin opiskeluaikana syntyneet verkostot. Niistä on paljon iloa ja hyötyä”, Larmo kiittelee.

 

Koekeittiössä valmistui herkullinen speltti-avocadokuivakakku. Resepti löytyy Birkkalan nettisivulta.

 

Spelttihiutaleista keittelee mainion puuron.

 

Tukihenkilöt lähellä

 

Hyvä verkosto Larmolta löytyy myös lähipiiristä. Spelttituotannon käynnistäneiltä vanhemmiltaan, Jaakko ja Pirkko Larmolta, hän saa edelleen kysyttäessä hyviä neuvoja. Kolmen sisarensa asiantuntijapanosta Larmo kiittelee myös. Heiltä löytyy elintarvike-, talous- ja it-alan osaamista.

Tärkein tukijoukko löytyy luonnollisesta saman katon alta kotoa. Riina Larmo on mukana tilan ja yrityksen töissä, kun 4-vuotiaan ja 3-kuukautisen tytärten hoitamiseltaan ehtii. Yhteistyö maistuu olevan ainakin tuotekehityksen puolella saumatonta.

”Omasta ajastani suurin osa menee johtamiseen, markkinointiin ja taloushallintoon. Peltotyöt ja traktorissa istuminen ovat terapiaa minulle”, Larmo hymyilee.

Johtamiseen ja markkinointiin keskittyminen on tuonut tulosta ja näkyvyyttä. Larmo palkittiin alkusyksystä Suomen Yrittäjien valtakunnallisen Vuoden nuori yrittäjä 2018 -kilpailun kakkossijalla.

”Palkinto jäi kuitenkin noutamatta. Oltiin jo juhlavaatteet päällä lähdössä gaalaan, kun suunta vaihtuikin synnytyslaitokselle Turkuun”, Larmo nauraa.

Peltotöiden lisäksi yrittäjä karkottaa stressiä puuhailemalla perheen kanssa, ulkoiluttamalla collie-koiria, lenkkeilemällä ja kahvakuulia kurittamalla.

 

Teksti: Markku Pulkkinen

Kuvat: Markku Pulkkinen, Simo Larmo


 

Birkkalan spelttitila

  • sijaitsee Suomusjärvellä Salossa, 5 kilometrin päässä Turun moottoritieltä

  • omistaja ja yrittäjä Simo Larmo (33); agrologi (AMK), Mustiala (2010)

  • viljelyala 229 ha

  • pelloilla kasvaa spelttiä, härkäpapua ja apilanurmea

  • ollut luomutuotannossa 7 vuotta

  • jalostaa vuodessa 500 000 kiloa spelttiä kuluttaja- ja teollisuustuotteiksi

  • suurimmat tuoteryhmät: puolikarkea spelttijauho, spelttihiutaleet ja spelttihelmet

  • maatilan ja yrityksen liikevaihto 600 000 e/v.

  • 3 työntekijää

  • perheeseen kuuluvat aviovaimo Riina Larmo (33), 4 vuoden ja 3 kuukauden ikäiset tyttäret sekä 2 lyhytkarvaista collieta.


Spelttinachot Birkkalan tapaan

 

Nachotaikina:

1 rkl rypsiöljyä (varaa öljyä myös uppopaistamiseen)

1 tl kurkumaa

2,5 dl Birkkalan puolikarkeaa spelttijauhoa, täysjyvä (tai Birkkalan ydinspelttijauhoa)

2,5 dl maissijauhoa

1 tl suolaa

2 dl lämmintä vettä.

 

Mausteseos:

1 tl valkosipulijauhetta

1 tl paprikajauhetta

mustapippuria ja suolaa oman maun mukaan.

 

Kuumenna ruokalusikallinen rypsiöljyä teflonpannulla. Lisää 1 tl kurkumaa ja sekoittele öljyn kanssa noin 30 sekuntia. Mittaa kulhoon jauhot ja suola, sekoita. Lisää kurkuma-öljyseos, lopuksi lämmin vesi ja tee taikina. (Vettä 2 dl tai sen verran, että saat tehtyä sopivan kiinteän taikinan).

Kauli taikina ohueksi levyksi. Ennen kaulintaa on hyvä lisätä hieman öljyä. Käytä muottina astiaa (10–14 cm halkaisijaltaan) ja leikkaa taikinasta ympyrän muotoisia paloja. Leikkaa ympyrä neljään osaan, jolloin saat sopivia paloja uppopaistamista varten. Jos taikina on alustaan tarttuvaa sorttia, kannattaa nachon irrotuksessa käyttää ohutta lastaa tai veistä.

Uppopaista nachot noin 8 minuuttia öljyssä. Uppopaiston jälkeen nosta nachot paperin päälle ja mausta mausteseoksella.


Speltti

  • sopii hiilihydraatteja välttävien FODMAP-ruokavalioon, sillä se sisältää muita viljoja vähemmän lyhytketjuisia hiilihydraatteja ja enemmän proteiineja

  • ei sovi keliaakikoille


 





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Luomuspeltillä maailmalle

    13.02.2019 | Maatalous

    Yrittäjä Simo Larmon tahti on sumuisena marraskuun päivänäkin tiivis. ...

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Maatalouskauppa elää maatalouden mukana

    24.01.2018 | Maatalous

    Maatalouskaupan alalla ovat viime vuosien muutokset olleet merkittäviä...

    Sedät jaksaa heilua

    19.01.2018 | Hyvinvointi

    Varhaisena pimeän marraskuun aamuna istun kahden neuvojaveteraanin kan...

    Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan

    18.01.2018 | Ihmiset

    Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa tulevaan on varauduttu ottamalla yhteyt...