artikkelikuva

Anna Jäsbergin kotitilalla kasvatetaan sonneja ternistä teuraaksi. Eläinpaikkoja on tällä hetkellä 120. Tulevaisuudessa tuleva maatalousyrittäjä aikoo mahdollisesti laajentaa tuotantoa.

Maatalousyrittäjät avoimia yhteistyölle

23.05.2017

- Mielestäni merkittävintä on se, ettei maatalousyrittäjien yhteistyölle nähdä esteitä, vaan se on omasta aktiivisuudesta kiinni, toteaa agrologi (AMK) Anna Jäsberg. Aloitteentekijöitä kuitenkin kaivataan.

Helmikuussa agrologiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistunut Anna Jäsberg tutki opinnäytetyössään "Verkostomaisen yrittämisen edellytykset Kannonkoskella -nautakarjatilojen kilpailukyvyn parantaminen" kannonkoskelaisten maatalousyritysten halukkuutta yhteistyöhön. Samalla hän selvitti, voidaanko yhteistyöllä mahdollisuuksien mukaan parantaa maatalousyritysten kilpailukykyä. Ajatus opinnäytetyöstä alkoi itää vuosi sitten talvella. Jäsberg on itse kotoisin Keski-Suomesta Kannonkoskelta. Kotona on lihakarjatila ja sukupolvenvaihdos on ajankohtainen vuoden päästä.

Kotitilalleen maatalousyrittäjäksi ryhtyvällä Jäsbergillä olikin varsinaisten opinnäytetyön tavoitteiden lisäksi tavoitteena, että yhteistyötä saataisiin tulevaisuudessa lisättyä.

- Halusin päästä jututtamaan alueen maatalousyrittäjiä ja kuulemaan heidän mietteitään tulevaisuudennäkymistä ja yhteistyöstä.

Jäsberg haastatteli opinnäytetyöhönsä kahdeksaa naudanlihantuottajaa ja kahta viljantuottajaa. Maatalousyrittäjien positiivinen suhtautuminen yhteistyöhön yllätti.

- Ja se, että yhteistyötä pidettiin mahdollisuutena. Itse kun olin miettinyt, että miksi yhteistyötä ei tehdä, eikö siihen ole halukkuutta, Jäsberg kertoo.

Opinnäytetyön haastatteluiden tulokset kuitenkin osoittavat päin vastaista. Tutkimukseen osallistuneet maatalousyrittäjät olivat valmiita monen tasoiseen yhteistyöhön, osa erilaisiin hankintarenkaisiin ja jotkut jopa yhteisnavettaan.

 

Toiveissa lisää yhteistyötä

 

Tällä hetkellä Jäsbergin kotitila tekee pienimuotoista yhteistyötä muiden maatalousyrittäjien ja urakoitsijoiden kanssa.

- Olemme mukana rehurenkaassa, puinti on ulkoistettu urakoitsijalle ja itse urakoimme satunnaisesti muille kivenkeruussa ja karhottamisessa.

Jäsberg toivoo urakoitsijoiden lisääntyvän alueella.

- Mielestäni esimerkiksi kylvöt ja rehunteko sujuisivat jouhevammin yhteistyössä muiden maatalousyrittäjien tai urakoitsijoiden kanssa.

Yhteistyön tekemisessä on alueellisesti suuriakin eroja. Jäsberg näkee, että yhteistyö on Keski-Suomessa varovaisempaa kuin esimerkiksi Etelä-Pohjamaalla. Keski-Suomessa yhteistyö on pääasiassa pienimuotoista työnvaihtoa, muutamia yhteiskoneita ja rehurengas. Urakointi alueella on yleisesti ottaen vähäistä. Jäsberg näkeekin paljon yhteistyömahdollisuuksia ja potentiaalia uusille kuvioille. Alueellisia eroja kuitenkin Keski-Suomestakin löytyy.

- Esimerkiksi Saarijärvellä tehdään melko laajaa yhteistyötä säilörehunkorjuussa ja aika näyttää, rakennetaanko sinne yhteisnavetta, josta on kirjoiteltu lehdissäkin.

Tutkimuksessa tuli esiin, että maatalousyrittäjät tunnistavat uudet haasteet, mutta ratkaisuja niihin ei ole. Muutoksiin vastaaminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen vaativat sekä yrityksen että yhteistyön aktiivista kehittämistä ja johtamistaitoja. Uusi ratkaisuille on siis tarve, mutta käytännössä aloitteentekijät ja vetäjät puuttuvat. Vaikka oma aktiivisuus yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen puuttuu, suhtautuvat maatalousyrittäjät positiivisesti uusiin ratkaisuihin.

- Uudet ratkaisut ja kehittyminen ovat välttämättömiä yritystoiminnan jatkumisen kannalta. Nuoremmalla polvella voi olla uusia ideoita ja enemmän rohkeutta sekä intoa tehdä ratkaisuja. Tämä on tullut huomattua kotitilalla, että vanhemmillani ei ole ollut enää samalla tavalla kiinnostusta ja intoa tilan kehittämiseen kuin itsellä, Jäsberg sanoo.

 

Anna Jäsberg mietti lukion jälkeen muitakin ammattivaihtoehtoja, mutta maatalous veti pisimmän korren. Sukupolvenvaihdos on tarkoitus tehdä kotitilalla vuoden päästä.

 

Vasikkapula uhkakuvana

 

Jäsbergin haastattelemat maatalousyrittäjät näkivät yhtenä uhkakuvana naudanlihantuotannolle vasikoiden saatavuuden tulevaisuudessa. Jäsberg ei usko suuriin notkahduksiin. Kotitilalle vasikoita on tullut silloin kun on pitänytkin eikä hän ole kuullut, että alueella olisi vasikoita joutunut kohtuuttomia aikoja odottamaan.

- Mielestäni tuotannon suunnittelu on tärkeää. Kun teurastamolle ilmoittaa ajoissa teuraat, osataan siellä päässä paremmin suunnitella vasikkaliikenne. Uskon, että kun teuraspainot ja päiväkasvut ovat kohdillaan, löytyy vasikoitakin sellaiselle tilalle.

Jäsberg näkee naudanlihatuotannon suurimpana haasteena tehottomuuden, mikä näkyy myös taloudellisessa tuloksessa. Maatalousyrityksissä on suuria eroja, osa pärjää hyvin ja toisilla tekee todella tiukkaa. Maatalousyrityksen on toimittava kustannustehokkaasti eikä virheinvestointeihin ei ole varaa.

- Tässä korostuukin maatalousyrittäjän osaaminen ja johtamistaidot. Lihasonnin kate on pienentynyt ja se on maatalousyrittäjän osaamisesta kiinni, paljonko siitä jää korvausta omalle työlle ja sijoitetulle pääomalle. En usko, että se tulevaisuudessa mikään kultakaivos on, mutta voi siitä elantonsa saada, Jäsberg sanoo.

 

Jäsbergin haastattelemat maatalousyrittäjät näkevät yhtenä naudanlihantuotannon uhkakuvana vasikkapulan. Jäsberg kuitenkin uskoo, että vasikoita löytyy tulevaisuudessakin, jos päiväkasvut ja teuraspainot ovat kunnossa.

 

Talousopinnoista hyvä pohja

 

Tällä hetkellä Jäsberg työskentelee kotitilalla ja auttaa siskoaan remontissa. Kehittämistyö aloitetaan vanhempien kanssa yhdessä jo ennen vuoden päästä odottavaa sukupolvenvaihdosta.

- Eläinpaikkoja ei vielä tässä vaiheessa lisätä, mutta nykyiseen tuotantorakennukseen vaihdetaan kennoikkunat ja asennetaan ritiläpalkkien päälle kumimatot. Lisämaata hankitaan mahdollisuuksien mukaan ja sitä onkin jo saatu vuokraamalla lisää.

Jäsberg kokee saaneensa agrologiopinnoista hyvät eväät maatalousyrittäjyyteen. Lukion jälkeen Ilmajoki valikoitui opiskelupaikaksi liiketalousopintojen vuoksi. Jo kouluun hakiessaan Jäsberg tiesi, että haluaa erikoistua talouspuolelle. Käytännön töissä riittää vielä opettelemista, mutta talousopinnot antoivat hyvän pohjan tuotannon suunnitteluun ja kehittämiseen.

- Tulevaisuudessa mahdollisesti laajennan tuotantoa, mutta Excel on kovassa käytössä ennen sitä.

Tällä hetkellä kotitilalla on 120 eläinpaikkaa ja sonnit kasvatetaan ternistä teuraaksi. Pelloilla viljellään nurmea ja rehuviljaa omalle karjalle. Jäsberg on ollut tilan töissä mukana pienestä pitäen. Kaksi siskoa eivät ole kiinnostuneita maataloudesta ja aina onkin ollut selvää, että Jäsberg jatkaa kotitilaa.

- Lukion aikana mietin muitakin vaihtoehtoja, mutta sain todeta itselleni, etten halua tehdä muuta.

Jotta yhteistyötä voi syntyä, vaatii se aina aloitteentekijän. Jäsbergin opinnäytetyöseminaarissa yleisön joukosta tiedusteltiin muun muassa, kokeeko hän olevansa aloitteentekijä.

- Kyllä se siltä näyttää, että se minun harteilleni lankeaa, Jäsberg hymyilee.

 

Opinnäytetyössään Anna Jäsbergiä yllätti maatalousyrittäjien positiivinen suhtautuminen yhteistyöhön. Haastatellut maatalousyrittäjät olivat valmiita monen tasoiseen yhteistyöhön hankintarenkaista yhteisnavettaan.

 

Teksti: Laura Kujala

Kuvat: Atte Jäsberg





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Luomuspeltillä maailmalle

    13.02.2019 | Maatalous

    Yrittäjä Simo Larmon tahti on sumuisena marraskuun päivänäkin tiivis. ...

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Maatalouskauppa elää maatalouden mukana

    24.01.2018 | Maatalous

    Maatalouskaupan alalla ovat viime vuosien muutokset olleet merkittäviä...

    Sedät jaksaa heilua

    19.01.2018 | Hyvinvointi

    Varhaisena pimeän marraskuun aamuna istun kahden neuvojaveteraanin kan...

    Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan

    18.01.2018 | Ihmiset

    Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa tulevaan on varauduttu ottamalla yhteyt...