artikkelikuva

Jaakko Niemistö (vas.) ja Risto Hyvärinen ”Ajomies” patsaan takana. Kuvanveistäjä Herman Joutsenen patsas (v.1994) on kunnioitus metsätyössä puurtaneelle työparille: miehelle ja suomenhevoselle. Alkuperäinen 10-metrinen patsas seisoo Lusto - Suomen Metsämuseon edustalla Punkaharjulla.

Metsäammattilainen

Metsähistorian seura kaipaa Sinua

05.06.2018

Metsätalousinsinöörillä, metsäteknikoilla ja metsätyönjohtajalla on valtavasti tietoa, joka tulisi saada kirjoihin ja kansiin. Metsähistorian Seura kaipaakin nyt metsäammattilaisia mukaan toimintaansa kertomaan metsätyöstä ja sen muutoksesta.

Kaksi tyylikästä herraa istuu METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n neuvotteluhuoneessa. Keskustelu käy vilkkaana siitä, miten valtavasti metsäala ja sen työtehtävät ovat viime vuosikymmenten aikana muuttuneet.

- Metsäammattilaisten työ on sitä mielenkiintoisinta metsähistoriaa. Kun saisimme kerättyä siitä tietoa, saisimme hyvää materiaalia opinnäytetöihin, graduihin ja muuhun tieteelliseen tutkimukseen, sanoo Risto Hyvärinen.

Hyvärinen teki pitkän metsämiesuran ensin metsänhoidonneuvojana ja toiminnanjohtajana Suonenjoen metsänhoitoyhdistyksessä ja sitten asiamiehenä Metsämiesten Säätiössä.

Jaakko Niemistö nyökyttelee ja on saamaa mieltä Hyvärisen kanssa. Niemistö työskentelee metsänhoidonneuvojana Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksessä. Metsähistorian Seuran hallituksessa hän on ollut vuodesta 2016, Hyvärisen jäätyä hallituksesta pois.

- Metsätyönjohtajalla ja metsätalousinsinöörillä on metsäalan kokemusta, joka tulisi saada laajempaan tietoisuuteen. Jotta tiedettäisiin, millainen metsäala on oikeasti ollut. Erityisesti tulisi tallettaa sen sukupolven tarina, joka on käynyt läpi alan suurimman murroksen, pohtii Niemistö.

 

 

Sanansa mittainen metsämies

 

Hyvärisen mukaan käytännön metsätyönhistoriaa on kirjoittanut muutama aktiivinen metsämies, mutta lisää kirjoittajia kaivataan.

- Metsätalousinsinööri Erkki Koipijärvi on tehnyt lukuisia hyviä kirjoja, kuten Lumeton varsitie (1999) ja Muru (1998). Ensimmäinen on historiallisestikin upea kirja. Metsätalousinsinööri Heikki Peuraniemi eli ”Metsäheikki” on ahkeroinut uuden kirjan lähes joka vuosi, Hyvärinen kertoo.

Hän intoutuu luettelemaan kirjailijoiksi ryhtyneitä metsäammattilaisia: metsäinsinööri Kauko Laaja (Puun ja kuoren välissä, v. 2000), ostomies Esko Salakka (Suvisavotta, v. 2006), Tapio Vilkuna (Kylmä kyyti traktorilla, v. 2001), Heikki Luokkanen (Sonaatteja selekosesta, v. 2013) ja Veikko Vuontisjärvi (Kyllä Lappi taamoo – Outamaan ukkoherrat, v. 2000).

- Työni oli jatkuvaa ihmisten kanssa neuvottelemista vuosikymmenten ajan ja arvomaailmani muuttui sinä aikana. En nosta ketään jalustalle koulutuksen tai paikan takia, vaan sen takia mitä hän sanoo ja mitä on saanut aikaiseksi. Oli henkilö sitten kentältä tai professori, toteaa Hyvärinen.

Niemistö on samaa mieltä:

- Sen huomaa muutamassa vuodessa ketkä tekevät tulevaisuutta ja ketkä jämähtävät paikoilleen. Moni ”kannolla työnsä tehnyt” on valtavan pätevä, Niemistö sanoo.

- Ja metsureiden joukosta löytyy hienoja filosofeja. Moni heistä on lähellä sitä todellista aitoutta, toteaa Hyvärinen.

 

Meto muutti maailmaa

 

- Olen ollut Meton toiminnassa mukana 25 vuotta. Minua on riemastuttanut se kehitys, mikä Meton toiminnassa tapahtunut ja se arvostus, jonka se on Suomen metsäpolitiikassa saavuttanut, toteaa Niemistö.

Hyvärisen mukaan Tampereella vuonna 1980 tehdyllä taustatyöllä oli Meton perustamisessa tärkeä rooli.

- Teimme työtä porukan yhdistämiseksi ja kasasimme väkeä. Meto on sittemmin kasvattanut vaikutuskanaviaan ja merkitystään. Toimistolla ja hallinnossa on ollut hyvää porukkaa, joka on katsonut asioita pitkällä aikajänteellä, sanoo Hyvärinen.

Historiaa tehdään jälleen, kun nykyinen puheenjohtaja Håkan Nystrand eläköityy.

- Edustajisto valitsee Metolle uuden puheenjohtajan syksyllä, kertoo edustajiston puheenjohtaja Niemistö.

Hyvärisen mielestä nyt on tullut aika kirjoittaa Meton historiikki.

- Asioita tulisi kirjoittaa muistiin vähintään kymmenen vuoden välein. Se on hyvä tapa palauttaa tapahtunutta mieleen, koska nykyinen kokoustekniikka ”päätöspöytäkirjoineen” ei tue historiankirjoitusta. Aiemmin kirjoitettiin lähes kaikki puhuttu ylös, sanoo Hyvärinen ja jatkaa:

- Jos historiaa tehdään, pitäisi olla myös hyviä valokuvia. Nykyisin ovat harvassa kuvamateriaalit, joissa näkyvät myös nimet.

 

 

Metsähistoria odottaa tekijäänsä

 

- Metsähistorian Seuran työnä on kerätä tietoa tutkimuksellisesti, järjestää retkiä ja pitää seminaareja. Metsähistorian tutkijat saavat asiantuntija-apua ja Metsämuseo Luston kanssa tehdään yhteistyötä, Hyvärinen kuvailee seuran toimintaa.

Niemistön mukaan Metsähistorian Seura on koettu hieman akateemiseksi, mutta juuri tähän halutaan muutosta. Maailmakin on muuttunut.

Hyvärinen sanoo koulutuksen rajan olleen aiemmin jyrkkä, eli mihin työhön pääsi metsäteknikko ja mihin metsänhoitaja.

- Metsäala on tullut terveemmäksi ja nykyisin tehtävään otetaan pääosin sopivin. Teollisuus ja metsänhoitoyhdistykset avasivat ensimmäisinä rajat, muistelee Hyvärinen.

- Nykyisin asiantuntijoina ja päälliköinä on paljon metolaisia, komppaa Niemistö.

Hyvärisellä on huoli Metsähistorian Seuran jatkuvuudesta.

- Keskimäärin seurassamme on iäkästä porukkaa, josta vuoden mittaan poistuu luontaisesti väkeä. Sellainen järjestö kuihtuu. Haluamme mukaan historiasta kiinnostuneita tavallisia metsämiehiä. Mahdollisimman paljon kentän väkeä mukaan, esittää Hyvärinen toiveen metolaisille.

 


Metsähistorian Seura

  • Edistää metsähistorian ja -perinteen tutkimusta, tallennusta ja harrastusta
  • Toimii metsähistorian tutkijoiden, harrastajien ja metsäammattilaisten verkostona
  • Järjestää vuosittain seminaareja ja retkeilyjä
  • Julkaisee jäsenlehti Susikkoa kolmesti vuodessa
  • Jäseniksi voivat liittyä metsähistoriasta kiinnostuneet henkilöt ja yhteisöt
  • Perustettu 1994
     

Lisätietoja: www.metsahistoria.fi


metsätalousneuvos Risto Hyvärinen

  • syntynyt 5.3.1944 Suonenjoki, kotipaikkakunta Espoo
  • koulutus metsäteknikko (Nikkarila) ja metsätalousinsinööri (Joensuu)
  • Metsämiesten Säätiön asiamies v. 1995 – 2009
  • v. 1970 – 1994 Suonenjoen metsänhoitoyhdistyksen neuvojana ja toiminnanjohtajana
  • v. 1968 – 1970 Hirvensalmen metsänhoitoyhdistyksen neuvojana
  • vuodesta 1980 alkaen METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n hallinnossa (hallitus ja valtuusto)
  • Meton valtuuston puheenjohtajana v. 1989 – 1997
     

metsänhoidonneuvoja Jaakko Niemistö

  • syntynyt 8.12.1956 Ylihärmä, kotipaikkakunta Kauhava
  • koulutus metsänparannustyönjohtaja (Kullaa), metsätalousteknikko (Ähtäri)
  • työnantaja metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa
  • Meton edustajiston puheenjohtaja 2017-
  • Meton valtuuston puheenjohtaja 2005 – 2017
  • Meton hallinnossa vuodesta 1993 alkaen (hallitus ja valtuusto)
     

 

Teksti ja kuvat: Tiina Eklund





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...

    MM-kultaa ja pronssia!

    18.09.2018 | Ihmiset

    Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikki...

    Käytäväharvennuksella ensiharvennukset kannattaviksi?

    18.06.2018 | Metsä

    Uudet biotuotetehtaat tarvitsevat puuta myös ensiharvennuksilta, mutta...

    Metsäinssi paperitehtailijana

    15.06.2018 | Metsä

    Nordpap/Kuronen Yhtiöt Oy, toimitusjohtaja Maija Kuronen ja hallitukse...