artikkelikuva

Tällaiseen mättääseen on hyvä istuttaa, tuumaavat Luonnonvarakeskuksen tutkija Jari Miina ja koneyrittäjä Toni Tahvanainen. Miina etsii Kehityshyppy metsänhoitoon –hankkeessa säästöjä metsänhoitoon.

Metsäinen "sote" hyppäyttää tietoa käytäntöön

22.01.2018

Yrittäjä Toni Tahvanainen ajaa mieluummin jatkuvatoimista laikkumätästyskonetta kuin esimerkiksi kaivinkonetta. Aivotyötäkin pitää tehdä enemmän ja se tuo iloa työhön.

Varsinainen soteuudistus ottaa koville, mutta tullee ennen pitkää. Luonnonvarakeskuksen Itä-Suomessa toteuttama Kehityshyppy metsänhoitoon –hankkeessa kaivellaan periaatteessa samoja asioita. Eurojen tehokasta käyttöä, uusimman teknologian ja tietotaidon käyttöön ottoa, järkevää yhteistyötä, huippulaatua ja miksei valinnanvapauttakin.

– Metsäntutkijat ovat yleensä tutkineet vaikka puun kasvua, mutta nyt hyppyytetään ihmisiä. Hanke on suunnattu metsäalan toiminnan ja ihmisten toiminnan kehittämiseen, sanoo Luken erikoistutkija Jari Miina.

Miinan mukaan metsäala on hyvin konservatiivinen, kaikki toimijat ottavat uudet innovaatiot ja asiat vastaan hirmu varovasti. Tyyliin ensin pitää nähdä, että ne toimivat.

Sitä hankkeessa tehdäänkin maanmuokkauksen, taimikonhoidon, taimihuollon ja koneellisen metsänhoidon teemojen ympärillä. Kohderyhmänä on koko ketju metsänomistajista metsuriin.

– Ei etsitä uusia menetelmiä, vaan tarkoituksena on saada ihmiset hyödyntämään jo olemassa olevia, tutkittuja ja hyviksi havaittuja metsänhoidon menetelmiä, Miina tiivistää.

ESR-rahoitteinen 2,5-vuotinen hanke kestää ensi vuoden syyskuun loppuun. Mukana ovat neljä itäsuomalaista metsänhoitoyhdistystä ja Tornator Oyj. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä koko maassa.

 

Kivennäismaamättäitä kuin tuplahelminauhaa

 

Keskiraskas Timberjack 1110 -metsäkone jyrää Juuassa likimain hakkuuaukolla mentävää juoksuvauhtia ja kauhaisee jatkuvatoimisella laikkumätästimellä kahteen riviin kivennäismaamättäitä. Muokattavaa aukkoa on 4,7 hehtaaria.

– Pikkaisen seitsemän jälkeen aloitin, nyt on muokattu 2,7 hehtaaria, kertoo aamukymmeneltä koneensa pysäyttää malttanut kuljettaja ja Pohjois-Karjalan Metsätyö oy:n yrittäjä Toni Tahvanainen Tuupovaarasta.

Metsän uudistaminen taimia istuttamalla ja teetettynä työnä maksaa keskimäärin 1 400 euroa hehtaarilta ilman arvonlisäveroa. Ennen vastaavanlaisia tuoreiden kankaiden kivennäismaitakin on mätästetty kaivurilla, mutta se on selvästi hitaampaa. Jatkuvatoimisella mätästyksellä pystytään Jari Miinan mukaan laskemaan maanmuokkauksen, ja sitä kautta metsänuudistamisen kustannuksia rehevillä kangasmailla noin sata euroa hehtaarilta. Koneella kääntelee istutusmättäitä parhaimmillaan jopa 20 hehtaarille päivässä.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan kenttäpäällikkö Mika Lappalaisen mukaan samalla saadaan käytännössä myös kerrannaisvaikutus.

– Kun ei ole ylimääräistä muokkausjälkeä, niin minimoidaan kivennäismaan pintaan tuloa ja alue ei vesotu niin paljon. Säästetään myös taimikonhoitotöissä.

Jatkuvatoimisessa mätästimessä on kaksi toisistaan riippumatta pyörivää kolmiteräistä maanmuokkausrullaa. Kuljettajalla on koneen tietokoneessa eri ohjelmia, joilla säädellään rullien toimintaa. Rullan kolme terää kaivavat vuorotahtiin kivennäismaahan kuopan ja tiivistävät esille nousseen kivennäismaan istutusmättääksi. Tavoitteena on noin 1 800-2 000 mätästä hehtaarille. Ei liikaa, sillä se lisäisi vain pinta-alaa vesottumiselle. Koneella voi myös laikuttaa ja konekylvää mäntyä.

Jatkuvatoimisen mätästyksen kohteissa vihreiden havujen tulee kuivahtaa ja tiivistyä kesän yli ennen muokkausta ja taimien istutusta. Vihreän hakkuutähteen päälle ei synny istutuskelpoisia mättäitä. Turvemailla, ja missä on tarvetta aukaista ojia, sekä paksukunttaisilla mailla, kaivurilaikkumätästys on edelleen soveltuvampi maanmuokkausmenetelmä.

 

Ruotsalainen Bräcke työssään. Hakkuualan havujen on oltava kesän kuivia, jotta mättäistä tulee taimille riittävän tiiviitä.

 

Taimikonhoitokoneet eivät ole vielä lyöneet läpi. Yksi malli on ruuvilla puut katkaiseva ja katkotut puut jopa keräävä Cutlink.

 

Kahdesti sahan kanssa taimikkoon

 

1990-luvun luonnonläheisen metsänhoidon aikaan yritettiin minimoida taimikonhoitokerrat, ja nolla kertaahan on se minimi, Jari Miina tuumaa.

– Eli yritettiin saada taimikonhoito tehtyä yhdellä kerralla. Mietittiin missä vaiheessa se pitäisi tehdä, että kerta riittäisi.

– Ja sehän ei tuottanut kuin rästejä, unohtui se taimikonhoito.

Miinan mukaan hankkeessa ajetaan nyt käyttöön kaksivaiheista taimikonhoitoa. Eli sahaillaan ensimmäisen kerran, kun taimet ovat vajaan metrin pituisia ja poistetaan kaikki lehtipuu. Toisen kerran saha laulaa, kun taimet ovat 3-4 metrin pituisia. Silloin jätetään se tiheys ja lehtipuusekoitus, jolla puusto kasvatetaan ensiharvennusvaiheeseen saakka.

Miinan mukaan kulut eivät välttämättä ole juuri sen enempää kuin yhden myöhästyneen kerran taimikonhoidossa.

– Ja ennen kaikkea, jos ei ole tekijöitä, kun kaikki metsurit tekevät niissä rästikohteissa päivätolkulla hehtaaria, niin varhaisperkaus ja toinen taimikonhoito ovat nopeampia.

– Silloin samoilla miehillä saadaan enemmän hehtaareita aikaiseksi.

Miinan mukaan tämä on se yhtälö, joka nyt kiinnostaa niin metsänhoitoyhdistyksiä kuin muitakin metsätoimijoita. Eli miten saataisiin tehostettua taimikonhoitoa ja kasvatettavat taimet eivät tukehtuisi vesakon alle.

 

Mänty maahan keväällä, kuusta syksylläkin

 

Kevätistutuksesta on istutuskautta jatkettu syksyyn ja läpi kesänkin. Myös taimien pakkasvarastointi lisääntyy. Näin on saatu purettua työruuhkia, mutta että kaikki menisi kuten pitää, niin esimerkiksi kuusi ja mänty vaativat omanlaisen toimintamallin taimihuollossa ja istutuksessa.

Männyn istutusaika on keväällä noin kesäkuun alkuun saakka. Pakkasvarastoitua kuusta voi istuttaa juhannukseen saakka. Syksyllä taimitarhalta tulleita taimia voi istuttaa lokakuun alussakin.

– Mäntyä en ylipäänsä tämän hetken tiedolla kauheasti suosittelisi syysistutuksiin. Männyllä riskit kasvavat merkittävästi jo kesäkuun alun jälkeen, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen.

Luorasen mukaan männyn pitää saada kasvaa kesällä.

– Pituuskasvu päättyy aikaisemmin, mutta mänty kasvattaa neulasia ja se vaatii aikaa kasvukauden kesäkuun alusta noin elokuun puoliväliin.

Suljettu pahvilaatikko voi myös olla uhka taimille etenkin syksyllä. Mänty ei kestä pimeää alkuunkaan, mutta pimeä sotkee myös kuusen elämänrytmiä.

– Tämän hetken ohje on, että syksyllä on turvallisinta aukaista kannet heti kun saa taimet.

– Muuten homeriski kasvaa, ja vaikka pituuskasvu päättyy elokuun puolivälissä, niin juurten ja läpimitan kasvu jatkuu. Samalla myös taimen karaistuminen talveen on käynnissä, ja nämä prosessit tarvitsevat valoa, Jaana Luoranen muistuttaa.

Kustannussäästöjä tavoitellaan myös mäntyjen minitaimilla. Luorasen mukaan Ruotsissa minitaimet ovat jo laajalti käytössä Sundsvallin pohjoispuolella. Meillä pohjoisosassa maata kymmensenttisiä ja lyhyempiäkin taimia jo istutetaan, etelämpänä on alkamassa kokeiluja.

Minitaimet kasvatetaan hyvin pienessä paakussa, tiheässä ja lyhyemmässä ajassa mitä tavan taimet. Säästöä saadaan myös taimien kuljetuksessa ja istutustyössä.

 

Teksti ja kuvat: Vesa Martikainen


 

Taimet syvälle mättääseen

 

Silläkin, miten syvään taimen istuttaa, on merkitystä metsänhoidon tulokseen ja kannattavuuteen.

Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan mättääseen istutettava kuusen tai pikkukoivun taimi tulisi istuttaa niin syvälle, että taimipaakun päälle tulee 5-6 senttiä maata.

– Mättäässä taimi pitäisi saada mättään keskellä olevaan humuskerrokseen. Käytännössä istutussyvyyden pitäisi olla viittä – kuutta senttiä totutun kolmen sentin sijaan.

– Itse asiassa taimien kasvu jopa paranee kun ne ovat syvemmällä. Ja erilaiset rouste- ja kuivuusriskit pienenevät, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen.

Luorasen mukaan taimen voi istuttaa mättäässä syvemmällekin, mutta kuitenkin noin puolet taimen verso-osasta on jäätävä maan päälle.

Koivun osalta on vielä menossa lisätutkimuksia, mutta ensimmäisten havaintojen mukaan taimen rankaosan maan alla olosta ei ole haittaa. Enemmänkin hyötyä.

– Taimi tekee vain jälkijuuria, ja se lisää samalla juurimäärää, Luoranen kertoo.

 

Puhdas kivennäismaa ei houkuttele tukkimiehentäitä tekemään tuhojaan. Kasvun kannalta kuusentaimi olisi istutettava mättääseen ainakin 5-6 sentin syvyyteen.

 

Teksti ja kuvat: Vesa Martikainen






Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...

    MM-kultaa ja pronssia!

    18.09.2018 | Ihmiset

    Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikki...

    Käytäväharvennuksella ensiharvennukset kannattaviksi?

    18.06.2018 | Metsä

    Uudet biotuotetehtaat tarvitsevat puuta myös ensiharvennuksilta, mutta...

    Metsäinssi paperitehtailijana

    15.06.2018 | Metsä

    Nordpap/Kuronen Yhtiöt Oy, toimitusjohtaja Maija Kuronen ja hallitukse...