artikkelikuva

Sään armoilla

Metsänhoidon murros

06.04.2018

Kukaan ei tiedä, mitä dynaamiseksi käyneessä ilmastossa seuraavaksi tapahtuu.

Määrätynlaisen hektisen epävarmuuden voi jo aistia koko toimitusketjusta metsää kasvattavasta maanomistajasta lopputuotteen jalostajaan.

Kyse ei ole vain ilmastosta: monet standardit, työhön liittyvät oikeudet ym. elävät, mutta myös moninaiset Euroopan Unionin tason säädökset vaikuttavat metsätyöhön ja -teollisuuteen.

Metsäala taistelee olosuhteita, ennen muuta sulaa maata vastaan. Pidempiaikaisia kunnon pakkasjaksoja ei ole tavattu moneen vuoteen.

Tähän asti ilmaston kanssa metsissä on pärjätty hyvällä tuurilla ja sopeutumisella. Sellu- ja biojalostustehtaille kaivataan lisää tuoretta raaka-ainetta. Kentällä tämä näkyy muun muassa siinä, että puu lähtee ripeästi tienvarresta.

- Yleinen metsäautoteiden kunnossapitokin on parantunut, arvioi Tornatorin Ilomantsin toimipisteen suunnitteluasiantuntija Juha Turunen.

Alueellisia eroja nähtävästi löytyy, koska monet metsäammattilaiset eri puolilla maata ovat teiden kunnosta toista mieltä.

 

Routa historiaan – kuka sopeutuu, se voittaa

 

Evolutiivisen valinnan mukaan parhaiten muuttuviin olosuhteisiin sopeutuva, voittaa eloonjäämiskisan. Kaluston, siis erilaisten koneen kantavuutta parantavien ratkaisujen, testaus ja käyttöönotto on jo tuttua puuhaa metsämailla.

Viitisen vuotta sitten todettiin, etteivät niin kutsutut ”Kekkosen ajan talvet” enää taida palata, joten edessä näkyy sopeutuminen uuteen ilmastomalliin. Itä-Suomessa on nyt pärjättävä ilman routaa. Näin arvioi Tornatorin Ilomantsin toimipisteestään tilannetta tarkkaileva asiantuntija. Hän arvelee, että tämän talvinen ottelu tykkylumen aiheuttamien tuhojen kanssa voisi myös jotenkin liittyä ilmastonmuutokseen.


Mietityttää. Tornatorilla Ilomantsissa työskentelevä suunnitteluasiantuntija Juha Turunen sanoo, että vanhan kansan merkit säistä eivät enää päde.

 

Tutkijat sen tietävät

 

Yleisesti on kuitenkin nähtävissä, että vanhat luonnonmerkitkään eivät niin vain päde: pihlajista lohkeilee oksia, kun puun marjatertut keräävät lunta päälleen. Kansanviisauden mukaan ”pihlaja ei kanna kahta taakkaa”. Nyt se yrittää kantaa.

- Myrskytuhoja on ollut nyt aika-ajoin, mutta on niitä ollut ennenkin, kun historian kirjoja katsoo. Esimerkiksi Puumalassa 1970-luvulla, Turunen aloittaa.

Tuhohyönteisten määrään tai käyttäytymiseen liittyviä muutoksia suurmetsänomistaja Tornator ei ole huomioinut ongelmaksi asti. Useimmat vitsaukset ovat vanhastaan tuttuja, mutta että pitkien pakkasjaksojen puutteessa maa ei jäädy, se on uutta. Ja sitä voidaan kutsua ongelmaksi, jonka ratkaisemisessa tarvitaan ammattitaitoa.

 

"Ennen nämä seudut olivat melkein joka talvi roudassa."

 

Turunen vastaa Ilomantsissa noin 25 000 hehtaarin metsäalueen suunnittelusta. Vuotuinen hakkuusuunnite liikkuu jossakin 100 000 kuution paikkeilla.

Tornator Oyj on kasvattanut metsäomaisuuttaan systemaattisesti ja tätä nykyä se omistaa noin 600 000 hehtaaria metsää Suomessa, 65000 hehtaaria Virossa ja vielä 12000 hehtaaria Romaniassa. Vuosikertomusten mukaan metsien kasvu vuositasolla on noin 3,3 miljoonaa kuutiota.

Yhtiöstä kerrotaan, että se on kiinnostunut hankkimaan lisää metsää ydintoiminta-alueiltaan muun muassa Kaakkois- ja Itä-Suomesta. Tällä alueella lumimäärät ovat olleet selvästi läntisiä seutuja paksumpia.

 

Kesätkään eivät ole entisensä

 

Turusen mukaan ojitettujen turvemaiden hakkuut ovat lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen.

- Puunkorjuun suunnittelulla ja työmaiden ajoituksella pyritään ympärivuotisiin hakkuisiin. Viime vuoden kesä puolestaan oli niin sateinen, että varsinaista kesälle tyypillistä kuivaa jaksoa ei ollutkaan, Turunen toteaa.

Metsänkorjuu puupelloiksi muutetuilla turvemailla on ympärivuotista - myös kesäaikaan tapahtuvaa.

- Tämä tarkoittaa uusia konsteja niin leimikoiden suunnittelussa kuin asiakkaidemme toteuttamassa puunkorjuussa.

 

Koneet ja ajotaito paranevat

 

- Metsäkoneet ja niiden telavarusteet, sekä kuljettajien erityisosaaminen pehmeillä mailla toimittaessa, ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana, Turunen sanoo.

Talvikorjuuaika on lyhentynyt. Lumen kantavuuden turvin talvikohteiden puunkorjuut Ilomantsissa alkavat yleensä vasta helmikuussa.

- En muistakaan milloin olisi viimeksi tullut lumi jäätyneeseen maahan, sanoo Turunen.

Hän on toiminut jo 15 vuotta suunnitteluasiantuntijana Ilomantsissa, ja on samalta seudulta kotoisin.

- Olen vanhemmilta alan ammattilaisilta kuullut, että ennen muinoin nämä seudut olivat melkein joka talvi roudassa, hän pohtii.

Muutos tarjoaa ainoana vaihtoehtona vain sopeutumista itseensä. 

 


 

Lumen ansiosta koneyrittäjälle tuli sittenkin hyvä talvi

 


Vuodesta tuli yhtiöllemme hyvä, sanoo kuopiolainen Karttulan Metsätyö Oy:n toimitusjohtaja Hannu Liikanen.

 

Pieni onnenkantamoinen näyttää siivittäneen onnistuneita harvennus- ja päätehakkuita vuosina 2017 – 2018.

 

Puulle on kysyntää, mutta korjuu on muuttunut varsinaiseksi taitolajiksi – vuodet kun eivät ole veljiä ja ilmastomuutos itsessään on totta. 

Viime syksy oli märkä, melko lailla vuoden 2012 kaltainen. Pehmittynyt metsämaa ei kestänyt koneita, hakkuita tehtiin vain siellä missä voitiin, mutta joka puolella metsämaita miehiä oli lomautettuna ja maksamattomia laskuja tukku piikissä.

 

Konkurssi häämötti

 

Yle kertoi, kuinka vuonna 2012 tilanne oli metsäkoneyrittäjille lähes painajaismainen. Pohjoissavolaisen Karttulan Metsätyö Oy:n kuudesta hakkuukoneketjusta käytössä oli vain kaksi ketjua ja suurin osa henkilöstöstä lomautettuna.

Viime syksynä työtilanne näytti uhkaavasti samalta kuin vuonna 2012. Viiden vuoden takaista konkurssikypsää aikaa muistuttanut stressi iski jo koneriittäjään. Mutta sitten tilanne muuttui parissa päivässä urakoinnille otolliseksi: lunta tuli taivaantäydeltä. 

Vaikka maa oli sulaa, nyt lumikerros oli niin paksu, että se kantoi kaivuriteloilla varustettuja koneita. Loppupelissä koneiden käyttöaste oli korkea ja puu liikkui. Umpinaiset kaivuritelat harvesterissa ja puun kuljetuksessa esimerkiksi kymmenpyöräinen Ponsse 10w on toimiva yhdistelmä.

- Nyt ei ole mitään hätää. Töitä on saatu tehtyä aivan suunnitellusti, sanoo yrittäjä Hannu Liikanen Karttulan Metsätyö Oy:stä.

Helmikuun lopun pakkasjakso, polaarisen pyörteen etelään päästämä kylmä, enteili vielä pitkää talvea, joka jatkuisi maaliskuun lopulle.

 

Teiden kunto kasvava huoli

 

Yhtä hyvää sanottavaa Liikasella ei ole ELY-keskuksen vastuulla olevista yleistä teistä, joita pitkin koneet on kuljetettava metsiin ja puut sieltä pois.

- Teiden kunto rapautuu ja huononee vuosi vuodelta, vaikka muuta puhutaan ja luvataan parannusta, Liikanen puuskahtaa.

Hän tarkentaa kritiikkiään, että kyse on nimenomaan pikkuteistä, joiden kunnossapito on yhteiskunnan vastuulla.

Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...