artikkelikuva

Metsänkäsittely kiinnostaa. Jos metsänvuokrauksesta halutaan yleinen tapa toimia, niin siitäkin on saatava yhtä kiinnostavaa. Ja metsänomistajia liikkeelle.

Metsänvuokrauksella puu liikkeelle

21.02.2017

Voisivatko metsänomistajat kiinnostua vuosittaisesta tulosta pienellä vaivalla vuokraamalla metsänsä jollekin toiselle? Luonnonvarakeskus Luke ja Itä-Suomen yliopisto ovat setvineet asiaa kaksivuotisella Metsävuo-projektilla, ja maaliskuun lopussa pitäisi olla valmiina sopimuspohja aloittaa toiminta oikeasti. Maanvuokralaki käy myös metsänvuokraukseen, mutta asiat on sovittava yksityiskohtaisesti.

Metsänvuokrauksen ideana on ulkoistaa hakkuut, puukauppa ja metsänhoito sovittujen pelisääntöjen mukaan tietyksi ajaksi. Metsänomistaja saisi esimerkiksi vuosittain sovitun vuokratulon, ja vuokraaja voisi kerryttää isomman puuvarannon. Sen turvin voisi neuvotella puulle paremman hinnan ja varmistaa itselleen puunkorjuu- ja metsänhoitotöitä. Samalla saataisiin metsiä aktiiviseen käyttöön ja lisää puuta jalostukseen.

Optimaalinen vuokrattava metsä on sellainen, jossa on tällä hetkellä ja vuokra-aikana tulossa paljon hakkuumahdollisuuksia. Pelkät hoitorästit eivät kiinnosta, mutta jos ne ovat harvennuskohteita, niin silloin olisi jo myytävääkin puuta.

Suurimmat haasteet ovat sopiminen ja luottamus; mitä metsässä saa ja pitää tehdä ja mikä on käypä vuokra. Metsänvuokraus voisi vaatia myös vakuusjärjestelyjä, joilla varautua kassavirtahäiriöihin ja siihen, jos metsä ei enää vastaakaan sovittua tilaa vuokra-ajan päätyttyä.


Työpajat tulossa


Luken johtava tutkija Mikko Kurttila Joensuusta totesi tammikuun lopulla, että hankkeen puolelta työ alkaa olla tehty, ja kuva meillä toimivasta mallista metsänvuokraukseen on loppusilausta vaille.

– Pyritään laatimaan yhdessä oikean metsänomistajan ja vuokralaisen kanssa vuokrasopimus niin pitkälle, että siitä puuttuu vain allekirjoitus.

– Kaikki olisi sitten mahdollisimman valmista ja helppoa niille, jotka ovat tästä kiinnostuneita.

Hankkeessa on myös laadittu laskuri, jolla voi määrittää metsäsuunnitelmaan pohjautuen teoreettisen maksimivuosivuokran, ja sille vertailuluvun korkotulosta, jos tilan myisi pois.

Hankkeessa tehtiin kyselyt metsänomistajille ja yhteismetsille Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä sekä myös kysely mahdollisille palveluntarjoajille. Metsänomistajista viisi prosenttia oli kiinnostuneita metsiensä vuokraamisesta, mutta Kurttilan mukaan sekin oli yllättävän hyvä tulos.

– Ei ole huono prosentti. Viisi prosenttia on kiinnostunut sellaisesta, mitä ei vielä ole.

Neljä viidesosaa metsänomistajista oli kielteisellä kannalla, mutta toisaalta passiivisimmat metsänomistajat olivat muita kiinnostuneempia. Yhteismetsien vuokralle anto ei kiinnostanut, mutta 42 prosenttia olisi halukas vuokraamaan metsää.

Palveluntarjoajista 72 prosenttia oli halukkaita ottamaan metsää vuokralle.

Itä-Suomen yliopisto järjestää vielä tammi-helmikuussa kaikille toimijoille työpajat Joensuussa ja pääkaupunkiseudulla.
 

Maakuntatasolla liikkeelle

 

Kurttilan mukaan he eivät esitä yhtä ainutta liiketoimintamallia, ja yritykset etsivät omat tapansa toimia. Vuokrauksessa voisi olla kolme mittakaavatasoa. Pienimmässä toiminnan tasossa metsänomistaja vuokraa metsänsä toiselle metsänomistajalle, esimerkiksi naapurimetsänomistajalle, ja tulonjaosta sovitaan yhdessä.

Maakuntatasolla, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, toimijoina olisivat pääasiassa maakunnan omat yritykset. Korkein taso olisi koko valtakunta, jolloin päätoimija olisi esimerkiksi jokin rahastoyhtiö, jolla olisi yhteistyötä maakuntien toimijoiden kanssa.

Vaikuttavuus muun muassa liiketoiminnan laajuuden ja puun liikkuvuuden suhteen olisi suurinta valtakunnan tasolla. Kurttilan mukaan todennäköisin ja toivottavinkin malli lähteä liikkeelle olisi kuitenkin maakuntataso.

– Silloin toimijat olisivat lähellä metsänomistajaa ja aluetta, ja voidaan vielä hakea mallia, joka olisi paras.

Kurttilan mukaan metsänvuokrauksen liikkeellelähtö ei ole pääasiassa kiinni metsänomistajista.

– Ei metsänomistaja voi tehdä mitään ennen kuin on joku toimija, joka laittaa liiketoiminnan käyntiin.

– Sitten se on kiinni metsänomistajista, ja siitä järjestelystä, miten se koordinoidaan ja saadaan läpinäkyväksi.


Metsänvuokraus hyvä lisätyökalu


Päijät-Hämeessa yli 300 hehtaaria metsää omistava Jaakko Temmes on ollut Metsävuo-hankkeessa tuomassa mukaan metsänomistajan ja metsäsijoittajan näkemyksiä ja mielipiteitä.

Temmeksen mukaan metsänvuokraus voisi olla hyvä lisä metsänomistamisen työkalupakkiin. Metsänhoidon saa jo avaimet käteen –periaatteella, mutta tässä mentäisiin pikkaisen vielä pitemmälle. Mikko Kurttila pohtii, että voi käydä myös niin, että nykyiset metsänhoitosopimukset lähtevät kehittymään metsänvuokrauksen suuntaan.

Temmes arvioi, että metsänomistajat voivat pelätä eniten sitä, että mitä jos hakkaaja hakkaa kaiken puuston pois. Ei jää mitään, kun tilan saa takaisin. Metsäänsä vuokraavaksi on kaavailtu muun muassa etämetsänomistajia. Temmes on myös Etämetsänomistajien liiton varapuheenjohtaja, ja asiasta on liitossa keskusteltu jonkin verran.

IT-alalla työuransa tehnyt diplomi-insinööri on sijoittanut metsään 1990-luvulta lähtien. Voisiko Temmes itse vuokrata metsiään jollekin toimijalle?

– Omalta osaltani voisi olla niin, että teen sukupolvenvaihdoksen, ja muualla töissä olevat lapset vuokraisivat metsänsä sitten esimerkiksi 20 vuodeksi.

– Voisi luoda ensin uraa, eikä tarvitsisi huolehtia metsänhoidosta. Sitten myöhemmin ottaa metsän aktiivisemmin haltuun.

Metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa, ja Temmeksen mukaan esimerkiksi 10 vuotta olisi liian lyhyt aika metsänvuokraamiselle.


Jos epäilyttää, älä vuokraa


Metsänhoitaja Anna-Rosa Asikainen tutki Itä-Suomen yliopiston oikeustaloustieteiden pro gradu –työssään maanvuokralain istuvuutta metsänvuokraukseen, ja sanoo että sopii. Mutta vuokrasopimuksen ehdot on muotoiltava yksityiskohtaisesti ja kuhunkin tilanteeseen sopivasti.

– Se sopimus on erittäin tärkeässä asemassa, jos tätä toimintaa lähdetään tekemään. Maanvuokralaki on monilta osin erittäin yleistasoinen, se ei anna yksiselitteistä apua esimerkiksi riitatilanteessa.

Metsälaki antaa tänä päivänä väljät puitteet metsänkäsittelyyn, ja eri tavat antavat eri lailla euroja.

– Jotta saataisi määriteltyä esimerkiksi vuokra, niin se edellyttää, että pystytään ennakoimaan tulevia kassavirtoja.

– Olisi syytä sopia varsin tarkasti, millä periaatteella metsiä käsitellään.

Maanomistus säilyy vuokranantajalla, mutta Asikainen toteaa, että selvyyden vuoksi on syytä sopia tarkasti myös esimerkiksi siitä, millä pelisäännöillä vuokranantaja voi ottaa poltettavaa omaan takkaansa.

Asikainen pohtii, että sanassa metsänvuokraus on myös termistöllinen pulma. Se kalskahtaa oudolta ja vieraalta. Palvelu pitäisi mieluummin mieltää kokonaisvaltaiseksi metsäomaisuuden hoitopalveluksi, jossa molemmat hyötyvät.

Asikainen kehottaakin ajattelemaa sopimusta tehdessä myös sitä toista osapuolta ja yhteistä hyvää.

– Yllätyksiä voi aina ajan kanssa tulla. Mutta jos osapuolilla on toisiaan kohtaan epäilyksiä tai epäluottamusta, niin sanoisin, että järjestelyyn ei ehkä ole syytä ryhtyä.

Metsävuo-hankkeen noin puolen miljoonan kuluista 90 prosenttia tuli Tekesin INKA –ohjelmasta. Yksityisiä rahoittajia olivat Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset sekä neljä yritystä.

Teksti ja kuvat: Vesa Martikainen

 

Metsänvuokrauksella voisi saada kokoon isompia puukertymiä, jolloin harvennuspuukin menisi livakemmin kaupaksi.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen arvioi, että metsänhoitoyhdistyksen
omin rooli metsänvuokrauksessa olisi neuvonantaja ja konsultti
.

 





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...