artikkelikuva

Toiminnanjohtaja Pekka Jaatinen jatkuvan kasvatuksen metsäkuviolla

Tietoa ja tutkimusta

Metsien jatkuvasta kasvatuksesta

01.12.2017

Vuonna 2014 uudistunut metsälaki sallii erilaisia metsänhoitomenetelmiä ja metsänomistajalla on nykyisin enemmän vaihtoehtoja, mistä valita. Tähän artikkeliin on haastateltu asiantuntijoita, sekä koottu tietoa jatkuvasta kasvatuksesta eri lähteistä.

Istumme metsänhoitoyhdistys Roineen toimistolla höyryävän kahvikupin ääressä. Ulkona on harmaata ja tihuttaa vettä. Toiminnanjohtaja Pekka Jaatinen pohtii jatkuvaa kasvatusta:

-Eri kasvatusmuodot menevät helposti sekaisin. Myös perinteissä metsänhoidossa tunnetaan kaksilatvuskerroksinen kasvatus, luontainen uudistaminen sekä valikointiin perustuva yläharvennus, Jaatinen sanoo.

Jaatinen ei ole yksin ajatustensa kanssa. Samaa kirjoittaa Sauli Valkonen kirjassaan ”Metsän jatkuvasta kasvatuksesta”. Valkosen mukaan jatkuvan kasvatuksen menetelmien nimet ovat vielä kehittelyvaiheessa, mikä aikaansaa ihmettelyä sekä sekaannuksia.

Suurimman eron Jaatinen näkee uuden metsälain muuttamassa metsänhoidon kulttuurissa.

-Mielestäni suomalainen metsänhoidon kulttuuri on vapautettu laimentamalla lainsäädäntöä. Uudistusaikoja on pidennetty ja harvennuksen jälkeen jäävä runkolukumäärä on laskenut.
 

Metsänhoidollisia haasteita

 

Jaatinen luettelee metsänhoidollisia eroja tasaikäisen ja jatkuvan kasvatuksen metsissä:

-Kun perinteinen harvennus tehdään kasvatettavien puiden hyväksi, poimitaan jatkuvassa kasvatuksessa parhaat puut rahapussin hyväksi.

Sauli Valkosen mukaan eri-ikäiskasvatuksessa korjataan kerralla yli puolet puuston tilavuudesta ja puut ovat suurimmasta päästä.  Syy eri-ikäismetsien voimakkaille hakkuille on Valkosen mukaan kannattavuus.

-Kun perinteisessä kasvatuksessa uudistetaan metsä, niin katsotaan, onko taimiaines kehityskelpoista. Jos sitä ei ole riittävästi, istutetaan taimia. Jatkuvassa kasvatuksessa on uskomus siitä, että jäljelle jäänyt puusto lähtee joskus kasvamaan. Aikaa siihen voi mennä 30 vuotta, sanoo Jaatinen.

Myös Valkonen toteaa kirjassaan, että taimikon kehittymisessä voi olla haasteita. Esimerkiksi kuusikon eri-ikäistämistä tavoittelevassa suojuspuuhakkuussa tulisi olla valmista taimiainesta käytettävissä, jotta saataisiin hyvä uudistamistulos. Vastaavasti pienaukon läpimitan tulisi olla vähintään 50 metriä, jotta reunametsä ei varjostaisi taimia. Valkosen tutkimuksen mukaan pienaukon taimet olivat 60-80 senttimetriä ja avohakkuuaukealle istutetut taimet lähes kolmemetrisiä kymmenen vuoden päästä hakkuusta.

-Lisäksi taimiaines on edelleen parantunut ja kasvu lisääntynyt. Istutustaimet lähtevät nykyisin kasvuun jo samana vuonna, sanoo Jaatinen.

 

Korjuuyrittäjä Hannu Siukola kokeili omissa metsissään pienialaisesti jatkuvaa kasvatuksta, mutta kohde tuhoutui tuulen vuoksi.

 

Rehevien maiden haasteita

 

Jaatinen ei allekirjoita puhetta tasaikäisrakenteisista puupelloista. Hänen mukaansa luontaista taimiainesta tulee aina jonkin verran ja sitä hyödynnetään kasvatuksessa.

-Ravinteikkailla mailla on vaikea saada luontainen taimiaines ylös. Pensaskerros ryöhähtää kasvuun kaikkine lajikkeineen. Pikkuhiljaa siitä tulee vajaatuottoinen metsikkö.

-Ja aikajänne. Eli jos 30 vuotta ei ole mikään aika odottaa kasvuun lähtöä. Mutta se pitää sitten ymmärtää, sanoo Jaatinen.

Myös Valkonen sanoo kirjassaan, että rehevien maiden uudistaminen on haasteellista. Vaikka pienaukko olisi muokattu, ovat pienet taimet pian hätää kärsimässä ruohojen, heinien ja vesakon kanssa. ”Vain aika näyttää, miten hyvin taimet selviävät pöheiköstä”, toteaa Valkonen kirjassaan. Hän suositteleekin pienaukkojen tekoa valmiin taimiaineksen omaavaan paikkaan.

-Puupelloista puhuttaessa on hyvä muistaa suomalainen metsikkörakenne. Keskimääräinen tilakoko on 30 hehtaaria ja se muodostuu monesta eriikäisestä kuviosta. Siellä on luontaista uudistamista siemenpuilla, kaistalehakkuita, suolla kaksijaksoinen kasvatus lehtipuut päällä tai ylispuustoisia taimikoita. Eli kaikki hakkuut eivät ole avohakkuita, toteaa Jaatinen.

 

Metsänkasvatuksen taloudellisuus

 

Jaatinen peräänkuuluttaa kestävän metsänhoidon perään:

-Pitäisi tarkastella myös tilakohtaista kestävyyttä. Eli paljonko on kasvavaa ja paljonko hakattavaa puustoa. Nyt voi olla, että hakataan koko tila kerralla. Eli lyhyen aikavälin voiton tavoittelua.

Valkosen mukaan tulisi tehdä lievempiä, mutta useammin toistuvia hakkuita. Hakkuita voidaan aikaistaa, kunhan jäljelle jää tarpeeksi puustoa tulevan kehityksen ja uudistumisen varmistamiseksi. Tasaikäistä metsää ei hänen mukaansa pidä hakata eri-ikäismetsän suositustiheyksiin.

-Myös taimikonhoito on muistettava. Kermaa voi kuoria hetken aikaa, mutta on tarpeen ymmärtää pitkäjänteisyys eli mahdollisuus metsänhoitoon ja monimuotoiseen metsän kasvattamiseen. Metsä hoitajansa palkitsee, toteaa Jaatinen.

Jaatinen näkee, että poiminta- tai pienaukkohakkuiden haasteena on taloudellisuus.

-On peilattava myös millä hinnalla ja ehdoilla puu ostetaan. Kuinka houkutteleva on leimikko, josta poimitaan puu sieltä, toinen täältä? hän kysyy

Jaatisen mukaan hintaa laskee myös puun korjaajan vastuu.

-On riski, että tulee juuri ja kuorivaurioita, kun isompia puita kaadetaan pienempien päälle.

Valkonen on kirjassaan samaa mieltä, että puunostajat eivät ole kiinnostuneita pienten puumäärien korjaamisesta. Taloudellisesti edullisinta on hänen mukaansa aloittaa eri-ikäistämishakkuut varttuneessa metsässä, joka on jo alenevan kasvun vaiheessa. Pienaukoilla metsän eri-ikäistäminen kestää 70-80 vuotta eteläsuomalaisessa kuusikossa. Hakkuiden venyttäminen laskee kannattavuutta, sillä Valkosen mukaan tasaikäiskasvatuksessa hakkuiden viivästyminen viidellä vuodella laskee metsikön tuottoa 20 prosenttia.

 

Pekka Jaatisen esittelemän jatkuvan kasvautuksen kohteen hakkuuvaurioita.

 

Jatkuvan kasvatuksen kohteeseen tutustumassa

 

Ajamme autolla jatkuvan kasvatuksen kohteelle. Matkalla sade lakkaa ja pääsemme kosteaan metsään kävelemään. Jaatinen katselee puita ja ottaa pohjapinta-aloja.

-Paljonkohan täällä on kolhuja hehtaarilla? Onko näiden siemenpuiden laatu mielestäsi hyvä?

Puissa näkyy kolhuja ja terän jälkiä rungoissa. Männyissä on kuivaa oksaa. Jaatinen pysähtyy aliskasvoskuusituppaan viereen.

-Kasvaako tämä puu mielestäsi suureksi? hän kysyy.

Tovin kävelyn ja mittaamisen jälkeen Jaatinen antaa tuomionsa leimikosta.

-Harva kasvatettava puusto ja vikoja paljon. Huonot jätetty jäljelle. Pilalle hakattu metsä, jonka kasvu on onnistuttu pysäyttämään.

 

Teksti ja kuvat: Tiina Eklund

 

Lähteet:

Metsälaki (1093/1996)
Valkonen S. 2017: Metsän jatkuvasta kasvatuksesta
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013)

 


 

Metsäkeskuksen mukaan jatkuva kasvatus vielä vähäistä

 

Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen keräsi viranomais-dataa jatkuvasta kasvatuksesta Luonnon Varassa -lehden lukijoille.

- Siihen nähden miten paljon jatkuvasta kasvatuksesta puhutaan julkisuudessa, ovat tehdyt määrät erittäin vähäisiä.

Syyksi Niskanen arvelee sen, että aihe on vielä varsin uusi.

- Myös puunkorjuu on hankalampaa ja hitaampaa, mikä vaikuttaa puun hintaan laskevasti. Mutta maisemallisesti ja luonnonhoidollisesti aroilla alueilla jatkuvaa kasvatusta on käytetty yleisesti.

 

Kasvatushakkuut 2014 metsälaissa

 

Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä onko kyseessä tasa- vaiko eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatushakkuu.

Vaihtoehtoiset toteutustavat:

  1. Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: ala- ja yläharvennus (aiemmin vain alaharvennus VNA:ssa)
  2. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita)

 

Lähde: Suomen metsäkeskus


 

Ostoesimies hinnoitteli meille jatkuvan kasvatuksen leimikon

 

Ostoesimies, joka vastasi kyselyyni hakkuiden hinnoittelusta, on tehnyt jatkuvan kasvatuksen hakkuita.

- Hakkuut on tehty yleensä yläharvennuksena ja noin puolet puustosta on poistettu, hän sanoo.

Sauli Valkosen mukaan olisi kuitenkin turvallisempaa poistaa korkeintaan 35-40 prosenttia puustosta, kun kyseessä on varttunut tasaikäinen kuusikko. Oheinen laskelma on tehty ostoesimiehen antamien hintojen ja jäävän puuston mukaan, mikä nostaa jatkuvan kasvatuksen hakkuun kannattavuutta tässä esimerkissä.

- Hakkuun hinnoitteluun vaikuttaa monitoimikoneen kuutiosaanto tuntia kohden eli puun keskilitrakoko, sekä ajomatka tieltä leimikolle. Jatkuvan kasvatuksen kuutiosaanto tuntia kohden on pienempi verrattuna avohakkuuseen, joten hinnoittelu tehdään harvennushinnoilla. Hakkuita hidastavat ajourien suunnittelu ja jäävän puuston varominen.

- Jos poistettava puusto on järeää, liikutaan harvennushintojen yläpäässä, selventää ostoesimies.

Oheisessa esimerkki-laskelmassa on käytetty harvennushakkuusta saatavia korkeita hintoja.

Milloin maanomistajat ovat päätyneet jatkuvaan kasvatukseen?

- Jotkut eivät halua hakata aukoksi metsää. Toiset haluavat välttää uudistuskuluja, jolloin tehdään pienaukko tai harvennellaan. Metsänomistajat tietävät riskin, että voi tulla tuulituhoja.

- Ei ole myöskään takeita siitä, millä aikataululla metsä uudistuu. Taloudellisesti kannattavampi on päätehakkuu. Mutta jotkut haluavat myös ajella traktorilla ja harrastella.

Millaisia määriä jatkuvaa kasvatusta on ollut alueellasi?

- Ei montaa leimikkoa. Ostan vuosittain noin 45.000 – 50.000 kuutiota puuta, joista noin 2.000 mottia on tullut niin sanotusta jatkuvasta kasvatuksesta. Mukana on myös henkilöitä, ketkä tarvitsevat rahaa, joten vuosien kuluessa hakataan ja uudelleen hakataan myös samoja alueita.

 

Avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen hinnoittelu ostomiehen antamien vuoden 2017 hintojen mukaan. Kyseessä olisi kelirikkokelpoinen leimikko. Avohakkuualalle tulisivat lisäksi uudistamiskulut, jotka olisivat kuuselle istutettaessa noin 1.300 euroa hehtaarille sisältäen maanmuokkauksen, taimet ja palkatun istuttajan kulut.

 


 

Metsänkasvatuksen sanastoa
 

  • Peitteinen metsänkasvatus: avohakkuutonta metsänkasvatusta
  • Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus: virallinen termi säädöksissä peitteisestä metsänkasvatuksesta
  • Poimintahakkuu: eri-ikäiskasvatuksen hakkuumenetelmä, joka on virallinen termi esim. metsälaissa
  • Pienaukkohakkuu: pienaukkohakkuuta voidaan käyttää osana eri-ikäiskasvatusta. Metsälain (1093/1996) 5 a §:n mukaan pienaukoksi ilman uudistamisvelvoitetta katsotaan korkeintaan 0,3 hehtaarin ala.
  • Harsinta: hakkuumenetelmä, jossa poistetaan vain isoja, hyvälaatuisia ja arvokkaita puita
  • Määrämittaharsinta: oli käytössä aina 1940-luvulle asti, jolloin hakattiin tietyn määrämitan saavuttaneet puut pois ja jätettiin huonokuntoinen metsä oman onnensa nojaan.
  • Yläharvennus: metsän harvennus poistamalla isoja ja kasvussa jälkeen jääneitä puita. Yläharvennus on metsän tasaikäiskasvatusta, jota seuraa päätehakkuu. Erona poimintahakkuuseen on tavoite eli poimintahakkuussa tähdätään erirakenteiseen metsään ja yläharvennuksella tasarakenteiseen.

 

Lähteet:

Valkonen S. 2017: Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, s.8-12
Metsälaki (1093/1996)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013)

 

Jatkuvassa kasvatuksessa pienaukko perustetaan kohtaan, missä on valmis taimiaines.





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...