artikkelikuva

Heikki Nivala

Kemijärven junakapinan ja massaliikkeen puheenjohtaja, Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja

Mies joka meni läpi harmaan kiven

05.01.2018

Lukuisat vastoinkäymiset ovat koetelleet Kemijärveä, mutta asukkaat ovat aina nousseet taistelemaan tulevaisuutensa puolesta Itä-Lapissa. Kansalaisjoukkoja on johtanut luotettu mies – Heikki Nivala. Hän tavoittelee väsymättä kemijärveläisille onnea ja menestystä.

Tapaan helsinkiläisessä kahvilassa Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nivalan. Hän on juuri palannut viikon kestäneeltä työmatkalta Kiinasta.

Nivala teki työuransa Suomen metsäkeskuksessa ja toimi yritysten asiakasneuvojana. Työura ei ole ollut kuitenkaan tavanomainen. Kun matkan varrella on etsitty vastuunkantajaa, on Nivala ottanut haasteen vastaan.
 

Luottamustoimi vei politiikkaan


Kemijärvellä jääkiekkoseura oli toistakymmentä vuotta suunnitellut hallin rakentamista. Nivala pyydettiin apuun.

- Pyysivät seuran puheenjohtajaksi. Sanoivat, että jäähalliasia pitäisi jotenkin ratkaista. Silloin meillä oli vanha rättihalli. Aloimme kerätä rahoitusta ja talkooryhmää, kertoo Nivala.

Kaupunki lahjoitti hallille tontin, mutta epäili hanketta.

- Moni talkoohalli on jäänyt kesken. Me rakensimme hallin merkittävällä talkootyöosuudella. Se on kokoluokkansa hienoin halli Suomessa – ja viimeistä listaa myöden valmis, sanoo Nivala.

Talkootyöllä tehty halli haluttiin säilyttää hyvässä kunnossa. Ratkaisu oli jälleen yhdessä tekeminen.

- Hallimme valmistui vuonna 1998. Siivous sälytettiin joukkueille. Annettiin pieni korvaus ja samalla vastuu. Jokainen huolehtii, ettei halli mene pilalle ja rikkoja myös korvaa. Jos vieras joukkue tuli ja rikkoi jotain – lähetimme laskun perään. Nopeasti muualla totesivat, ettei Kemijärvellä rikota mitään, kertoo Nivala.

Halliprojektin myötä ihmiset pyysivät Nivalaa lähtemään mukaan politiikkaan.

- Lähdin sitoutumattomana mukaan kunnallisvaaleihin vuonna 2000 ja minut valittiin. Pari vuotta politiikassa oltuani pyydettiin, että asettuisin ehdolle kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, mutta minun tulisi olla Keskustan jäsen. Minut valittiin sitoutumattomana puheenjohtajaksi vuonna 2002, minkä jälkeen liityin Keskustan jäseneksi.

 

Työmaalla siihen aikaan, kun Nivala ehti vielä maastoon.


Junakapinan johtaja


Ensimmäinen isku oli, kun matkapuhelinten latureita valmistava Salcomp Oy päätti lopettaa tehtaansa Kemijärvellä ja siirtää tuotannon Kiinaan vuonna 2004. Tehdas oli työllistänyt jopa 600 henkeä. Seuraavaksi alkoi Kemijärven junaradan alasajo.

- Vuonna 2006 tuli päätös, että Rovaniemi-Kemijärvi -rataa ei korjata tai sähköistetä ja henkilöyöjunaliikenne loppuu. Olimme nähneet, miten muualla oli toimittu, ja tiesimme miten silloin kävisi, sanoo Nivala.

Alku vuonna 2006 alkoi Kemijärven junakapina. Itä-Lapin yrittäjänaisten junaliikenteen vastustamiseksi kerätty nettiadressi johti junakapina- kansanliikkeen perustamiseen ja Nivalaa pyydettiin kansalaisliikkeen puheenjohtajaksi.

- Kaikki alueen ihmiset olivat kapinassa mukana. Ketkä eivät olleet aktiiveja, olivat mukana yhdistysten kautta. Kaikki saivat tulla mukaan – aina Savukosken Marttayhdistyksestä alkaen. Meitä oli kaikkiaan 8500, muistelee Nivala.

Nivalalle junakapina oli todellinen koulu.

- Huomasimme, että päätökset eivät kestä minkäänlaista ristiriitaa, vaan niiden pitää olla 100 prosenttisen yksimielisiä. Siksi kaikki saivat tulla mukaan ja pienillä yhdistyksillä oli sama äänimäärä kuin isoillakin. Asiat keskusteltiin lävitse, idea jalostui, eikä asioista jouduttu äänestämään. Jos yksimielisyyttä ei syntynyt, asia valmisteltiin uudelleen. Muuten meidän olisi käynyt huonosti, toteaa Nivala.

- Kaikkiaan junakapina oli monivaiheinen juttu. VR kertaalleen lopetti yönjunan. Ja esitti vaihtoehtoja, että juna olisi kiertänyt Itä-Suomen kautta, mihin olisi mennyt todella pitkä aika, kertoo Nivala.

VR uusi tuolloin junanvaunujaan. Uudet vaunut olisivat vaatineet radan sähköistyksen. Toisena vaihtoehtona oli siirtyminen aggregaattivaunuihin.

- VR ilmoitti yhden vaunun maksavan 2,8 miljoonaa euroa. Kapinaliike sai vaununvalmistajalta sähköpostin, että tarjoutuvat tekemään kaksi vaunua 300 000 eurolla, sanoo Nivala ja jatkaa:

- Ministeri Hannes Manninen oli budjettineuvotteluissa ja junan hinnaksi oli merkitty 5,6 miljoonaa. Avustaja soitti minulle ja kysyi, oliko meillä väärä tieto hinnasta. Lähetin budjettineuvotteluun sähköpostikopion saamastamme tarjouksesta – ja asia kääntyi niin, että valtio osti aggregaatti-vaunut.

Vuosien vaikuttaminen tuotti tulosta. Jo kertaalleen lopetettu yöjuna palasi takaisin Kemijärven radalle vuonna 2008. Sadat ihmiset olivat todistamassa junakapinan ”lopullista voittoa”, kun sähköistetty yöjuna saapui ensimmäistä kertaa Kemijärven asemalle 11. maaliskuuta 2014.

 


Kun yöpikajuna saapui ensimmäistä kertaa sähköistettynä Kemijärven asemalle 11.3.2014, olivat sadat ihmiset juhlistamassa junakapinan päättymistä. Lähde: Ylen Uutiset 11.3.2014

 

Stora Enso ja massaliike


Kun Stora Enso ilmoitti lopettavansa Kemijärven sellutehtaan vuonna 2007, oli toiminta nopeaa.

- Olin pari vuotta aiemmin johtanut junakapinaa. Kun ilmoitus lopettamisesta tuli, soittivat työntekijät heti, että pitäisi tehdä jotain. Kokoonnuimme ja minua pyydettiin vetämään massaliikettä, kertoo Nivala.

Nivala toimi silloin Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

- Sovimme rooleista, että olisin ”kapinaliikkeen” johtaja ja kaupunginjohtaja Timo E. Korva olisi se ”hyvä poika”, joka hoitaisi viralliset neuvottelut valtiovaltaan päin, hymyilee Nivala.

Kapinaliike oli avoin kaikille asiaan sitoutuville. Mukaan tuli kansalaisryhmiä ja ammattiyhdistyksiä.

- Vaikka olin Keskustapuolueen edustaja, niin ajallisesti olen ollut muiden puolueiden kanssa paljon enemmän tekemisissä. Junakapina tai massaliike – kumpikaan ei saanut olla yhden puolueen juttu, selventää Nivala.

Massaliike yritti pakkolunastaa sellutehtaan. Laki antoi mahdollisuuden pakkolunastukseen, koska tehtaalla oli alueelle suuri merkitys.

- Lakimiehet laativat palkatta vaateen tehtaan pakkolunastamiseksi. Se lähetettiin valtioneuvostolle. Meillä oli kolme ostajakandidaattia, jotka olisi kilpailutettu. Mutta valtioneuvosto ei uskaltanut tehdä puoltavaa päätöstä, kertoo Nivala.

- Meidän piti valittaa korkeimpaan oikeuteen ja valitukseen tarvittiin kaupunginhallituksen päätös. Mutta kaikki jäsenet eivät olleetkaan päätöksen takana. Meillä oli periaate, että teemme vain yksimielisiä päätöksiä, joten emme tehneet valitusta, hän sanoo.

Nivalaa asia harmittaa edelleen. Hän pitää mahdollisena sitä, että lupa pakkolunastukseen olisi saatu. Stora Enso sulki sellutehtaan huhtikuussa 2008.

- Tehdas työllisti suoraan 230 henkeä - ja viisinkertaisesti kuljetus ja palvelut mukaan lukien, sanoo Nivala.

 

Auringon nousun ala


Kansanliikkeistä jäi tiivis asiantuntijajoukko, joka piti säännöllisesti yhteyttä. Muutama vuosi kului hiljaiselossa – ja vuosien 2013-2014 vaihteessa alkoi jälleen tapahtua.

- Soittelin tutuille ja kysyin mitä kuuluu. Yhden puhelun aikana Aalto yliopiston puunjalostuksen professori Olli Dahl sanoi, että ”nyt kannattaisi yrittää uudelleen”. Minun työnkuvaani kuului tuolloin metsäkeskuksessa metsäelinkeinon edistäminen. Aloin selvitellä asioita ja tarkistin ensimmäiseksi alueen raaka-ainevarat, kertoo Nivala.

Selvisi, että puuraaka-aineen käyttö oli vajavaista. Kaikki muukin tuki uuden tehtaan perustamista.

- Selvitystyötä laajennettiin. Mukaan tuli kaupunki, metsäalan toimijoita, Lapin ELY-keskus rahoittamaan ja metsäkeskus myönsi minulle työaikaa. Kaikki näyttä aina vain selvemmältä, kertoo Nivala.

- Sitten saimme valtion kumppaniksi: aloitimme yhteistyön TEM:n kanssa. Osallistuimme kilpailuun ja saimme jaetun toisen sijan vuonna 2014. Pienen hiljaiselon jälkeen perustimme Boreal Bioref Oy:n vuoden 2015-16 vaihteessa.

Nivala jättäytyi pois kaikista luottamustoimistaan, jäi eläkkeelle ja alkoi uuden yhtiön toimitusjohtajaksi.

- Alkuun olin ainoa työntekijä ja meitä oli tiivis joukko, joka työskenteli uuden yhtiön eteen: mm. entinen maaherra, kaupunginjohtaja ja kansanedustaja Timo E. Korva ja kaupungilta eläköitynyt tekninen johtaja Pekka Koskenranta. Hän on analyyttinen ja vastasi tehtaan YVA:sta ja ympäristölupahakemuksesta, kertoo Nivala.

Lukuisia sidosryhmiä on tukemassa yhteistä tavoitetta ja rahoitusta on mietitty. Asian ajaminen on vaatinut ennen kaikkea jalkatyötä.

- Olen käynyt viisi kertaa Kiinassa neljän vuoden aikana. Kukaan ei tule esittäytymään, meidän pitää olla aktiivisia. Olemme miettineet erilaisia vaihtoehtoja moneen kertaan. CAMCE on meille ylivoimaisesti sopivin kumppani, sanoo Nivala.

 

CAMCEn vierailu Suomessa marraskuussa 2016. Lähde: Youtube
 

Ihminen tekee päätökset


Nivalan koulutus oli aikoinaan lyhyt, mutta elämä ja työ ovat opettaneet paljon.

- On ollut tehtäviä, jotka ovat antaneet neuvottelu- ja yhteisökokemusta. Esimerkiksi METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n toiminta on ollut minulle äärimmäisen tärkeää. Olen saanut aina tukea heiltä, kun olen sitä tarvinnut, sanoo Nivala.

Nivalan mukaan tärkeintä on tietää päämäärä, mitä tavoittelee.

- Junakapinan tavoite oli junaliikenteen pelastaminen. Ja massaliikkeessä se, että selluntekoa pitää jatkaa. Tavoitteen tulee olla riittävän yksinkertainen, selkeä ja kaikkien ymmärrettävissä. Kaikki tähtää vain siihen, muuten työ hajaantuu, sanoo Nivala.

Hänen mukaansa erityisen tärkeää on osata tehdä päätöksiä.

- Kannattaa harjoitella päätöksentekoa, sillä mikään asia ei ratkea, jollei joku päätä. Eikä kannata lukea mitä netissä kirjoitetaan. Jos liikaa kuuntelee, ei synny mitään. Jos tavoitteet vaativat poikkeuksellista työtä, niin kaikkia ei voi miellyttää. On mietittävä etukäteen, onko siihen valmis, sanoo Nivala.

- Hyvä elämänoppi on muistaa, että vaikka kyse on bisneksestä, niin ihminen tekee päätökset. Kannattaa kunnioittaa ja luottaa ihmisiin, kenen kanssa on tekemissä. Miettiä miten kohtelee neuvottelukumppania ja arvostaa toisen työtä, vaikka olisi vähän erimieltäkin, hän sanoo.

 

Perhe on tärkein

 

Nivalan tie ei ole ollut helpoin. Se, että on päättänyt ajaa Kemijärven etua, on vaatinut uhrauksia.

- Tunnustan, ettei minulla ole ollut lähipiirini lisäksi juurikaan sosiaalista elämää viimeisen kolmen vuoden aikana. Ymmärrän perheeni huolen jaksamisestani, hän sanoo.

Mutta tärkeysjärjestys on selkeä.

- Kun on tiukkoja aikoja, niin viime kädessä ratkaisee se, miten läheiseni suhtautuvat. Meillä on todella tiivis perhe, sanoo Nivala ja jatkaa,

- Voin lopettaa matkustamisen, vaikka heti huomenna. Mikään ei ole sen arvoista, että ihmissuhde menisi. Kotiin pitää olla mukava mennä ja sieltä lähteä. Se on tärkeintä.

 

Teksti: Tiina Eklund

Valokuvat: Tiina Eklund ja Heikki Nivala

 

Lähteet:

www.raideryhma.fi

www.rataverkko.fi

www.borealbioref.fi

http://www.camce.com.cn/en/

http://www.sinomach.com.cn/en/

Niemelä, Mikko 2010: Taistelu tehtaasta. Pro gradu-tutkielma, 105 s. Tiedotusopinlaitos, Tampereen yliopisto

 

Kuusamon Nilon koulun 2. luokan luokkakuva. Heikki toisella rivillä vasemmalla.

 


artikkelikuva

Nivala armeijassa vuonna 1973

artikkelikuva

Nivalan ensimmäinen auto. Tämä oli sitä mallia, missä ”tankattiin öljyä ja samalla tarkastettiin bensa".




Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Metsäasiantuntijana maailmalla

    13.03.2019 | Ihmiset

    "Olivat pinonneet tukit huonosti edellisenä päivänä. Olin jyrkässä vuo...

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...