artikkelikuva

Ei sen aina tarvitse olla niin ryppyotsaista. Yhdessä työstettyjen työelämän valttikorttien kysymykset sopivat moneen muuhunkin organisaatioon.

Minä, Me ja Muutos

06.03.2019

Työn kuva on metsäalan organisaatioissa jatkuvassa muutoksessa esimerkiksi tiedonkäsittelyn sähköistymisen vuoksi. Työn johtaminen tarkoittaa yhä enemmän paitsi esimiehen ja alaisen välistä suhdetta, myös kunkin oman työn itsenäistä suunnittelua ja tekemistä. Suomen Metsäkeskuksessa on kehitetty uusia työkaluja muutoksen hallintaan.

Suomen Metsäkeskuksen toiminnassa on totisesti tapahtunut suuria muutoksia lyhyen ajan sisällä. Se syntyi vuonna 2012, kun aikaisemmat kolmetoista alueellista metsäkeskusta liitettiin yhteen. Kuluneiden kuuden vuoden aikana organisaatiossa on käyty useita yhteistoimintaneuvottelukierroksia, ja vuonna 2015 metsäkeskuksen aikaisemmin harjoittama liiketoiminta yhtiöitettiin omaksi OTSO-yhtiökseen.

- Metsäkeskuskentässä on viime vuosina ollut pysyvää vain jatkuva muutos, sanoo METO – Metsäalan asiantuntijat ry:n luottamusmiehenä Suomen Metsäkeskuksessa toimiva metsäneuvoja Jyrki Vuorenmaa.

- Metsäkeskuksen osalta laitettiin koko organisaatio uusiksi, eikä irtisanomisiltakaan vältytty. Taloutta on rasittanut supistuva valtionapu ja toisaalta pakon sanelemat satsaukset tietojärjestelmäuudistuksiin. Ei tuo myllerrys ole kivuttomasti mennyt.

 

Suomen Metsäkeskuksessa ollaan hyvin sitoutuneita ja motivoituneita omaan työhön. Yhä useampi viettää työpäivänsä nykyisin maaston sijasta taajamatoimistossa päätteen äärellä.

 

Suomen Metsäkeskuksen syntymisen jälkeen talossa on vedetty kolme erilaista työyhteisön kehittämishanketta. Niistä kussakin on keskitytty erilaisiin asioihin, erilaisten konsultoivien työelämäasiantuntijoiden johdolla.

- Yhdistymisen jälkeen etsimme uusia näkökulmia työhyvinvoinnin kehittämiseen, kertoo HR-esimies, työsuojelupäällikkö Tuula Jusko Metsäkeskuksesta.

- Projektimuotoisessa toiminnassa on aina haasteena levittää sen tuottamia hyviä käytäntöjä itse projektiin osallistuneiden lisäksi muillekin työntekijöille.  Työhyvinvointi ei synny massiivisilla projekteilla, vaan jokaisen pitää aloittaa se omalta työpöydältään.

- Pitkän projektin aikana osallistujien muu työkuorma vaihtelee, eikä osallistumiseen löydy kaikin ajoin enää aikaa eikä energiaa, tunnistaa myös Jyrki Vuorenmaa haasteen.

- Jo se, että asioista keskustellaan ohjatusti, on tietysti arvokasta. Toisaalta monelle on varmasti hankalaa muodostaa annetuista tehtävistä ja ryhmäkeskusteluista kuvaa kokonaisuudesta tai siitä, saatiinko jotakin konkreettista aikaiseksi.

Syksyllä 2017 Suomen Metsäkeskus aloitti Metsämiesten Säätiön rahallisella tuella Minä ja me – uuden ajan työelämätaidot -nimisen työelämätaitojen kehittämishankkeen, joka päättyi viime kesänä. Metsäkeskuksen oman henkilöstön työelämätaitojen kehittämisen lisäksi se tuotti uudenlainen digitaalisen työkalun työyhteisön kehittämiseen. Vieläpä sellainen, joka voisi soveltua muidenkin metsäalan organisaatioiden tarpeisiin.

 

Tietotekniikka rassaa hermoja

 

Monet alalla työskentelevien haasteista kun ovat samoja riippumatta siitä, mikä logo koristaa toimihenkilön yhä useammin toimistohuoneen naulakossa roikkuvan maastotakin rintamusta. Yksi hankkeen valmistelussa tunnistetuista muutosajureista on se, että metsäkeskus on ollut hyvin tuotantokeskeinen organisaatio. Nykymaailmassa se ei enää riitä: katse on osattava siirtää puiden latvoista asiakkaisiin. Moni metsäammattilainen on aikoinaan hakeutunut alalle, koska nauttii maastotyöstä.

- Se on pitkälti henkilökohtainen kysymys. Toisaalta muutos on ollut käynnissä vähitellen jo vuosia, huomauttaa luottamusmies Vuorenmaa.

- Mutta kyllä monelle metolaisellekin nykyisen päätetyön määrä ja tahti on stressaavaa samalla, kun ne harvat maastotyöpäivät ovat yhä kuormitetumpia. Tulosta pitäisi saada tehokkaasti aikaan samalla, kuin laitteistot ja ohjelmistot hanttavaat vastaan.

Muutos maastotyön tekijästä sähköisten palveluiden tuottajaksi olikin yksi Minä ja me -hankkeen muutosajureista. Se työ, minkä metsäkeskuslainen teki aikaisemmin maastossa, tehdään nyt näyttöpäätteellä. Asiakkaille annetaan palvelua yhä enemmän sähköisesti, ja heidät myös tavataan sähköisesti. Viime keväänä metsäkeskuksen henkilöstölle tehdyssä kyselyssä juuri työvälineisiin liittyvät asiat rassaavat eniten työntekijöiden hermoja.

 

HR-esimies, työsuojelupäällikkö Tuula Juskon mielestä metsäammattilaiset eivät aina tunnista sitä, että nykypäivän työelämässä tarvitaan muutakin kuin metsällistä osaamista. Hyvät konsultit tuovat uusia ajatuksia ja ulkopuolista näkemystä työhön.

 

Ei naamatusten, vaan sähköisesti 

 

Eli erilaiset ohjelmat, sovellukset ja laitteet ovat kyllä hyviä ja kehittyvät koko ajan, mutta eivät aina toimi niin kuin pitäisi. Sähköiseen toimintamalliin liittyy myös yksi tunnistetuista muutosajureista: työ muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi etätyöksi. Tällä hetkellä noin viidesosa metsäkeskuslaisista on sopinut työnantajansa kanssa mahdollisuudesta tehdä etätöitä.

- Toimistoverkkoa supistettiin pari vuotta sitten melko paljon. Siinä yhteydessä joillekin tuli etätyöstä käytännön pakko työmatkojen pitenemisen vuoksi, Jyrki Vuorenmaa kuvaa muutosta.

- Nykytekniikalla se yleensä onnistuu. Toimihenkilö vastaa itse esimerkiksi kotinsa työpisteestä ja nettiyhteyksistä. Työn sujuminen jää siltä osin omalle vastuulle. Parhaimmillaan etätyö on tehokasta ja vähentää stressiä, sekä turhaa matkustusaikaa toimistolle.

Asian kääntöpuolena kokenut metsäneuvoja kertoo ne samat asiat, jotka on tunnistettu etätyön haitoiksi monissa muissakin organisaatioissa: sosiaaliset suhteet ja henkilökohtaiset kontaktit vähenevät. Monesti oma esimies ei muutenkaan pidä majaansa samalla toimistolla kuin alaisensa, joten henkilökohtaiset tapaamiset ovat vähissä.

 

Muista hyvät käytöstavat

 

Yksin työskentelystä on metsäkeskuksessakin siirrytty yhä enemmän toimimiseen verkostona. Se on sellainen muutosajuri, jossa muutoksen tekemisen tie voi olla pitkä ja kivulias. Tilanne on yleensäkin Jyrki Vuorenmaan mukaan ristiriitainen työelämässä, kun yhteistyö- ja viestintäkykyjen merkitys korostuu jatkuvasti samalla, kun henkilökohtaisia kohtaamisia on yhä vähemmän. Kontaktit ihmisten välillä siirtyvät verkkoon ja Skype-puheluihin.

Eli muutoksen syitä ja tarpeita riittää. Työsuojelupäällikkö Jusko uskoo, että perusasioilla ja hyvällä käytöksellä päästään työelämässä yhä pitkälle. Työsuojeluorganisaation ja johdon haasteena on toteuttaa työyhteisön kehittämistä niin, että kaikki ovat siinä mukana, se on helppoa, se ei vie liikaa aikaa ja se on kaiken lisäksi hauskaa.

Minä ja me -mallissa nuo ehdot pyrittiin täyttämään luomalla verkkoon digitaalinen työkalu, jossa jokainen sai tehdä 17 viikon aikana pieniä työtehtäviä aina silloin, kun se sopi omaan ajankäyttöön. Aina välillä työtä tehtiin esimiesten johtamana tiimipalavereissa. Oliko malli toimiva?

- Tässä projektissa toiminta tosiaan hajautettiin melko pitkälle ajalle, ja myös toteutustapa vaihteli. Monimuotoisuutta voi pitää periaatteessa hyvänä, luottamusmies Vuorenmaa antaa varovasti tunnustusta jo päättyneelle hankkeelle.

 

Teksti ja kuvat: Martti Linna

 

 


Tietoruutu

 

Minä ja me -hankkeesta lisää tietoa:

https://www.metsakeskus.fi/metsakeskus-tyoyhteisona ja http://metsahyvinvointi.fi/mina-ja-me-uusia-keinoja-toimintakulttuurin-uudistamiseen/

 





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Minä, Me ja Muutos

    06.03.2019 | Työelämä

    Suomen Metsäkeskuksen toiminnassa on totisesti tapahtunut suuria muuto...

    Kädenvääntö irtisanomisen helpottamisesta

    30.01.2019 | Työelämä

    Suomen hallituksen kevään kehysriihi toi yllättävän päätöksen: yksilöp...

    Työkaluja asiantuntijatyön johtamiseen

    11.06.2018 | Työelämä

    Tietotyöläisestä puhuttaessa tarkoitetaan asiantuntijaa, joka tekee ty...

    Työuupumus - työn johtamisen uusi haaste ja laadun mittari

    08.06.2018 | Työelämä

    Suomalainen työmoraali on vielä sen verran korkea ja kova, että apua h...

    Etätyön mahdollisuuksia ja haasteita

    07.06.2018 | Työelämä

    Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen, sopimukseen ja sä...