artikkelikuva

Metsäala uranuurtajana Suomessa:

MTI-koulutuksen laadun arvioinnin mittaristo on valmis

28.09.2017

Koulutuksen tuloksellisuutta on totuttu mittaamaan valmistuneiden määrillä, koulutuksen läpäisyprosenteilla tai työllistymisellä, mutta ilman tarkempaa selvitystä sen laadusta. Tuottaakseen todellista tietoa koulutuksen tuloksellisuudesta, tulisi mittareiden mitata koulutuksen tuottamia oppimistuloksia, sen sisällöllistä ja toteutuksellista työelämävastaavuutta, valmistuneiden sijoittumista koulutusta vastaavaan työhön sekä uralla etenemistä.

Tutkija Riitta Kilpeläinen ja kehityspäällikkö/tutkija Eila Lautanen, TTS Työtehoseura

 

TTS on vuodesta 2010 alkaen kehittänyt koulutuksen laatumittareita jokaiselle metsäalan koulutusasteelle. Työhön ovat laajasti osallistuneet metsäalan työnantajien ja sidosryhmien edustajat sekä kaikki oppilaitokset. Työskentelytapa on ollut koulutuksen työelämävastaavuutta aidosti edistävä.

Mittarit sisältävät arviointeja osaamisen kehittymisestä koulutuksen aikana ja koulutuksen toteutuksesta. Lisäksi selvitetään vastaajien työllistyminen ja koulutuksen jälkeiset urasuunnitelmat. Metsätalousinsinööri (AMK) -koulutus on tämän kehitystyön kärjessä, sillä tutkinnon laadullinen tulosmittaus on toteutettu jo neljä kertaa. Mittaristo on kehitetty toimivaksi työkaluksi, jolla saadaan systemaattista tietoa koulutuksen laadusta oppilaitoskohtaisesti. Se on valmis pysyvästi käyttöön otettavaksi. Yliopisto – ja ammatillisen koulutuksen mittaristot valmistuvat tämän vuoden lopulla.

 

Metsänhoidon opetus kaikilla ammattikorkeakouluilla hyvää – Puunhankinnan osaamisalueilla eroja

 

Vuoden 2016 mittaukseen vastasi kaikkiaan 255 vuosina 2011-2015 valmistunutta metsätalousinsinööriä kuudesta ammattikorkeakoulusta. He arvioivat saavuttamiaan oppimistuloksia 17 substanssi- ja 21 talous-, johtamis- ja yleisessä työelämätaidossa.

Metsäalan substanssitaitojen kehittymisen mittaus osoitti, että kaikki ammattikorkeakoulut onnistuivat hyvin metsänhoito-osaamisen opettamisessa (metsäekologia, metsäluonnonhoito, metsän uudistaminen ja metsänkasvatus). Oppilaitosten väliset erot olivat kuitenkin suuria puunhankinnan suunnittelun, logistiikan ja puunkorjuumenetelmien tuloksissa. Kehittämistarvetta on havaittavissa myös puukaupan opetuksessa (kuvio 1).   

 

 

Opinnot valmentavat hyvin projektityöskentelyyn, tiedonhankintaan ja esiintymiseen – Talous– ja myyntitaitojen osalta koulutuksessa kehitettävää

 

Yleisen työelämässä tarvittavan osaamisen kehittyminen opintojen aikana oli suurinta esiintymistaitojen, projektiosaamisen ja tiedonhankintataitojen osalta. Kehittämistä edellyttäviä osa-alueita olivat vastaajien arvioiden perusteella liiketoimintaosaaminen, markkinointi- ja myyntiosaaminen sekä yrittäjyys. Talousosaaminen yhdistettynä asiakaspalvelu-, myynti-ja markkinointiosaamiseen ovat keskeistä metsätalousinsinöörityössä substanssitaitojen lisäksi. Myös lainsäädäntöosaaminen, työterveyden ylläpitäminen ja työssä jaksaminen sekä työturvallisuus tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon koulutuksen sisällöissä. Oppilaitosten väliset erot olivat yleisen työelämässä tarvittavan osaamisen kohdalla suurempia kuin substanssiosaamisessa (kuvio 2).

 

 

Työelämäyhteyksiä lisää opetukseen ja opinnäytetyöt työmarkkinalähtöisiksi

 

Koulutuksen työelämäyhteyksien lisäämistä toivottiin niin opetuksen sisältöihin kuin toteutukseen. Kouluttajiksi toivottiin nykyistä enemmän käytännön työelämästä tulevia asiantuntijoita, joiden kautta yhteyksiä alan työnantajiin voisi syntyä nykyistä enemmän. Metsätalousinsinööriksi valmistuneet toivoivat, että olisivat voineet tehdä opinnäytetyönsä oikeisiin työelämän tarpeisiin, ja tämä voisi toimia porttina työmarkkinoille. Maasto-opetuksen toteutukseen ja riittävyyteen toivottiin osassa oppilaitoksista parannuksia. Erot oppilaitosten välillä olivat opetuksen toteutuksen arvioinneissa suuria, erityisesti työelämäyhteyksien arvioinneissa (kuvio 3).

 

 

Alakohtaiset laatumittarit tärkeitä työkaluja koulutuksen kehittämisessä

 

MTI-mittaukset ovat osoittautuneet toimivaksi tiedonhankintatavaksi metsätalousinsinöörikoulutuksen tuottamasta osaamisesta ja kehittämistarpeista. Ne antavat oppilaitoksille täsmällistä tietoa, missä opetuksen osa-alueissa on saavutettu hyvä työelämässä tarvittava taso ja missä on kehittämisen tarpeita. MTI-ammattikorkeakoulut ovat hyödyntäneet tuloksia oman toimintansa kehittämistyössä mm. luomalla yhtenäisiä opetusmateriaaleja ja kehittämällä talous- ja markkinointiosaamisen opettamista sekä lisänneet keskinäistä vuorovaikutustaan yhteisen opetuksen hyvän tason varmistamiseksi.

Koulutusalakohtaista laadullista tietoa koulutuksen tuloksellisuudesta tulee tuottaa säännöllisesti ja yhtenäisillä tutkintotasottaisilla mittareilla. Vain laadukkaalla opetuksella koulutusmaailmassa pieni metsäala pystyy turvaamaan vetovoimaisuutensa parhaiden hakijoiden keskuudessa.

 

Teksti ja kuvat: Riitta Kilpeläinen ja Eila Lautanen





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    MTI-koulutuksen laadun arvioinnin mittaristo on valmis

    28.09.2017 | Koulutus

    Tutkija Riitta Kilpeläinen ja kehityspäällikkö/tutkija Eila Lautanen, ...

    Huippu-urheilua ja hauskanpitoa liki 100 vuotta

    21.02.2017 | Koulutus

    Ensimmäiset kisat järjestettiin vuonna 1928. Osallistuvia kouluja oli ...