artikkelikuva

Agrologi (AMK) Tarja Hietaharju vetää Pihkalan Maalaiskartanon toimintaa. Taustalla näkyvä päärakennus rakennettiin 90-luvulla kun Pihkalassa luovuttiin lypsykarjanpidosta ja matkailusta tuli päätoiminen elinkeino.

Näyteikkuna suomalaiseen maaseutuun

08.09.2017

Suomessa on tällä hetkellä noin 29 500 matkailuyritystä, joista 5000 on maaseudulla toimivia matkailun mikroyrityksiä. Lukuun sisältyvät erilaiset maaseutu- ja maatilamatkailu sekä luontomatkailuyritykset. Maaseutumatkailuyritysten määrässä ei viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta kasvupotentiaalia on niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin matkailijoiden keskuudessa.

- Suurinta maaseutumatkailuyritysten kasvu oli 1990-luvun puolivälissä Suomen liityttyä EU:n jäseneksi, kun maataloustukiperusteet muuttuivat ja maatilat alkoivat hakea maatalouden oheen lisätulon lähteitä, kertoo MTK:n palveluyrittäjyys- ja maaseutumatkailuasiantuntija Kimmo Aalto.

Kysyntä maaseudun matkailupalveluille tulee pääasiassa kaupungeista ja ulkomailta. Tällä hetkellä maaseutumatkailuyritysten asiakkaista noin 70 prosenttia tulee kotimaasta ja loput 30 prosenttia ulkomailta. Aalto kuvailee maaseutumatkailun olevan hyvällä, tasaisella kasvu-uralla. Venäjän markkinat romahtivat pakotteiden ja Venäjän heikentyneen taloustilanteen myötä. Kasvua on saatu muun muassa Saksan, Keski-Euroopan ja Aasian markkinoilta. Venäjän markkinatkin ovat jo piristymään päin.

- Maailmanlaajuiset myyntikanavat kuten booking.com ovat lisänneet ympäri maailmaa tulevien asiakkaiden määrää maaseutumatkailuyrityksissä, Aalto kertoo.

Kotimaisten asiakkaiden keskuudessa maaseutumatkailuyritykset ovat säilyttäneet suosionsa juhlien, kokousten ja erilaisten virkistyspäivien viettopaikkoina.

 

Pihkalan Maalaiskartano järjestää samassa pihapiirissä toimivan Pihkalan ratsastuskoulun kanssa kesäisin suosittuja ratsastusleirejä. Kuvassa olevan Kiaran varsa Loru syntyi äitienpäivänä.

 

Pihkalassa matkailutoiminta aloitettiin jo 1980-luvulla

 

Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan Kestilän kylässä sijaitsevassa Maalaiskartano Pihkalassa matkailutoiminta aloitettiin jo 1980-luvulla. Pihkalassa oli noin 40 lehmän parsinavetta, kun silloinen isäntä Veijo Riikonen alkoi pohtia tilan tulevaisuutta. Tiedossa oli, ettei neljästä lapsesta kukaan ei jatkaisi karjanpitoa. Ajatus matkailutoiminnasta tuli mieleen sattumalta.

- Tilalla oli omille lapsille poneja ja ne kiinnostivat naapureiden, tuttavien ja sukulaisten lapsia. Siitä se sitten välähti, Riikonen kertoo.

Lähtölaukaus tilan matkailutoiminnalle oli vuonna 1983 järjestetty Raittiuskasvatusliiton nuorten maatilaleiri. Leiristä tuli hyvää palautetta ja lasten- ja nuortenleirejä alettiin järjestää aluksi lypsykarjanpidon ohella. Karjanpidosta luovuttiin kokonaan vuonna 1991 ja matkailusta tuli päätoiminen elinkeino.

- Maatila haluttiin säilyttää elinkelpoisena ja jouduimme tuolloin valintatilanteeseen. Olihan se ankara muutos, mutta matkailun valitseminen ei ole kaduttanut, Riikonen miettii.

Samoihin aikoihin tilalla siirryttiin luomuviljelyyn ja rakennettiin päärakennus, johon valmistui yhdeksän hotellihuonetta sekä ravintola- ja keittiötilat. Myöhemmin rakennettiin vielä viisi huonetta lisää. 1990-luvun lama aiheutti kuitenkin omat haasteensa toiminnalle. Taloustilanne oli huono ja alla iso investointi. Lamasta huolimatta lasten leirit vetivät hyvin ja toiminta pääsi vauhtiin.

-90-luvun lama oli jotain ihan muuta kuin tämä lama. Oli onni, että maatilan puolella oli siirrytty luomuun ja meillä oli luomutuet sekä maidontuotannon luopumistuki käytössä. Niiden turvin selvittiin, Riikonen muistelee.

 

Pihkalan Maalaiskartanon lampaat Hakkarainen, Hattara ja Dumle ovat leiriläisten nimeämiä.

 

Siikajoki laskee aivan Pihkalan Maalaiskartanon vierestä. Vierailla on mahdollisuus päästä jokilauttaristeilylle ja jokilauttasaunaan.

 

25 000 kävijää vuodessa

 

Nykyisin Maalaiskartano Pihkalan toimintaa vetää Tarja Hietaharju. Agrologiksi (AMK) Tarvaalassa kouluttautunut ja maaseutumatkailuun erikoistunut Hietaharju tuli vuonna 2003 Pihkalaan tekemään opintoihin kuuluvaa harjoittelua ja jäi sille tielle. Vuonna 2005 tehtiin sukupolvenvaihdos ja matkailutoiminta muutettiin osakeyhtiömuotoiseksi. Osakkaina ovat Riikonen, Hietaharju ja Riikosen vanhin tytär Leena Lötjönen. Yritys tekee tiivistä yhteistyötä samassa pihapiirissä toimivan Pihkalan ratsastuskoulun kanssa, jota Lötjönen vetää. Ratsastuskoulu toimii omana yhtiönään ja viljelee tilan peltoja.

- Markkinointiin piti panostaa alkuvuosina paljon eikä menestyminen ollut itsestään selvää. Markkinoinnissa ei tapahdu paljon vuodessa, huomauttaa Riikonen. Vastaavia yrityksiä alueella ei ollut, eikä ole paljon vieläkään.

- Tämä on matkailun suhteen melko köyhää seutua, Riikonen sanoo.

Tällä hetkellä Pihkalassa on vuodessa noin 25 000 kävijää ja reilut 2 000 yöpymistä vuodessa. Matkailijoiden lisäksi asiakaskunta koostuu leiriläisistä, erilisistä ryhmistä ja tyky-päivien viettäjistä sekä juhla- ja kokousväestä.

Asiakaskuntaa riittää ulkomaita myöden. Pelkästään tänä kesänä vieraita ollut Euroopan maiden lisäksi muun muassa Japanista, Kiinasta, Venäjältä ja Etelä-Afrikasta. Ulkomaisia asiakkaita Pihkalaan tuo etenkin booking.com-nettisivusto. Yritys on myös tehnyt 14 vuotta yhteistyötä sveitsiläisen matkatoimiston kanssa, jonka kautta Pihkalassa on vieraillut jo yli 1 600 sveitsiläistä turistia.

- Tämä alue on matkailun suhteen väliinputoaja, mutta sijainti Nelostien varrella tuo jonkin verran Lappiin matkaavia ulkomaalaisia turisteja. Myös sijainti Siikajoen varrella on matkailun kannalta hyvin tärkeä, Hietaharju sanoo.

 

Pihkalan Maalaiskartanon vaijerilaskurata vie Siikajoen yli.

 

Suositut ratsastusleirit

 

Ratsastuksen lisäksi Pihkalassa on tarjolla paljon muitakin aktiviteetteja, muun muassa vaijeriratalaskua Siikajoen yli, seinäkiipeilyä, jokilauttaristeilyä ja erilaisia pelejä. Lähes kaikki aktiviteetit järjestetään omin voimin. Riikosen ja Hietaharjun lisäksi yrityksessä työskentelee kokki ympäri vuoden sekä leiriavustaja kesäisin. Sesonkeina ja tarpeen mukaan työskenteleviä keikkatyöntekijöitä on kymmenkunta. Pihkalassa ruokailijoita palvelee oma päärakennuksen ravintola. Navettaravintolassa on mahdollisuus järjestää tilaisuuksia karaoketansseista juhliin. Hietaharju kuvailee aktiviteettien suuren määrän olevan sekä yrityksen haaste että vahvuus.

- Kun kaikki järjestetään itse, tulee olla ajan tasalla lainsäädännöstä ja turvallisuusasioista. Esimerkiksi vaijeriratalaskua ja seinäkiipeilyä varten meillä on köysitoiminnan ohjaajakoulutus. Ravintolatoiminta vaatii sitten hygienia- ja anniskelupassit, anniskeluluvat ynnä muut, kertoo Hietaharju.

Hietaharju korostaa, ettei kaikki aktiviteetit vaadi suuria rahallisia investointeja – esimerkiksi ryhmille suunnatut aktiviteetit ovat omasta kekseliäsyydestä kiinni.

Yhteistyössä ratsastuskoulun kanssa järjestettävät ratsastusleirit ovat suosittuja vuodesta toiseen. Kuluneena kesänä järjestettiin leirejä yhdeksän viikkoa putkeen. Kun ilmoittautuminen leireille tammikuussa alkaa, kuluu Hietaharjulta pari päivää puhelimessa.

- Tammikuun toinen päivä puhelin alkaa soida heti aamulla ja tänäkin vuonna kahden päivän aikana tuli 150 varausta, Hietaharju nauraa.

 

Navettaravintolassa järjestetään erilaisia tilaisuuksia karaoketansseista juhliin. Rakennuksen toimiessa vielä navettana oli lehmien ruokintapöytä keskellä rakennusta. Rakennuksen perällä on oma liikuntahalli, josta löytyy kiipeilyseinä ja tilaa aktiviteeteille.

 

Vuonna 1795 rakennettu aitta on Talonpoikaiskulttuurisäätiön suojelema kohde. Kesäisin aitassa majoittuvat ratsastusleiriläiset.​

 

Ympäripyöreitä päiviä

 

Hietaharju ja Riikonen kuvailevat maaseutumatkailuyrityksen pyörittämistä ennen kaikkea elämäntavaksi, joka vaatii tietynlaista luonnetta. Päivät ovat pitkiä, sesongin ollessa kiireimmillään lähes ympärivuorokautisia. Vapaan järjestäminen on itsestä kiinni. Pihkalassa joulu, juhannus ja pääsiäinen ollaan aina kiinni.

- Ajankohdat olisi helppo myydä täyteen, mutta ollaan päätetty näin. Silloinkaan ei täysin lomailla, vaan on aikaa rästihommille, Hietaharju ja Riikonen naurahtavat.

- Nykypäivänä maaseutumatkailu kilpailee asiakkaista huvipuistojen ja hotellien kanssa. Ihmiset osaavat vaatia maaseutumatkailulta, eikä pelkkä peräkammarin vuokrahuone riitä, Hietaharju toteaa.

Maaseutumatkailuyritysten valttina hän näkee omaleimaiset ja persoonalliset kohteet, jotka tarjoavat henkilökohtaisia palveluja.

- Nykypäivän kiireen ja hälinän keskellä ihmiset kuitenkin kaipaavat välillä rauhoittumista ja tietyllä tapaa "paluuta juurille". Monia kiinnostaa maaseutu, eläimet ja luonnon läheisyys, joita ei kaupungissa koe. Toisaalta maaseutu tarjoaa myös paljon tekemistä ja virikkeitä, eikä välttämättä vain oleskelua, Hietaharju sanoo.

Sekä Hietaharju että Riikonen ovat kumpikin olleet mukana valtakunnallisen Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n hallituksessa. Hietaharju kuvailee maaseutumatkailua näyteikkunaksi suomalaiseen maaseutuun.

- Täällä ihmiset pääsevät kosketuksiin maaseudun kanssa. Ei tarvitse tulla kuin Oulusta, eikä lapsi ole välttämättä nähnyt aiemmin elävää lammasta. Tämä on tärkeää työtä, Suomessa on mahtavia maaseutumatkailuyrityksiä, Hietaharju sanoo. Riikonen on samoilla linjoilla.

- On ollut kannustavaa, että on saanut olla suomalaisen maaseudun pr-ihmisenä ja tutustuttaa kymmeniä tuhansia nuoria ihmisiä maaseudun elämään.

 

Teksti ja kuvat: Laura Kujala





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Metsäasiantuntijana maailmalla

    13.03.2019 | Ihmiset

    "Olivat pinonneet tukit huonosti edellisenä päivänä. Olin jyrkässä vuo...

    Luomuspeltillä maailmalle

    13.02.2019 | Maatalous

    Yrittäjä Simo Larmon tahti on sumuisena marraskuun päivänäkin tiivis. ...

    25 vuotta luonnontuotetyötä

    10.10.2018 | Ihmiset

    Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö Arktiset Aromit ry ...

    Metsäasiantuntijoiden golf-kilpailuissa ennätysmäärä osallistujia

    05.10.2018 | Ihmiset

    Metsäasiantuntijoiden sidosryhmä golf-kilpailu pelattiin jo kahdeksatt...

    Tähtäimessä ensi vuoden MM-kilpailut

    25.09.2018 | Ihmiset

    Viime talven Pyeongchangin olympialaisissa Seppälä nousi valtakunnan t...