artikkelikuva

Arto Ovaskainen, Tapani Martikainen ja Eija Martikainen toivovat oman esimerkin innostavan myös muita pohtimaan uusia tapoja toimia.

Osakeyhtiöllä uutta intoa maatilalle

06.04.2017

Yhtiöitys itsessään ei ratkaise maatilallakaan toiminnan perustavanlaatuisia ongelmia, mutta voi se niinkin tehdä. Esimerkiksi osakeyhtiömuotoisessa yhteisnavetassa onnistuminen edellyttää, että hanke suunnitellaan todella tarkasti. Ja tekemiseen sitoudutaan.

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja oli Suomessa vuosi sitten noin 760. Määrä on kasvanut viime vuosina noin 30-50 uudella osakeyhtiöllä vuosittain.

Yksi uusimmista on juukalainen Navettakangas Oy. Tapani ja Eija Martikainen sekä Arto Ovaskainen rakensivat viime kesänä yhden lypsyrobotin yhteisen pihattonavetan molempien nykyisten tuotantotilojen puoliväliin. Tavoitteena on inhimillinen työurakka, jaksamiselle tärkeä oma vapaa-aika ja se, että voi pärjätä, asua ja tehdä tykkäämäänsä työtä siellä missä haluaa sitä tehdä.

 

Ympäripyöreistä työpäivistä eroon

 

Alle viisikymppisillä viljelijöillä on vielä pitkä pätkä työuraa ennen eläkettä.

- Työtä kohtuudella, ja että saisi fyysisesti ja henkisesti ihan täysin vapaata aikaa. Jos pääsisi sellaiseen rentoon tilanteeseen, että voisi olla reilusti poissa vaikka sen kokonaisen viikon, Eija Martikainen kuvaa tavoitteita.

Sekä Tapani Martikainen että Arto Ovaskainen tekivät tiloillaan sukupolvenvaihdoksen 1995. Tapani ja Eija tuottivat maitoa parsinavetassa keskimäärin 24 lehmällä ennen yhteisnavettaa. Arto vaihtoi lehmät lihakarjaan sekä kaivuri– ja metsäkoneen kuljettajan työhön ja talvella teiden auraukseen yhdeksän vuoden jälkeen.

Tavallaan nyt oli tultu molemmilla tiloilla päätöksen paikkaan. Joko lopetetaan nykyinen toiminta tai tehdään jotain uutta. Ovaskainen kertoo, että töiden ja työmaiden heittely rassasi. Tuiskuyönä piti pohtia noustako yhdeltä linkoamaan, jotta ehtii metsään moton puikkoihin.

– Siitä haluaa eroon, Ovaskainen perustelee kohdaltaan maito-osakeyhtiöön mukaan lähtemistä.

Osakeyhtiö omistaa uuden navettakiinteistön, kolmen hehtaarin maapohjan sen alla, infran ja eläimet. Peltoa sillä on vuokrattuna noin sata hehtaaria. Niin lehmät ja nuorkarja ovat kaikki uudessa 1 800 neliön pihatossa. Näin Navettakangas Oy on selkeästi se työpaikka ja koti on koti.

Pihaton kustannusarvio oli noin 1,2 miljoonaa euroa. Ensi vuoden loppuun mennessä tavoitteena on tuottaa vuodessa 600 000 litraa maitoa.

Omistus on jaettu tasaosin, ja yli 30 prosenttia yrityksestä omistava hallinnossa mukana oleva yrittäjä pääsee myös osakeyhtiössä MYEL-vakuutuksen ja lomitusoikeuden piiriin.

Eija Martikainen painottaa, että investointi tehtiin puhtaasti omista lähtökohdista. Löytyykö jatkajaa kummankaan perheen lapsista,  on sen ajan asia. Osakeyhtiö on kuitenkin maatilaa helpompi siirtää jatkajalle osakekaupalla. Ja jatkaja voi tulla ulkopuoleltakin.

 

Yhteisnavetassa töitä voi jakaa sujuvasti. Arto Ovaskainen ohjasi kännykällä temppuilevan akkukäyttöisen lannanpoistaja "Puuha-Peten" kotipesään. Tapani Martikaiselle tuli meno palaveriin.

 

Tavoitteet alkavat jo täyttyä

 

Navettakangas Oy näyttää osakkaiden mukaan nyt muutaman kuukauden jälkeen ihan oikealta ratkaisulta.

– Kyllä varmaan odotukset ovat täyttyneet. Yksi ajatushan oli työn fyysisen rasittavuuden väheneminen, ja se on nyt ihan ilmiselvää. Sehän on muuttunut ihan kertalaakista.

– Vähän yli 20 vuotta parsinavetassa kyykkyyn ylös –harjoitusta parressa tehneenä voin sanoa, että se oli aika hankala homma, Tapani Martikainen vakuuttaa.

Myös työn sitovuus on vähentynyt, ja tavoitteena ollut työpaikka itselle ja mahdollisuus lypsykarjatalouden harjoittamiseen ovat toteutuneet. Ilman yhteisnavettaa investoinnit olisivat jääneet tekemättä.

Eija Martikainen muistuttaa, että yhteisnavettaa suunniteltaessa siihen pitää olla myös henkisesti valmis. Yhdessä tekemisessä pitää myös pystyä reilusti sanomaan oma mielipiteensä, jos jokin asia ei tunnu olevan kohdallaan.

– Kaikkien pitää olla täysillä mukana joka kohdassa, tai sitten ei lähdetä koko hommaan.

– Jokainen pyrkii omalta osaltaan tekemään jokaisen työn, ei ruveta luettelemaan,  että en minä tee sitä, en tee tätä työtä. Eikä lähdetä arvottamaan töitä.

 

Tuotannon tekijät olivat edelleen olemassa, vaikka osin metsittyneitä. Arto Ovaskainen ja Tapani Martikainen raivasivat pari vuotta sitten neljää hehtaaria peltoa jälleen viljelykseen.

 

Huolista vapaita hetkiä

 

Navetassa oli maaliskuussa viitisenkymmentä lypsävää, joten maksimista puuttui vielä parikymmentä lehmää. Toiminta on myös vasta alussa, joten yrittäjät eivät osanneet sanoa taloudellisesta menestyksestä vielä mitään varmaa. Arvio on, että ollaan aika lailla suunnitellulla tasolla.

Yrittäjät ovat olleet alussa myös varovaisia palkanmaksussa osakkaille. Tapani Martikaisen mukaan olisi hullua päättää maksaa suunnitellun mukaista palkkaa heti alussa, sillä eiväthän he vielä tunne kovin hyvin nykyisen kaltaisen yritystoiminnan tosiasioita.

– Talousneuvonta voisi myös olla paikallaan. Ehkä otetaan siihen vähän apua.

Työvuorot kiertävät periaatteella joka kolmas on vapaa. Onko se joka kolmas sitten joka kolmas tunti, päivä vai kuukausi, niin se on osakkaiden itsensä päätettävissä. Jos jollekin kertyy työtä enemmän kuin toisille, niin se tasataan.

Tapani Martikainen vertaa, että eihän työ Navettakankaalla vielä palkansaajan työtä vastaa, eikä vastuu ole kadonnut mihinkään. Mutta vastuuta ei kanna enää yksin ja se ei seuraa samalla lailla kotiin tai lomalle kuten ennen.

– Sillä on älytön merkitys. Siellä on kaksi kolmesta vielä tekemässä työtä, ja he tekevät ehkä vielä järkevämpiä päätöksiä kuin itse tekisi.

Yrittäjät lupaavat kertoa omista kokemuksistaan ja tunnoistaan, mikäli ne kiinnostavat. Jotain olisi pitänyt tehdä toisin –ajatuksia ei ole pieniä rakentamisen kohtia lukuun ottamatta tullut mieleen.

– Jos vielä isommalti ajatellaan, niin tässä olisi voinut kerätä vielä suuremman porukan, ja rakentaa vielä topakamman navetan. En näkisi yhtään huonona hommana, Tapani Martikainen pohtii.

Teksti ja kuvat: Vesa Martikainen

 

ONGELMAT ESIIN JO ENNEN KUIN NIITÄ ON

ProAgria Pohjois-Savon yritysasiantuntija Juhani Paavilaisen erityisosaamista ovat maatilojen haastavat yhtiöittämiset ja yhteisnavettaprojektit. Toimintakenttänä on koko maa Uudeltamaalta Etelä-Lappiin.

Tähän saakka yleisin syy maatilan osakeyhtiöksi muuttamiseen on ollut verosuunnittelu, ja osakeyhtiöksi muuttaminen on tehty toimintamuodon muutoksella. Likimain kaikki hyvin kannattavat ja hyvin varakkaat maatilat alkavat jo olla  yhtiöitetty. Tällä hetkellä yhtiöitetään myös hyvin kannattavia mutta hyvin velkaisia maatiloja.

Lisääntyvä trendi ovat yhteisyritykset, esimerkiksi yhteisnavetat, koska yhdellä maitotilalla kasvun kynnys edes yhden lypsyrobotin yksiköksi on liian korkea.

– Yhteisnavetassa ei verosuunnittelu ole kannustin, vaan taloudellisten riskien jakaminen, työssä jaksaminen ja vastuun jakaminen.

– Soveltuu keskikokoisille maitotiloille, ja ennen kaikkea saadaan osaaminen kuntoon. Osaamisen kautta saadaan parempi kannattavuus, työn määrä kohtuulliseksi ja hyvä tiimihenki, jossa puhalletaan yhteen hiileen, Paavilainen sanoo.

Paavilaisen mukaan valitettavan moni yhteisyritys tahmoo siten, että osakkaat alkavat kiistellä keskenään.

– Yhtiön perustamisvaiheessa on istuttava monta kertaa ja tehtävä sopimukset kuntoon. Kirjataan,  mistä ollaan samaa mieltä, ja laitetaan sopimukseen etukäteen myös mahdolliset kiistakysymykset.

– Näin vältetään ristiriitatilanteita ja tulee toimiva tiimi, Paavilainen tietää.

Lisätietoa yhtiöittämisestä ja Paavilaisen artikkeleita





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Luomuspeltillä maailmalle

    13.02.2019 | Maatalous

    Yrittäjä Simo Larmon tahti on sumuisena marraskuun päivänäkin tiivis. ...

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Maatalouskauppa elää maatalouden mukana

    24.01.2018 | Maatalous

    Maatalouskaupan alalla ovat viime vuosien muutokset olleet merkittäviä...

    Sedät jaksaa heilua

    19.01.2018 | Hyvinvointi

    Varhaisena pimeän marraskuun aamuna istun kahden neuvojaveteraanin kan...

    Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan

    18.01.2018 | Ihmiset

    Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa tulevaan on varauduttu ottamalla yhteyt...