artikkelikuva

Agrologien palkkatutkimus 2017

Palkoissa pieni positiivinen vire

23.11.2017

Agrologien palkkatasa-arvo meni väärään suuntaan, sillä viime vuodesta naisten palkat nousivat yhden prosentin ja miesten kaksi. Plusmerkkisestä kehityksestä huolimatta palkoissa junnataan viime vuosien tapaan melko lailla paikallaan.

Tämän vuoden syyskuussa aritmeettinen keskipalkka oli 3393 euroa, kun se viime vuonna oli 3350 euroa ja 3383 euroa vuonna 2015. Pitempi tarkastelujakso osoittaa, että syytä hurraahuutoihin ei ole.

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2930 euroa (v.  2016 2900 euroa ja v. 2015 2926 euroa ja miesten keskipalkka 3837 euroa (3763 euroa ja 3739 euroa). Miehillä nouseva suunta, mutta ei naisilla.

Kaikkien vastaajien mediaanipalkka eli keskimmäinen palkka oli 3050 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna siinä oli 20 euron nousu.  Nousua ei voi juhlia, sillä v. 2015 agrologien mediaanipalkka oli 3076 euroa eli 26 euroa tämän vuotista parempi. Naisten mediaani oli 2801 ja miesten 3387 euroa. Miesten ja naisten hurjasta erosta kertoo, että 75 % miehistä tienaa yli 2930 euroa ja 25 % miehistä yli 4273 euroa.

 

Agrologien keskipalkat aloittain ja niiden muutokset 2016-2017

 

Sukupuolten palkkaeroa lisäävät tekijät vahvistuivat

 

Agrologien heikkoon palkkakehitykseen vaikuttavat tekijät ovat samoja kuin viime vuonna. Alempipalkkaisia naisia oli vastaajajoukossa tänä vuonna jo lähes puolet (49 %), mikä on 1,2 prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin vuonna 2016.

Vastaajajoukon työkokemusvuosien määrä, yksi naisten ja miesten palkkaeroihin voimakkaasti vaikuttava tekijä, kehittyi edellisestä vuodesta palkkaeroa lisäävään suuntaan. Tämän vuoden vastanneista naisista 52,4 % (v. 2016 48 %) kuului työkokemusvuosiltaan luokkaan 10 vuotta tai sen alle. Miehistä 44,1 % (43,6 %) kuului työvuosikokemukseltaan yli 20 vuoden ryhmään. Taulukko 2.

Agrologimiehet työskentelevät selvästi naisia yleisemmin esimiesasemassa. Tänä vuonna vastaajajoukossa oli molempia viime vuotta pienempi osuus. Miehistä 32,4 % (34,2 %) kuului keski- tai ylimpään johtoon, naisista 16,5 % (17,6 %).

Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla agrologeilla palkat ovat pienemmät kuin opistosta valmistuneilla ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. AMK-agrologeilla naisten ja miesten palkkaero on koulutustasoista pienin eli 512 euroa miesten eduksi. Ammattikorkeakoulusta valmistuneista vastaajista 62,6 % (60 %) oli naisia.

Vastaajista opistotutkinnon suorittaneita naisia oli 34,2 % (34,9 %). Opiston suorittaneet naiset ansaitsivat keskimäärin 3090 euroa ja miehet 1004 euroa enemmän. Ylemmän korkeatutkinnon suorittaneista 63,6 % on naisia. Tässä ryhmässä naisten ja miesten palkkaero oli 812 euroa miesten eduksi. Tässä joukossa palkkaero oli pienentynyt 438 euroa viime vuodesta. Pienissä ryhmissä tulosten vuosittaiset heilahtelut voivat olla suuria ja tuloksen luotettavuus on heikko.

Yleisesti tunnettu palkkaerojen syy on naisten sijoittuminen miehiä useammin alemmin palkatuille aloille. Palkkakyselyyn vastanneista naisista kolmannes työskenteli keskipalkaltaan viiden heikoimman työnantajan palveluksessa ja miehistä vajaa neljännes (23 %).

Keskipalkaltaan viiden parhaan työnantajan ryhmässä työskenteli 31,5 % miehistä mutta ainoastaan 21,5 % naisista.

Taulukossa 1 esitetään palkkatutkimuksen 2017 alakohtaiset palkat sekä vertailu vuoden 2016 palkkatutkimukseen. Joillakin aloilla ero edelliseen vuoteen heittää vastaajajoukon pienuuden vuoksi paljon. Erityisesti tämä näkyy Fabassa, jossa vastaajajoukko on 18 henkilöä.  Kuten aikaisemminkin olen muistuttanut, ovat vastaajamääriltään suurimpien alojen muutokset luotettavimpia. Pienissä ryhmissä epäidenttinen vastaajajoukko lisää sattuman osuutta.

Miehillä palkka nousee työkokemuksen lisääntyessä, mutta naisilla kehitys pysähtyy 20 työvuoden kohdalla. Vastanneista naisista hieman yli puolet on ryhmässä 10 vuotta ja alle ja yli 21 työvuoden ryhmissä naisia on vain 21 %. Miehillä vastaavat luvut ovat 28 ja 44 %.

Opistoagrologien palkat ovat selkeästi paremmat kuin agrologi (AMK)-tutkinnon suorittaneilla. Naisten ja miesten palkkaeroa kasvattaa se, että opistoagrologeista 62,2 % on miehiä ja ammattikorkeakouluagrologeista 52,5 % on naisia. Ylemmän korkeakoulun 10,7 % osuus kaikista vastaajista ei palkkaeroa kutista, vaikka naisten suhteellinen osuus tässä ryhmässä on kaksinkertainen miehiin verrattuna.

 

Lounais-Suomi alueiden ykkönen

 

Myös agrologien aluekohtaiset palkkaerot ovat suuret. Tänä vuonna parhaimman ja heikoimman alueen keskipalkan ero oli peräti 678 euroa. Suuri ero selittyy alueiden erilaisella työpaikkarakenteella.

Viime vuonna alueiden välisen kilpailun ykköstila heltisi Etelä-Suomelle 3585 euron kuukausipalkalla ja kakkostila Lounais-Suomelle 3539 euron palkalla. Keski-Suomi nappasi silloin pronssin 3484 eurolla.

Tänä vuonna Lounais-Suomen vastaajajoukko oli ylivoimainen ykkönen 3725 euron keskipalkalla. Kakkoseksi nousi Keski-Suomi 3563 eurolla ja viime vuoden ykkönen Etelä-Suomi sai tyytyä himmeimpään mitaliin 3459 euron kuukausipalkalla.

Perää piti tänäkin vuonna Itä-Suomi, jonka keskipalkka 3047 euroa oli kasvanut yhdeksällä eurolla edellisestä vuodesta.  Viime vuoden toiseksi viimeinen Pohjois-Suomi jätti Hämeen taakseen 3309 euron kuukausipalkalla, jossa nousua 144 euroa vuoteen 2016.  Häme oli nyt toiseksi viimeinen 3256 eurolla.

Vastaajien arviot agrologien työllisyystilanteesta ovat parantuneet huomattavasti viime vuodesta.

 

Työllisyysarvioissa valoisuutta

 

Perinteisesti vastaajilta kysytään arviota agrologien työllisyystilanteesta. Pohjois-Suomen vastaajat pitävät työllisyystilannetta synkimpänä. Heistä viidennes näkee työllisyystilanteen joko erittäin huonoksi tai huonoksi.  Palkkatasoltaan heikoin Itä-Suomi on erittäin huonon ja huonon arvioillaan palkkatilaston ykköstä ja kolmosta positiivisempi. Itä-Suomella arvion melko hyvä osuus on suurin muihin alueisiin verrattuna.

Valoisin käsitys työllisyystilanteesta on Keski-Suomen vastaajilla, joista selvästi yli kaksi viidennestä antaa arvion hyvä tai erittäin hyvä. Myös Häme rikkoo vastaavissa arvioissa 40 % rajan. Hämeessä erittäin hyvä-arvioita on selvästi eniten.

Kahtena edellisenä vuotena ääripäät erittäin hyvä ja erittäin huono ovat kummatkin olleet parin prosenttiyksikön luokkaa. Tänä vuonna eritäin hyvä-arvioiden määrä oli noussut 2,9 prosenttiin ja erittäin huono-arvioiden määrä laskenut 0,9 prosenttiin. Huono-arvioiden määrä oli viime vuodesta laskenut 2,9 prosenttiyksikköä ja melko hyvän 1,6 prosenttiyksikköä. Hyvä-arvioiden määrä oli kasvanut huimat 5,3 prosenttiyksikköä.

 

teksti ja grafiikka: Esko Lappalainen





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Kädenvääntö irtisanomisen helpottamisesta

    30.01.2019 | Työelämä

    Suomen hallituksen kevään kehysriihi toi yllättävän päätöksen: yksilöp...

    Työkaluja asiantuntijatyön johtamiseen

    11.06.2018 | Työelämä

    Tietotyöläisestä puhuttaessa tarkoitetaan asiantuntijaa, joka tekee ty...

    Työuupumus - työn johtamisen uusi haaste ja laadun mittari

    08.06.2018 | Työelämä

    Suomalainen työmoraali on vielä sen verran korkea ja kova, että apua h...

    Etätyön mahdollisuuksia ja haasteita

    07.06.2018 | Työelämä

    Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen, sopimukseen ja sä...

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...