artikkelikuva

Puikulaperunoita ilmakasvatuksessa

Perunanviljelyn uudet tuulet

09.11.2017

Avaruuden valloituksella ja perunalla ei ensikuulemalla uskoisi olevan mitään yhteistä. Näin kuitenkin on. Näitä kovin erilaisia asioita yhdistää perunoiden ilmakasvatus. Alun perin USA:n avaruushallinnon Nasan pitkiä avaruusmatkoja varten kehittämä suljetun tilan kasvatus on soveltaen otettu käyttöön Tyrnävällä Siemenperunakeskuksessa uusien lajikkeiden lisäämisen nopeuttajana ja kustannusten säästäjänä.

Aeroponisessa viljelyssä peruna istutetaan kasvihuoneeseen rakennettuun kasvatuskammioon tehtyyn reikään ja reikä tiivistetään superlonilla. Kasvin juuristo roikkuu ilmassa ja siihen sumutetaan vettä ja ravintoliuosta hyvin hienojakoisena sumuna. Valon pääsy juuristoon estetään tehokkaasti. Keinovaloa maanpäällisille osille ei käytetä. Ennen istutusta taimet käsitellään led-valoilla. Käsittelyaika ja valon koostumus ovat aeroponisen viljelyn ydinasioita. Toinen ratkaiseva asia on kasteluveden koostumus ja suihkutustaajuus.

- Kahdeksan vuoden tutkimuksen ja kehittelyn tuloksena viljely toimii hyvin, mutta kehittämistyö jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, kertoo Siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja, agrologi Paula Ilola.

 

Luonnonvalolla ja auringon lämmöllä

 

Itse kasvatus tapahtuu lämmittämättömässä kasvihuoneessa. Peruna kasvaa näin viisi kuukautta tuottaen koko ajan mukuloita. Aeroponisesti kasvaneessa perunassa on normaaliperunaa enemmän itukuoppia. Tämän johdosta seuraavan kasvukauden varsisto on tavanomaista rehevämpi ja mukuloita tulee enemmän.

Ilolan mukaan aeroponinen viljely nopeuttaa uuden lajikkeen markkinoille tuloa ainakin vuodella. Se myös alentaa kustannuksia. Kun turpeeseen istutettu siemen tuottaa seitsemästä kymmeneen mukulaa kasvukaudessa, aeroponisesti kasvatettu varsi tuottaa 50-100 mukulaa. Tehonlisäys johtuu siitä, että aeroponisessa viljelyssä varsisto kasvaa lisää pituutta koko kesän ajan ja tuottaa jatkuvasti uusia mukuloita. Kasvaneista mukuloista kerätään jatkuvasti tavoitekoon saavuttaneet perunat, joten tuloksena on tasakokoisia perunoita. Pisimmät mitatut perunanvarret ovat olleet noin kolmen metrin mittaisia.

 

Kuvassa on meneillään perunoiden juurrutusvaihe, missä led-valokäsittelyllä vahvistetaan taimia ja juuristoja ennen airoponiseen kasvatukseen siirtämistä.

Perunat aeroponisessa viljelyssä. Valon pääsy juuristoon estetään tehokkaasti. Keinovaloa maanpäällisille osille ei käytetä.

 

Uusia lajikkeita kiihtyvään tahtiin

 

Viime vuosien uutuus perunamarkkinoilla on Jussi-varhaisperuna, joka on saanut innostuneen vastaanoton kuluttajilta. Jussi täydentää komeasti kotimaisten perunalajikkeiden sarjaa, jotka on nimetty Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen mukaan. Jussin äiti on vanha tuttu varhaisperuna Timo. Isä on Gloria.  Ilolan mukaan Jussi jää todennäköisesti viimeiseksi kotimaiseksi lajikkeeksi. Kauppa ja teollisuus vaativat uusia lajikkeita aikaisempaa nopeampaan tahtiin, ja tähän vaatimuksen voivat vastata vain suuret jalostajat.

Uudet lajikkeet tulevat Siemenperunakeskukseen tervetaimina koeputkissa ns. emotaimina. Näistä emoista lajiketta aletaan lisätä siten, että ensimmäinen sukupolvi on aeroponisesti tuotettuja tai perinteisesti turpeessa kasvatettuja ns. minimukuloita. Toinen sukupolvi kasvatetaan vielä Siemenperunakeskuksen omilla pelloilla ja varastoidaan omiin varastoihin. Uutta lajiketta lisätään kolme-neljä vuotta sopimusviljelijöiden mailla ja sen jälkeen uusi lajike on valmis markkinoille. Aeroponisen viljelyn etu ketjussa on siinä, että se nopeuttaa uuden lajikkeen markkinoille tuloa vuodella.

Ilolan mukaan markkinoilla tarvitaan koko ajan uusia lajikkeita kuluttajien vaatimusten muuttuessa. Nykyisin EU-alueella on menossa pyrkimys kohti kiinteämpiä perunalajikkeita. Pito-tyyppiset, jauhoiset lajikkeet eivät enää ole suosiossa, niin herkullinen peruna kuin Pito onkin. Uusin trendi perunarintamalla on Ilolan mukaan väriperunat. Hyvä esimerkki tästä on sinimusta ”Synkeä Sakari”, jonka erityisominaisuus on korkea flavonoidipitoisuus.

- Kiinnostava mahdollisuus on myös lisätä tiettyä ravinnetta kasteluveteen. Näin voitaisiin kohottaa mm. perunan seleenipitoisuutta, kertoo Ilola.

 

Siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola (vas.) ja kehittämiskoordinaattori Anu Kankaala ilmakasvatusperunoiden vierellä.

 

Huoltovarmuus ja vienti

 

Kaupallisen merkityksen lisäksi aeroponinen viljely vahvistaa myös Suomen huoltovarmuutta poikkeusoloissa. Tällä tavoin voidaan kasvattaa perunaa periaatteessa vaikka kaupallisessa mittakaavassa, jos normaaliviljely on esim. ympäristöongelmien takia estynyt.

Perunan kasvattaminen aeroponisesti onnistuu missä tahansa missä lämpötila sen sallii ja käytettävissä on sähköä. Led-valoja käytettäessä sähkön tarve on hyvin vähäinen ja vettä kierrättäen veden tarvekin jää hyvin pieneksi. Menetelmää on toteutettu kehitysyhteistyöhankkeen yhteydessä Tansaniassa. Siellä lähtökohta on niukkojen vesivarojen mahdollisimman tehokas käyttö. Siellä luontevaa on kierrättää vettä, kertoo Ilola. Suomessa veden kierrättämiseen ei ole tarvetta.

 

Aeroponisessa viljelyssä kasvin juuristo roikkuu ilmassa ja siihen sumutetaan vettä ja ravintoliuosta hyvin hienojakoisena sumuna.

 

Kehitys jatkuu

 

Ilola kertoo olevansa iloinen ja ylpeä talon henkilökunnasta, joka on todella innostunut uudesta menetelmästä. Menetelmän kehitystyö jatkuu kasvukaudesta toiseen. Se kiinnostaa monia muitakin kuin peruna-alaa.

- Meillä käy paljon vieraita ja joka vierailun yhteydessä nousee esiin uusia mahdollisuuksia, kertoo Ilola.

Kiinnostava mahdollisuus on mykorritsan tuotanto ja eristäminen perunan juuristossa. Mykorritsa eli sienijuuri on kasvin juuriston ja sienen muodostama symbioosi. Sienijuuren kautta kasvit saavat maaperästä paremmin ravinteita, erityisesti fosforia. Sienijuuri puolestaan saa hiilihydraatteja eli sokereita. Luonnonvarakeskus Luke teki asiasta tutkimuksen SPK:n tiloissa. Sen tavoite oli selvittää, onko mahdollista kasvattaa ja eristää mykorritsa-sienijuurta perunan juuristosta. Eristettyä mykoritsaa voitaisiin sitten käyttää ymppinä muita kasveja viljeltäessä. Maassa viljellen mykoritsan lisääminen ja eristäminen ei ole helppoa.

 


Työura perunan parissa

Paula Ilola valmistui agrologiksi Tarvaalan maatalousopiston ensimmäiseltä kurssilta. Ensimmäinen työpaikka enteili tulevaa. Hän oli 4H-neuvojana Asikkalassa. Perunaväki muistaa Asikkalan siitä, että seurakunnan kirkkoherra Axel Laurel toi Suomen ensimmäiset perunat tänne 1700-luvun puolivälissä ja alkoi valistamaan kansaa uusien mukuloiden eduista nauriiseen verrattuna. Ilolan tutkijanura alkoi Lammin perunantutkimusasemalla ja parin vuoden kuluttua hän aloitti Raisio Yhtymällä Vihannissa ensin viljelyneuvojana ja sitten hankintapäällikkönä. Väliin mahtui muutaman vuoden jakso konsulttitehtävissä toiminimellä. Vuodesta 2016 lähtien hän on toiminut Siemenperunakeskuksen toimitusjohtajana.


 

Teksti: Martti Patokoski

Kuvat: Martti Patokoski ja SPK:n kuva-arkisto





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Luomuspeltillä maailmalle

    13.02.2019 | Maatalous

    Yrittäjä Simo Larmon tahti on sumuisena marraskuun päivänäkin tiivis. ...

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Maatalouskauppa elää maatalouden mukana

    24.01.2018 | Maatalous

    Maatalouskaupan alalla ovat viime vuosien muutokset olleet merkittäviä...

    Sedät jaksaa heilua

    19.01.2018 | Hyvinvointi

    Varhaisena pimeän marraskuun aamuna istun kahden neuvojaveteraanin kan...

    Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan

    18.01.2018 | Ihmiset

    Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa tulevaan on varauduttu ottamalla yhteyt...