artikkelikuva

Metsäasiantuntija Juha Saarinen on työskennellyt 32 vuotta puun oston ja korjuun parissa. Entinen Myllykoski Oy:n mies vastaa nykyään omasta alueestaan kahden kaupungin, Loviisan ja Kouvolan alueilla. Vuoden aikana hän tekee kaupat kymmenistä tuhansista puukuutioista. Saarisen mukaan metsäomistajat ymmärtävät yleensä hyvin keleistä johtuvat korjuun viivästymiset.

Pohjoisessa tykkyä, etelässä vesikelit

08.03.2018

Lumi- ja pakkastilanteiden vaihtelu osoitti taas alkutalvesta sen, kuinka pitkä maa Suomi on. Etelä-Suomessa maiden jäätymistä saatiin odottaa aina tammikuun puoliväliin saakka, joten talvikorjuukelpoisten leimikoiden korjuuaika jää alueella tänäkin talvena lyhyeksi. Konstit pärjätä lauhojen ja märkien kelien kanssa ovat monet – ja niitä myös käytetään.

Metsä Groupille puuta Kouvolan Elimäeltä ja Kuusankoskelta, sekä Loviisan Ruotsinkylästä ostavalla Juha Saarisella on takanaan yli 30-vuotinen ura puunkorjuu- ja ostohommista. Siltä ajalta hän ei muista vastaavaa aikaa, kuin viime syksy ja alkutalvi olivat.

- Se jakso oli kyllä aika paha. Puun toimituksissa tehtaille elettiin kädestä suuhun. Sepeliä ajettiin paljon metsäteille, ja loppuvuodesta 2017 jätettiin varastoja metsäteiden varsille odottamaan niiden jäätymistä kantaviksi.

 

Se ei riitä, että puu saadaan metsästä tien varteen – se on saatava siitä myös tehtaalle. Metsäteiden kunto on yksi isoista haasteista tulevaisuudessa, jos ja kun talvet ovat entistä märempiä ja lauhempia.


Viiden - kuuden asteen pikkupakkaset armahtivat puunkorjuuta Kymenlaaksossa vasta tammikuun toisella viikolla. Ne alkoivat kovettaa teitä kantaviksi, mutta metsässä lorisi yhä monessa paikassa sula vesi. Puunkorjuuyrittäjien toivelistan kärkipäässä onkin lopputalveksi hyvä 10 – 15 asteen pakkanen, ja mielellään ilman runsaita lumisateita.

Metsäasiantuntija Juha Saarisen osto- ja korjuualueella maaperä on yleensä savikkoa. Missä ei ole savikkoa, löytyy usein julmetunmoista kivikkoa. Näin oli myös noin kahdenkymmenen hehtaarin harvennusleimikolla, jota Elimäen Koneurakoinnin yrittäjät Matti Mäkelä ja Matti Takala puivat tammikuun puolessa välissä. Vaihtelevalta leimikolta kertyi tienvarteen sekä koivua, kuusta että mäntyä.

 


Savikkoa siellä, kivikkoa täällä. Tällaisissa rouhevammissa paikoissa maasto kantaa paremmin koneita, mutta ajourista tulee pakostakin leveämpiä, kun on isoja kiviä kierreltävänä. Lunta ei Elimäellä ollut tammikuussakaan haitaksi asti.

 

Ajatus uraverkosta jalkatöinä


- Onneksi hakkuukaudella 2016/2017 saimme melko hyvin hakattua alueelta ostetut talvikorjuukohteet, Juha Saarinen kertoi. - Ajourien havuttamista on tehty niin paljon kuin on pystytty. Aina se ei tietenkään ole mahdollista niin hyvin, kuin voisi olla.

Saarisen ostoalueella korjaa Metsä Groupille puuta kaksi, kolme koneketjua. Yhteen näistä koneista on toistaiseksi hankittu erikoisleveät suotelat hyvin tuloksin. Yrittäjien ei kuitenkaan kannata hankkia näitä apukeinoja kaikkiin koneisiin: suoleimikoita on alueella vähän, eivätkä tällaiset telat sovellu käytettäväksi kivisillä kohteilla.

Pitkän kokemuksen puunkorjuusta sekä motolla että jalkametsurina omaava Matti Takala olikin kivisellä harvennusleimikolla paljon vartijana: korjuujäljen on oltava vaikeuksista huolimatta sellaista, että sitä kehtaa näyttää sekä metsänomistajalle että muille tarkastajille.

- Päivä meni siihen, kun tutkittiin jalkapelissä että miten kohde voidaan korjata, hän kertoi. - Maastoon ajettiin lisäksi etukäteen uria kovettumaan. Hakkuukoneen kantavuuden kanssa on vähemmän ongelmia kuin ajokoneen kanssa, sehän joutuu ajamaan useamman kerran samoja uria pitkin.

 

Käytettynä ostettu Ponsse Beaver -hakkuukone on pelittänyt hyvin Matti Takalan ajokkina. Konekuski on nykyisin paljon vartijana puunkorjuussa, ajourien suunnittelu on pitkälti hänen vastuullaan. Pitkä kokemus metsätöistä ja rauhallinen luonne auttavat selviytymistä hankalissa olosuhteissa.

 

Lisää kustannuksia


Näitäkin ajokertoja yritettiin Elimäen Hämeenkylän leimikolla vähentää sillä, että keruu-uria metsästä tien varteen oli useampia. Yksi tapa vähentää pettävän maapohjan kulumista oli tälläkin leimikolla se, että varastopaikkoja tehtiin kaukokuljetusta varten useampia. Tämä ei läheskään aina ole mahdollista.

Laajaa leimikkoa ei yritettykään tehdä rationaalisesti reunasta reunaan edeten: ne paikat, missä maaperä oli pehmeämpää, jätettiin odottamaan parempia korjuukelejä. Taloudellisesti tällainen loikkiminen on koneyrittäjälle ikävää, sillä koneiden siirtokustannuksia tulee lisää. Samalla on pidettävä huoli, ettei metsään jää harventamattomia lämpäreitä, kun moto käy siellä monta kertaa, ja kuski vaihtuu välillä puikoissa.

Kokonaisuutena Juha Saarinen selvisi osaavine yhteistyökumppaneineen vaikeasta alkutalvesta, jos ei nyt kengät kuivina, niin kuitenkin hyvin. Pisimmillään hakkuukoneet seisoivat viikon verran kelien vuoksi. Kun tämä artikkeli on luettavana, ovat pian edessä kelirikkokauden koettelemukset. Puunkorjuussa tosiaan pätee se vanha sääntö, etteivät työpäivät ole samanlaisia.

 

Teksti ja kuvat: Martti Linna





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...

    MM-kultaa ja pronssia!

    18.09.2018 | Ihmiset

    Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikki...

    Käytäväharvennuksella ensiharvennukset kannattaviksi?

    18.06.2018 | Metsä

    Uudet biotuotetehtaat tarvitsevat puuta myös ensiharvennuksilta, mutta...

    Metsäinssi paperitehtailijana

    15.06.2018 | Metsä

    Nordpap/Kuronen Yhtiöt Oy, toimitusjohtaja Maija Kuronen ja hallitukse...