artikkelikuva

Uutta kasvua Suomen biotalouteen

Riistataloudessa on mahdollisuus - Osa 1

27.11.2017

Keski-Euroopassa maanomistaja saa metsästysvuokrasopimuksesta enemmän rahaa kuin metsäkaupoista. Riistalihalle olisi kysyntää Suomessa, mutta kotimainen liha ei tule markkinoille. Metsästysyrittäjyyttä ei juurikaan ole. Riistatalous on Suomen biotalouden heikoin lenkki – mutta samalla suuri mahdollisuus.

Jakomäen K-Supermarket ilmoittaa ”Riistapäivistä” Helsingin Sanomissa koko sivun ilmoituksella syyskuun lopulla. Soitan kauppaan ja puhelimeen vastaa Reza Varzeshkhah.

-Kaupan Riistapäivät ovat olleet suositut. Kyllä, riistalle on varmasti kysyntää. Joka vuosi on mennyt enemmän ja enemmän – kaikki on myyty, kertoo Varzeshkhah.

Lehti-ilmoituksen mukaan riista ei ole kuitenkaan kotimaista. Sorsat ja peltopyyt tulevat Englannista, villisiat Australiasta ja kanit Ranskasta. Entä hirvi? Toivo herää, olisiko kenties kotimaista?

-Hirvi on ”etelähelsinkiläistä”. Eli ostamme hirven ruhot Virosta. Suomesta riistaa on kovin vaikeaa saada myyntiin, kertoo Varzeshkhah.

 

Jakomäen K-Supermarketistä Reza Varzeshkhah kertoo, että kaupan Riistapäivät ovat olleet suositut. – Riistalle on varmasti kysyntää. Joka vuosi on mennyt enemmän ja enemmän – kaikki on myyty.

 

Tuoretta tutkimustietoa riistataloudesta

 

Tampereen ammattikorkeakoulussa tehty tuore YAMK-työ selvitti riistataloutta Euroopassa ja Suomessa. Selvitystyö tehtiin vuosina 2016 – 2017.

Englanninkielinen työ koostui Suomen riistatalouden nykytilan analysoinnista sekä ulkomaisille metsästäjille tehdystä kyselystä. Kyselyssä selvitettiin mm. ulkomaalaisten metsästäjien kiinnostusta tulla jahtiin Suomeen, maksuhalukkuutta eri riistalajeista sekä rahankäyttöä metsästykseen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös riistayrittäjyyttä muualla Euroopassa ja etsittiin uusia mahdollisuuksia Suomen riistataloudelle.

 

Riista on biotalouden heikoin lenkki

 

Taustaselvityksissä havaittiin, että metsä-, maa- ja kalatalous luo Suomessa työllisyyttä. Riistatalous sen sijaan työllistää Suomessa äärimmäisen harvoin ja murto-osan verrattuna kaikkiin muihin biotalouden aloihin (Kuva 1. employed = työlliset).

Maa- ja metsätaloudessa saadun raaka-aineen jatkojalostus luo työllisyyttä ja lisäarvoa. Jatkojalosteet, kuten paperi, sellu, kemikaalit ja elintarvikkeet, ovat Suomen pääasiallisia ulkomaanvientituotteita (exports). Riistataloudella ei ole myöskään jatkojalostusta.

 

Kuva 1. Suomen biotalouden tuotto, työlliset ja ulkomaanvienti (Suomen biotalousstrategia 2014: www.biotalous.fi)

 

Maanomistaja ei hyödy Suomessa riistasta

 

Suomen riistatalouden tuotos koostuu valtaosin hirvenlihasta, jota tuotettiin 9 miljoonaa kiloa vuonna 2010. Sen arvoksi arvioitiin 50-150 miljoonaa euroa. Metsästäjät myyvät hirven lihasta noin 7,6 prosenttia, mistä valtaosan yksityisille kuluttajille. Vain 0,6 prosenttia päätyy myyntiin ravintoloihin tai kauppoihin.

Metsästys on Suomessa valtaosin virkistystoimintaa, jonka tuotto jää metsästäjille. Tilanne on poikkeava verrattuina maa- ja metsätalouteen, missä raaka-aineen omistaja saa korvauksen raaka-aineesta. Vaikka vapaana kulkevaa riistaa ei voida katsoa kenenkään omaisuudeksi, omistaa maanomistaja metsästysoikeuden.

Muualla Euroopassa maanomistajalle maksettavat metsästysvuokrat ovatkin merkittäviä ja ylittävät usein metsänmyyntitulot. YAMK-tutkimukseen vastanneista ulkomaalaisista metsästäjistä 70 prosenttia maksoi 10-60 euroa hehtaarilta metsästysvuokraa vuodessa maanomistajalle. Länsi-Puolassa 4500 hehtaarin metsästysalueen metsästysvuokra on noin 5000 euroa vuodessa. Keskimääräinen vastaajien ilmoittama metsästysvuokra oli noin 30 euroa hehtaarilta ja Ranskassa, mistä tuli eniten vastauksia, hieman tämän alle. Tutkimuksen mukaan tulisi selvittää tarkemmin, mistä metsästysalueessa halutaan maksaa. Esimerkiksi Ruotsissa saa korkeamman metsästysvuokran alueilta, joilla voi metsästää villisikaa.

On myös huomioitava se, että riistatiheydet ovat Keski-Euroopassa huomattavasti suurempia. Kun Suomessa puhutaan riistaeläintiheydestä tuhatta hehtaaria kohden, ilmoitetaan Keski-Euroopassa eläimet sataa hehtaaria kohden. Esimerkiksi Länsi-Puolassa on tietyillä alueilla saksanhirviä 6-7, metsäkauriita 4-5 ja villisikoja 3-6 samaa sataa hehtaaria kohden. Vastaavasti metsästäjät maksavat maanomistajalle korvauksia riistan aiheuttamista metsä- ja peltovahingoista. Rahaa korvausten maksuun metsästäjät saavat myymällä jahteja sekä riistalihaa.

 

Valtio hyötyy metsästäjistä

 

Metsästäjien ilmaisia talkoita korostetaan Suomessa. Metsästäjät tekevät muun muassa ilmaista SRVA eli Suurriistan virka-aputyötä, missä riistakolareissa haavoittuneiden eläimiä etsitään ja lopetetaan. Ruotsissa vastaavasta toiminnasta metsästäjä saa korvauksen. Suomessa esimerkiksi VAPEPA-toiminnasta maksetaan korvaus.

Suomalaiset metsästäjät tekevät riistantutkimuksen laskennat ilmaistyönä. Lähteiden mukaan arviolta 20.000 metsästäjää osallistuu vuosittain riistalaskentoihin.

Maa- ja metsätalousministeriö johtaa Suomen riistapolitiikkaa. Suomen Riistakonserni koostuu ministeriön luonnonvaraosaston lisäksi Suomen riistakeskuksesta, Metsähallituksen eräpalveluista, Luonnonvarakeskus Lukesta ja Evirasta. Näissä organisaatioissa ovat valtaosin Suomen riistatalouden tarjoamat työpaikat. Myös suurimmat riistatalouden rahavirrat kiertävät virkamieskoneistoissa, sillä yli 10 miljoonan euron metsästyskorttivaratuotoista lähes 70 prosenttia ohjautuu Suomen riistakeskuksen toimintaan (Kuva 2. Finnish Wildlife Agency = Suomen riistakeskus).

 

Kuva 2. Riistanhoitomaksuvaroja kertyy vuosittain noin 10 miljoonaan euroa. Suurimman osan käyttää Suomen riistakeskus (Finnish Wildlife Agency, 67%). Lisäksi suurpetolaskentaan ja tietojärjestelmien kehittämiseen budjetoitiin 615 000 euroa vuodelle 2017. Lähde: Valtion talousarvioesitys 15.9.2016, http://budjetti.vm.fi

 

Seuraavassa lehdessä tutustumme tarkemmin tutkimuksen tuloksiin siitä, onko ulkomaalaisilla metsästäjillä kiinnostusta tulla metsästämään Suomeen. Ja jos on, niin mihin hintaan.

 

Teksti ja kuvat: Tiina Eklund

 


 

Riistayrittämistä Ruotsissa

ERIKSBERGIN SUOJELUALUE

Eriksbergin riistatarhassa voit käydä safarilla ja autosta ajaen ihailla erilaisia eläimiä. Tarhassa elää myös uhanalainen Euroopan biisoni – visentti. Mutta kun metsästyskausi alkaa, sulkeutuu tarha turisteilta ja hotellin asuttavat metsästäjät. Riistatarhan ravintola on valittu Blekingen maakunnan parhaaksi jo monena vuotena. Se tarjoaa lähiruokaa – riistaa omasta tarhasta.

 

 

Eriksbergissä näet kuusipeuroja, villisikoja, mufloneita… ja myös uhanalaisen visentin. Eriksberg markkinoi itseään ”Nature Reserviksi” eli suojelualueeksi. Alue on aidattu kahteen kertaan: uloin aita sulkee eläimet sisään 915 hehtaarin alueelle ja keskellä on aidattu alue ihmisille. Siellä sijaitsevat ravintolat, kaupat, hotellit ja lasten leikkipaikat. Aamiainen on tyylikkäässä kartanossa, josta voit ihailla alas aukeavaa maisemaa, missä eläimet laiduntavat kymmenittäin. Porealtaissa kelluen tai saunasta näet saman maiseman.

Kun jahtikausi alkaa, loppuvat safarit alueella. Tilalle saapuvat metsästäjät ympäri maailman. Myös Ruotsin kuningas käy täällä jahdissa. Hotellihuoneen perusvarustukseen kuuluu asekaappi.

 

 

Metsästys alueella pitää riistakannat tasolla, jolloin tarhan maasto ei kulu ja eläimille on ravintoa riittävästi. Saalis käsitellään ravintolan vieressä olevassa riistateurastamossa. Riistaa myydään tarhasta kauppoihin, mutta valtaosa kuluu omassa ravintolassa, joka on valittu useasti Blekingen maakunnan parhaaksi. Tarhan kaupoissa myydään luista tehtyjä tuotteita, sisustustarvikkeita, sekä riistan jatkojalosteita.

Suomessa Eriksbergin kaltainen alue ei olisi mahdollinen, sillä riistatarhassa metsästys on kielletty eläinsuojeluasetuksella (396/1996, 14§:n 7.).

 

 





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Maatalouskauppa elää maatalouden mukana

    24.01.2018 | Maatalous

    Maatalouskaupan alalla ovat viime vuosien muutokset olleet merkittäviä...

    Sedät jaksaa heilua

    19.01.2018 | Hyvinvointi

    Varhaisena pimeän marraskuun aamuna istun kahden neuvojaveteraanin kan...

    Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan

    18.01.2018 | Ihmiset

    Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa tulevaan on varauduttu ottamalla yhteyt...

    Kari odottaa puintipakkasia

    12.01.2018 | Maatalous

    Jos vain olisi lumetonta ja tulisi pakkasta, voisi pitkin maata rötköt...