artikkelikuva

Uutta kasvua Suomen biotalouteen

Riistataloudessa on mahdollisuus / Osa 2

20.12.2017

Keski-Euroopassa maanomistaja saa metsästysvuokrasopimuksesta enemmän rahaa kuin metsäkaupoista. Riistalihalle olisi kysyntää Suomessa, mutta kotimainen liha ei tule markkinoille. Metsästysyrittäjyyttä ei juurikaan ole. Riistatalous on Suomen biotalouden heikoin lenkki – mutta samalla suuri mahdollisuus.

Tampereen ammattikorkeakoulussa tehty tuore YAMK-työ selvitti riistataloutta Euroopassa ja Suomessa. Selvitystyö tehtiin vuosina 2016 – 2017. Englanninkielinen työ koostui Suomen riistatalouden nykytilan analysoinnista sekä ulkomaisille metsästäjille tehdystä kyselystä. Kyselyssä selvitettiin mm. ulkomaalaisten metsästäjien kiinnostusta tulla jahtiin Suomeen, maksuhalukkuutta eri riistalajeista sekä rahankäyttöä metsästykseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös riistayrittäjyyttä muualla Euroopassa ja etsittiin uusia mahdollisuuksia Suomen riistataloudelle.
 

Kaupallinen metsästys luo Euroopassa työpaikkoja


Euroopassa on lähes seitsemän miljoonaa metsästäjää. Metsästyksen taloudellisia vaikutuksia on Euroopan tasolla selvitetty vasta hetken ja työ on kesken. Alustavien tietojen mukaan metsästys työllistää yli 100 000 henkilöä vuosittain Euroopassa. Eri maittain puhutaan jopa kymmenistä tuhansista työpaikoista riista-alalla (Kuva 1.) ja suurista tulovirroista (Kuva 2.).

 

Kuva 1. Euroopassa metsästys luo työpaikkoja, toisin kuin
Suomessa. Lähteet: Ebner 2016, BASC 2014 ja Suomen
iotalousstrategia 2014

Kuva 2. Englannissa ampumaharrastus ja metsästys ovat
miljardiluokan bisnes, jossa työskentelee yli 70 000 ihmistä.
Lähde: BASC 2014: The Value of Shooting

 

Työpaikat ovat syntyneet muun muassa kaupalliseen metsästykseen, ammattimaiseen riistanhoitoon, ammattimaiseen koirankoulutukseen (Kuva 3.), aseiden ja tarvikkeiden jälleenmyyntiin sekä metsästysvaatteiden myyntiin. Työpaikat lisäävät hyvinvointia erityisesti maaseudulla1.

 

Kuva 3. Työpaikat riistatalouteen ovat syntyneet mm. kaupalliseen metsästykseen, ammattimaiseen riistanhoitoon ja metsästyskoirien kouluttamiseen.


Kysely ulkomaalaisille metsästäjille


Ulkomaalaisille metsästäjille syksyllä 2016 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan (n=121) Suomi kiinnostaisi metsästyskohteena. Vastaajia oli eniten Saksasta (24,8%), Sveitsistä (11,6%), Ranskasta (9,1%) ja Itävallasta (8,3%).

Valtaosa vastaajista oli ostanut kaupallisen jahdin ulkomailta (80,2%). He käyttivät kaupalliseen metsästykseen ja trofee-maksuihin 3750 eur vuosittain (mediaani) ja kolmannes käytti 5000 – 10000 euroa (34,7%). (Kuva 4.)

Vastaajista kaksi kolmesta (61,3%) oli vuokrannut itselleen jahtialueen ja neljännes heistä (25,4%) sen ulkomailta. Metsästysalueen vuokraksi ilmoitettiin 10-70 euroa hehtaarille (70%) ja mediaaniksi 30 euroa hehtaarille. Lähes kaikki metsästivät ”suurriistaa” vuokra-alueillaan (92,9%). Suurriista-käsite vaihteli Euroopan metsäkauriista, villisiasta ja kuusipeurasta Afrikan elefanttiin ja kafferipuhveliin.

Ulkomaiset metsästäjät kertoivat ulkomaille suuntautuvan metsästysmatkansa kestoksi yleensä 4-7 päivää (74,2%), joista kaksi päivää kului yleensä matkustamiseen.

 

Kuva 4. Kaupalliseen metsästykseen käytettiin tutkimuksen mukaan vuosittain lähes 4000 euroa (mediaani) ja kolmannes vastaajista käytti 5000-10000 euroa.
 

Suomen riistalajit kiinnostavat ulkomaalaisia


Eniten suomalaisista riistalajeista kiinnostivat hirvi (94,1%), metsäpeura (87,1%), teeri (83,2 %), valkohäntäpeura (82,2%), metso (81,2%) ja riekko (76,2%). Vähiten kiinnostavia eläimiä olivat hylkeet ja majavat (<45%) ja jänikset (53%). Vapaissa vastauksissa ilmeni, että oman maan riistalajeista ei oltu kiinnostuneita ulkomailla. Suomi nähtiin Ruotsin tavoin ”hirvimaana”.

Yhdestä hirvijahtipäivästä oltiin valmis maksamaan 500 euroa (mediaani), mutta 29 prosenttia vastanneista 1000 euroa. Hirvisonnin saaliiksi saamisesta oltiin valmis maksamaan 1500 euroa (mediaani) ja 48 prosenttia vastanneista 1500 – 10 000 euron välillä. Vapaissa kommenteissa todettiin, että Ruotsissa on paremmat mahdollisuudet saada hirvi saaliiksi. Valkohäntäpeurapukin hinnan mediaani oli 1000 euroa, mutta 37,5 prosenttia vastanneista oli valmis maksamaan 1500 – 5000 euroa. Huomattavaa kaikkien eläinlajien hintojen kanssa oli, että kyselyyn vastasi myös henkilöitä, ketkä olivat valmiita maksamaan huomattavasti keskiarvoa korkeampia kaatomaksuja. He käyttivät vuosittain metsästykseen jopa kymmeniä tuhansia euroja.
 

Riistatalouden mahdollisuudet Suomessa


Suomalaiset suhtautuvat valtaosin myönteisesti tai melko myönteisesti metsästykseen (61 %)2. Metsästys nähdään aiempaa useammin luonnonsuojelutyönä, koska metsästäjät poistavat vieraspetoja luonnosta ja jäljittävät kolareissa loukkaantuneita eläimiä.

Suomalaisiin riistalajeihin on kiinnostusta ulkomaalaisten metsästäjien toimesta. Riistatalous on muualla todellisuutta, joten se voisi olla sitä myös Suomessa.

Tutkimuksen yhtenä johtopäätelmänä on, että jos riistalla olisi Suomessa rahallinen arvo ja maanomistaja saisi siitä tuloja – muuttuisi riista haitasta hyödykkeeksi ja yhdeksi tulosuunnaksi maanomistajan silmissä. (Kuva 5.)

 

Kuva 5. Riista nähdään Suomessa usein haittana. Jos maanomistaja saisi riistasta tuloja - muuttuisi riista haitasta hyödykkeeksi ja yhdeksi tulosuunnaksi maanomistajan silmissä. Esimerkiksi Itävallassa maanomistaja saa riistasta enemmän tuloja kuin metsätaloudesta. Myös riistan määrä on siellä moninkertainen Suomeen verrattuna. Eli myös riista hyötyy siitä, että sillä on rahallinen arvo.

 

1. Ebner, M. 2016: The Economic Value of Hunting
2. Suomen Taloustutkimus Oy 2013

 


 

Case 1.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto puhuu kestävän trofeemetsästyksen puolesta
 

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN (International Union for Conservation of Nature) ylläpitää kansainvälisiä uhanalaisuusluokituksia (Red List of Threatened Species1). IUCN näkee kestävän metsästyksen luonnonsuojelutyönä.

IUCN on antanut päättäjille tietopaketin2, missä se kertoo kestävän trofeemetsästyksen hyödyistä luonnonsuojelulle. IUCN:n mukaan hallittu trofeemetsästys on lisännyt eläinmääriä: esimerkiksi leveä- ja suippohuulisarvikuonojen määrät ovat kasvussa metsästyksen vuoksi.

 

1. IUCN Red List of Threatened Species: www.iucnredlist.org
2. IUCN Briefing Paper April 2016: Informing decisions on trophy hunting

 


Kuva 1: Trofeemetsästys on nostanut sarvikuonojen määrää. Kestävän metsästyksen aloitusvuosi on merkitty nuolella. Vasemmassa kaaviossa on leveähuulisarvikuonojen (eng. White rhino, lat. Ceratotherium simum) määrän kasvu Etelä-Afrikassa ja oikeassa suippohuulisarvikuonojen (eng. Black rhino, lat. Diceros bicornis) määrän kasvu Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Lähde: IUCN Briefing Paper April 2016, s.3

 

Kaupallinen metsästys tuo luonnonsuojelulle merkittävästi tuloja. Esimerkiksi Tansaniassa metsästäjät tuovat enemmän rahaa kuin valokuvausturismi. Metsästäjät tuovat tuloja myös alueille, jonne muut turistit eivät lähde puutteellisten palvelujen vuoksi. 

 

Kuva 2: Kaupallisen metsästyksen ja valokuvauksen tuomat tuotot (US$) Tansanian ministeriön eräosastolle ja sen myötä eläinlajien suojelutyöhön. Metsästys tuo valokuvausturismia enemmän tuloja. Se tuo tuloja myös alueille, jonne muut turistit eivät lähde. Esimerkiksi valokuvausturismi vaatii tutkitusti laadukkaat majoituspalvelut, hyvät kuljetusyhteydet, suuren eläintiheyden ja hygieeniset olosuhteet, joita metsästäjät eivät yleensä vaadi. 25 prosenttia yllä olevista tuloista ohjataan villieläinten suojelutyöhön, kuten salametsästyksen torjuntaan. Lähde: IUCN Briefing Paper April 2016, s.15

 


 

Case 2.

Itävallassa metsästys tuo enemmän tuloja kuin metsätalous

 

Itävallan metsänhoidolla on pidempi historia kuin Suomessa. 400 hehtaarin yhteismetsä, jossa on 89 eri omistajaa, saa hyvää tuloa tukkipuiden myynnistä, mutta suurin tulo yhteismetsälle tulee metsästysvuokrista1.

Yhden suurisarvisen saksanhirven (eng. red deer, lat. Cervus elaphus) metsästys voi maksaa Itävallassa 10 000 – 15 000 euroa. Riista on maanomistajalle erittäin tuottava bisnes ja sen vuoksi Itävallassa siedetään hyvin riistan aiheuttamia tuhoja. Talvehtiva saksanhirvikanta on tiheydeltään yli kymmenkertainen verrattuna Suomen hirvikantaan ja Itävallassa talvehtii yli 200 000 saksanhirveä. Talveksi eläimet ajetaan metsätuhojen vähentämiseksi suuriin tarhoihin, missä niitä ruokitaan.2 (Kuva 1.)

1Keto-Tokoi, P. 2017: Polttopuuta ja tukkia rintarinnan. Metsälehti 6/2017
2Malinen, J. 2016: Trofeesarvien tähden – Salaiset saksanhirvitarhat. Metsästys- ja Kalastus 10/2016

 

Kuva 1. Itävallassa saksanhirviä on yli 20 eläintä tuhatta hehtaaria kohti. Saksanhirvet aiheuttavat metsätuhoja. Maanomistajat sietävät niitä kuitenkin hyvin, koska eläimistä saadaan enemmän tuloa kuin metsätaloudesta. Talveksi eläimet ajetaan suuriin tarhoihin, missä niitä ruokitaan metsätuhojen vähentämiseksi. Kuva: Antti Sipilä
 


Case 3.

Tanskassa myydään jahteja aidatulle suojelualueelle

 

Tanskassa metsästysalueiden vuokrat ovat korkeita. Metsästysvuokraa maksetaan 70-100 euroa hehtaari (500-800 DKK), kun alueella on saksanhirviä (Cervus elaphus). Hyvillä saksanhirvialueilla on yli 100 saksanhirveä tuhatta hehtaaria kohden.

Tanskalaiset vuokraavat jahtimaita Etelä-Ruotsista. Heitä kiinnostavat erityisesti alueet, missä on villisikoja. Tanskalaisten jahtimaiden kysyntä näkyy kohonneina metsästysvuokrahintoina Ruotsissa (Kuva 1.)



Kuva 1. Ruotsin metsästysvuokrat lääneittäin löytyvät internetistä. Esimerkiksi Skånessa on tilastoitu 90 alueen metsästysvuokrat ja niiden keskihinta oli noin 25 eur hehtaarille ja suurin maksettu hinta noin 100 euroa hehtaarille. Hinnat ovat kvartaaleittain: vasemmalla minimi-neljännes ja oikealla maksimi-neljännes. Kuvan taulukko on keväältä ja hinnat ovat nousseet sen jälkeen. Lisätietoja: www.hittajakt.se/prisstatistik-jaktmarker

 


Tanskan suurin suojelualue on ”Lille Vildmose”. Sen koko on 7600 hehtaaria, josta 4000 hehtaaria on aidattu. Kesäisin aidatulla alueella on noin 150 villisikaa ja 400 saksanhirveä. Aidatulle alueelle on pääsymaksu: aikuiset n. 10 eur (70 DKK), lapset n. 4 eur (30 DKK) ja perhelippu n. 20 eur (175 DKK). Alueella on keskus, missä voi oppia luonnonvarojen käytöstä, kuten turpeennostosta ja metsästyksestä (Kuva 2.). Syksyllä ja talvella alueella metsästetään kaupallisesti. Metsästyksellä pidetään alueen eläinmäärät kohtuullisina, jotta luonto ei kuluisi.

Alueella elävät nykyisin Tanskan ainoat hirvet (Alces alces): viisi hirvenvasaa ostettiin Ruotsista 25.000 eurolla vuonna 2015. Lille Vildmose on saanut EU-rahaa n. 4,2 miljoonaa euroa luonnonhoitoon vuonna 2010 (Kuva 3.).

 

Kuva 2. Pohjois-Tanskassa aidatulla suojelualueella voi opiskella luonnonvarojen käyttöä, kuten metsästystä ja lihankäsittelyä.


Kuva 3. Aidatulla Lille Wildmosen alueella olevan suon hoitoon on saatu EU LIFE-rahoitusta n. 4,2 miljoonaan euroa. Lähde: ec.europa.eu/environment/life
 


Case 4.

Ruotsissa riista-bisnes kukoistaa

 

Ruotsissa on erikokoisia riistatarhoja. Suurta tarhaa edustaa Luonnon Vara-lehdessä 5/2017 esitelty Eriksbergin n. 900 hehtaarin tarha Blekingessä, missä on kauppoja, ravintoloita ja hotellimajoitusmahdollisuus.

Roslagens Jakt & Vilt edustaa pienempää metsästystarhaa, jonka kaltaisia on useita Ruotsissa. Riistatarha koostuu erillisistä aidatuista alueista, joissa on lukuisia eri eläinlajeja: hirviä, karhuja, saksanhirviä, kuusipeuroja, villisikoja – jopa biisoneita. Riistatarha järjestää lähes kaikkea mahdollista metsästyksestä, koirankoulutukseen ja kursseihin. Tarhassa voi treenata koiraa kesyillä villisioilla, sitten haastavammilla ja lopuksi villeillä ja vaarallisilla (Kuva 1.). Jos koira käy riistaan käsiksi, tulee koiralle jalostuskielto. Riistan voi myös maksusta ampua koiran haukkuun. Peuratarhassa voi kouluttaa koiraa peuravapaaksi ja oikealla karhulla treenata karhukoiraa. Tarhasta voi käydä ampumassa itselleen lihaa ja lihankäsittelyyn saa oppia tarvittaessa riistatarhalta.

Lisätietoja: www.roslagensjaktvilt.se

 

SRVA eli suurriistan virka-aputoiminta on Ruotsissa korvattavaa toimintaa (Kuva 2.). Nationella Viltolycksrådet eli ”Kansallinen riistaonnettomuus-neuvosto” on yhteistyöorganisaatio vapaaehtoisjärjestöjen ja viranomaisten kesken. Mukana on noin 5500 metsästäjää, ketkä saavat työstään korvauksen.

Lisätietoja: www.viltolycka.se

 

Kuva 1. Roslagens Jakt & Vilt -riistatarhalla voit kouluttaa koiraa elävillä eläimillä, kuten karhulla, hirvellä ja villisioilla. Villisikatarhoja on kolme, joissa on koiralle eri-vaikeustasoisia vastustajia. Kuvassa on ”Johans hägn” eli 5 hehtaarin tarha, missä asuu täysin villejä ja täysikasvuisia villisikoja.

 

Kuva 2. Ruotsissa SRVA-toiminnasta maksetaan korvaus. Kansallinen riistaonnettomuusneuvosto on esimerkki viranomais-vapaaehtois -yhteistyöstä. Sen toiminta alkoi hallituksen päätöksellä vuonna 2007.

 

Teksti ja kuvat: Tiina Eklund





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Riistataloudessa on mahdollisuus - Osa 1

    27.11.2017 | Kala ja riista

    Jakomäen K-Supermarket ilmoittaa ”Riistapäivistä” Helsingin Sanomissa ...

    Metsäkanalintujen puolesta

    23.05.2017 | Kala ja riista

    Metsänhoitoesimies Toni Nevalainen istuu toimistohuoneessaan Ristiinas...