artikkelikuva

Koiranruusun kiulukoita. Laji on vaikea erottaa orjanruusuista.

Ruusut, vuoden 2018 puuvartissuku

03.04.2018

Ruusuja on yleensä pidetty vain puutarhakasveina. Monelle ruusun näkeminen luonnossa on sen vuoksi yllätys. Eteläisiä rannikkoseutuja lukuun ottamatta villit ruusut ovat melko harvinaisia. Suomessa kasvaa alkuperäisenä 6 – 8 ruusulajia, ja lisäksi esiintyy viljelykarkulaisia ja - jäänteitä.

Metsäruusu (Rosa majalis) on levinnyt yleisenä Lapin eteläosiin saakka. Orjanruusut muodostavat jopa parin metrin korkuisia läpitunkemattomia tiheikköjä. Orjanruusut (Rosa dumalis ja R. caesia) esiintyvät runsaimpana meren rannoilla, joissa ne muodostavat läpipääsemättömiä tiheikköjä.  Orjanruusulajit muistuttavat niin paljon toisiaan, että lajien erottamiseen tarvitaan avuksi kasvikirja ja mielellään suurennuslasi. Sittenkin tarkempi tutkimus voi muuttaa määritystä. Ehkä kysymyksessä onkin yksi monimuotoinen laji.

 


Orjanruusu meren rannalla


Vanhojen asuinpaikkojen muisto

 

Koiranruusua (Rosa canina) on käytetty jalostettujen ruusujen perusrunkona.  Jalo-osan palelluttua perusrunko on jäänyt vesomaan. Lajia on vaikea erottaa orjanruusuista.

Puutarhoissa ja viljelyjäänteenä kasvaa juhannusruusua (Rosa pimpinellifolia ”Plena”), jonka eurooppalainen levinneisyysalue ei ulotu Suomeen asti. Sitkeähenkinen juhannusruusu säilyy kauan muistona vanhoilla asuinpaikoilla. Suomeen tuotiin 1980 – luvulla Hollannista huonosti talvea kestäviä harisoninruusuja, joita virheellisesti kaupattiin juhannusruusuna.  Aito juhannusruusu on ”Suomen valkoinen ruusu”.

 


Juhannusruusu on sitkeähenkinen Suomen valkoinen ruusu

 

Riistatiheikköihin ei suositella kurttulehtiruusua

 

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on haitallinen vieraslaji. Se leviää hallitsematta meren rannoilla tukahduttaen kaiken hietikon kasvillisuuden ja hävittäen samalla harvinaista hyönteislajistoa. Esimerkiksi Örön saarella vajaan neliömetrin kurtturuusukasvusto ehti runsaassa 50 vuodessa levitä puolen hehtaarin laajuiseksi. Hangon kaupungin hiekkarannalla kurtturuusua saatiin hävitetyksi vain kuorimalla 70 cm syvyydeltä maa ruusunjuurineen ja viemällä se käsittelyyn.  Luontaisilla levinneisyysalueillaan Ohotanmeren rannoilla kurtturuusulla on rajoittavia tekijöitä, jotka estävät lajin hallitsemattoman leviämisen.  Yleensäkin saalistajat, kasvinsyöjät, loiset ja kilpailevat lajit pitävät vieraslajit kotiseuduillaan kurissa.

 

"Juhannusruusu on sitkeähenkinen Suomen valkoinen ruusu."

 

Riistatiheikköjä istutettaessa kannattaa suosia sellaisia ruusulajeja, jotka eivät leviä haitallisina viljelykarkulaisina.  Esimerkiksi juhannusruusu pysyy hyvin kasvupaikallaan. Kasvitieteilijät suosittelevat Luonnontutkija-lehden artikkelissa ilmoittamaan suomalaisten lajien istuttamisesta niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Lisäksi toivomuksena on käyttää kotimaista alkuperää olevia taimia. Perusteluna on, että uudet istutukset sekoittavat luontaisten esiintymien levinneisyystiedot.

 


Kurtturuusun luontainen levinneisyysalue on Ohotanmeren rannoilla

 

Ruusut hyötyvät ihmisten toiminnasta

 

Ruusut vaativat runsaasti valoa ja lämpöä.  Niiden luontaisia kasvupaikkoja ovat rannat, ravinteisten kallioiden reunat ja muut avoimina pysyvät elinympäristöt. Ruusut ovat hyötyneet ihmisen toiminnasta, joka on tarjonnut uusia kasvupaikkoja. Luonnonvaraiset ruusut viihtyvät kulttuurimaisemassa, kuten peltojen, laidunmaiden ja teiden lähellä. Tiheissä, varjoisissa metsissä ruusut sinnittelevät hengissä odottamassa jotakin luonnontuhoa tai hakkuuta, joka antaisi valoa.

Ruusut vesovat hyvin, jos varret katkaistaan, joten ne kestävät hyvin raivausten ja hakkuiden aiheuttamia vaurioita. Hyvin kukkivien ruusujen leikkaaminen alas on kuitenkin turhaa työtä puutarhassakin. Luonnonruusut ovat parhaimmillaan kasvaessaan rauhassa tiheiköiksi, jotka samalla antavat eläimille suojaa.

 

Teksti ja kuvat: Heikki Kiuru





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...