artikkelikuva

Sellutehdashanke keskusteluttaa Virossa

28.03.2018

Est-For-niminen yritys suunnittelee miljardin euron arvoisen biotuoteteollisuuslaitoksen rakentamista Tarton lähelle. Hanke on herättänyt runsaasti vastustusta Virossa.

Est-For-yhtiön puuhamiesten Margus Kohavan ja Aadu Pollin mukaan Virossa on jahkailtu 20 vuotta uuden, kuitupuuta jalostavan yrityksen perustamista. Pollin mielestä Viro on metsätuotteiden jalostamisen suhteen banaanitasavalta, joka vie ulkomaille raaka-ainetta.

Näin ei Est-Forin edusmiesten mielestä tarvitsisi olla.

- Kun nyt pyöreästä puusta maksetaan satamassa 30 euroa kiintokuutiometriltä, on tästä summasta puolet kuljetuskustannuksia. Kun rakennamme oman sellutehtaan, saamme raaka-aineen 10-15 euroa   halvemmalla kuin pohjoismaiset kilpailijamme.

- Pohjoismaat haluavat tietenkin säilyttää nykytilanteen, jonka mukaan Viro on niiden raaka-ainereservi. Kun sikäläiset tehtaat tarvitsevat raaka-ainetta, sitä ostetaan, mutta kun lisäpuuta ei tarvita, jäävät meikäläiset myyjät nuolemaan näppejään.

 

Tehtaan tulo ei lisää hakkuita

 

Biotuotetehdasta koskevassa keskustelussa on väitetty, että tuotantolaitoksen käynnistymisen myötä hakkuut lisääntyvät.

- Eivät lisänny, kertoo Aadu Polli ja tähdentää, että ne puut, joita tehdas tarvitsee, ovat jo olemassa. Niitä hakataan ja kuljetetaan täyttä päätä.

- Tulemme kertomaan myyjille, että älä vie puita satamaan, vaan tuo ne meille, 200 kilometriä lähemmäksi. Saat paremman hinnan.

Julkisuudessa on esitetty, että Est-For voisi tehdä suunniteltua, 750 000 tonnia vuodessa tuottavaa biotuotetehdasta pienemmän tehtaan. Yhtiön edustajien mielestä tehtaan koko ei ole kiveen hakattu, mutta nykypäivänä ei kannata rakentaa pientä sellutehdasta.

Puhutaan paljon kilpailevasta hankkeesta, jota suunnitellaan Latviaan. Se hyödyttäisi eniten Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian metsänomistajia.

Margus Kohavan mukaan Est-Forin tehdashanke on selkeästi virolainen projekti, jonka tavoitteena on tehdä tuotantolaitos Viroon siksi, että hyöty jää tällöin kokonaan Viroon. Jos tehdas tulisi Latviaan, hyötyisi tästä vain etelävirolainen metsänomistaja, kaikki muu hyöty valuisi Latviaan.

 


"Ellei sellutehdasta tule, jää Viro banaanitasavallaksi!"


 

Polli ja Kohava eivät halua Eesti Ekspressin jutussa tarkemmin kommentoida latvialaisten tehdashanketta. He toteavat kumminkin, että jos tällainen tehtäisiin Latviaan ennen Est-Forin hanketta, ei sellaista tuotantolaitosta enää tulisi Viroon, sillä sopivalle alueelle mahtuu vain yksi biotuotetehdas.

Tarton seutu on ainoa sopiva alue, sillä se on keskellä puuraaka-ainealuetta, siellä on hyvät maantie- ja rautatieyhteydet ja siellä on runsaat vesivarat.  Virossa ei muita tuollaisia alueita ole.

Tähän mennessä Est-For on käyttänyt rahaa miljoonia euroja tehdashankkeen alustavien selvitysten tekemiseen. Mikäli biotuotetehdas rakennetaan, olisi kustannusarvio noin miljardi euroa, eli kyseessä on Viron kaikkien aikojen suurin teollinen investointi.  Est-Forin laskelmien mukaan puolet hankkeesta rahoitetaan virolaisella pääomalla, loppuosa hankitaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Est- For on valmis sijoittamaan 300 miljoonaa euroa projektiin.

Tehtaan valmistumisen myötä hankitaan strateginen kumppani, joka markkinoi tuotteet maailmanmarkkinoille.

Tehdas tarvitsee sadan hehtaarin suuruisen alueen. Firman on määrä tuottaa vuodessa 750 000 tonnia selluloosaa, hemiselluloosaa, ligniiniä ym. tuotteita. Vienti lisääntyisi 250 – 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Tehtaan myötä Viron vihreän energian tuottaminen lisääntyy lähes 50 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Edelleen, Est-Forin mukaan tehdas antaa hyvin palkattua työtä 200 työntekijälle ja tehtaan tuottavuus tulee olemaan lähes miljoona euroa työntekijää kohti! 

 

Maan hallituksen lupa tarvitaan

 

Tämän jättihankkeen toteutuminen vaatii Viron hallituksen luvan. Tästä kenkä puristaakin pahasti. Projektin vetäjien mukaan epäluuloa hanketta kohtaan on yllättävän paljon.

- Olemme yllättyneitä siitä, että kaikkialla yhteiskunnassamme hankkeeseen suhtaudutaan epärationaalisesti. Tehdään päätöksiä ja tuodaan esille näkökohtia tunnepohjalta. Ei haluta kysyä, ei oteta selvää asioista eikä tutkita hanketta vähääkään perusteellisesti”, ihmettelee Margus Kohava. 

- Myönnän kyllä, että teimme virheitä tuodessamme hallitukselle esityksemme ja toivomuksemme tehdasprojektin suhteen. Kun joukkoviestimet eivät saaneet näitä esityksiä samalla kun ne tuotiin hallitukselle, jäi ihmisille sellainen kuva, että olemme hankkeen suhteen salaa liikkeellä.

- Tästä opimme, että jatkossa laitamme kaikki tehdashanketta koskevat esitykset ennen niiden julkistamista omille nettisivuillemme. Katsokaa niitä sivuja, meillä ei ole mitään salattavaa.

 

Havainnekuva suunnitellusta tehtaasta, Est-For

 

Avohakkuualat eivät muka uusiinnu!

 

Esimerkkejä virolaisten omituisista väitteistä on runsaasti: Väitetään, että Virossa hakkuista valtaosa tehdään avohakkuina ja että nämä hakkuualat eivät uusiinnu.  Polli kertoo, että avohakkuun jälkeen Viron ilmasto-olosuhteissa hakkuuala metsittyy joka tapauksessa, vaikka siihen ei koskettaisi.

Varsin tolkuttomia väitteitä on tehdashankkeesta esitetty, mm. mitä tehdään jos Tshernobylin tapainen onnettomuus tapahtuu tai niskaan sataa ohjuksia!  Liito-oravista ei ole sentään kysytty mitään.

Suomessakin tuttuja argumentteja on esitetty mm. tehtaan fosforipäästöistä, rehevöitymisestä, hajuja aiheuttavista kemikaaleista, kalakuolemista ja meluhaitoista.

Esimerkkinä siitä, kuinka hajuhaitat torjutaan, Polli ja Kohava kertovat, että prosessissa on kolmiportainen varmistus ja suljettu kierto. Jos prosessista tulee jotain ulos, se poltetaan hajuineen päivineen. Jos tehdas haisee, se pannaan kiinni ja korjataan viat.

Hanketta vastustavat tahot ovat turvautuneet suoranaisiin valheisiin. On väitetty, ettei Eurooppaan ole 15 vuoteen tehty tällaista sellutehdasta. Tosiasiassa 13 vuotta sitten Saksan Stendalissa tehtiin vastaavanlainen sellutehdas täysin nollapisteestä alkaen ja Äänekoskella avattiin viime syksynä maailman uudenaikaisin biotuotetehdas.

 

Epäluulot hanketta kohtaan ovat syvässä

 

Jopa Eesti Ekspress –viikkolehti, jossa haastateltiin Pollia ja Kohavaa, otsikoi jutun raflaavasti: ”Me ei kavatsegi poliitikutele maksta” eli ”Meillä ei ole aikomustakaan maksaa poliitikoille”.

Suomen oloissa tällainen otsikko saisi kulmat kohoamaan hämmästyksestä. Mutta ilmeisesti Virossa pitkän ja ahdistavan neuvostokauden jälkeen vielä tänä päivänäkin pidetään uutisena, ettei tällaisen tehdashakkeen edistämisen keinovalikoimaan kuulu korruptio.

Joka tapauksessa tehdashanke tarvitsee hallituksen luvan. Est-For edellyttää, että valtiovalta toivottaa tämän jättiprojektin tervetulleeksi Viroon.

Hankkeen toteutuminen edellyttää logistiikan ja infrastruktuurin rakentamista sekä tukun erilaisia lupia. Lisäksi tarvitaan pitkäaikaisia sopimuksia raaka-aineiden hankkimiseksi sekä valtionmetsistä että yksityismetsistä. Mikäli tehdas tulee valtion maille, Est-For haluaa vuokrata tai ostaa tarvittavan maa-alan. Hankkeen puuhamiehet korostavat, että he ovat valmiit kaikkiin tehtaan valmistumista edistäviin toimiin maksamalla niistä markkinahinnat.

- Me emme kaipaa poikkeuslupia, valtion tukea tai takuita.

- Kun Pärnuun rakennetaan uusi vaneritehdas, niin valtio maksaa sinne johtavan tien rakentamisen. Kun ulkomaalaista investoijaa kohdellaan näin hyvin, niin miksei sitten virolaisia sijoittajia?, kysyy Polli.

- Mikäli valtiovalta ei selkeän yksiselitteisesti toivota meitä tervetulleeksi, niin tällaista jättiläisinvestointia ei tule Viroon lähimpään 50 vuoteen, vakuuttavat Est-Forin puuhamiehet.


 

Teksti: Risto Simonen

Lähde: Eesti Ekspress, 52/  27.12.2017





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...