artikkelikuva

Kirsi ja Jouko Siikonen ovat vakuuttuneita sirkkojen suosiosta tulevina vuosina. Hyönteistuotannosta on tarkoitus saada työpaikka yhdelle henkilölle.

Siikosen tilan tuottavuusloikka:

Sikalasta sirkkafarmiksi

20.03.2018

Siikosen tilalla Tammelassa tehtiin suunnanmuutos. Siat saivat lähteä, tilalle tulivat sirkat.

Lämpö hyväilee ihoa ja korvissa sirisee. Floridan sijasta olemme kuitenkin keskellä talvea Tammelassa. Sirinä lähtee eloisista kotisirkoista. Siikosen tilalla tuotetaan lisäarvoa suomalaiseen ruokaketjuun ja -kulttuuriin.

– Sirkkojen tuotannon aloittaminen oli parin vuoden harkinnan tulos. Lopetimme lihasikojen kasvattamisen vuoden 2014 lopussa. Sikalaa olisi pitänyt laajentaa ja alan kannattavuus oli heikko. Aloimme miettiä sikalarakennukselle uutta käyttöä. Kovin suuria investointeja emme halunneet tehdä”, Jouko ja Kirsi Siikonen kertovat.

Suunnitelmissa vilahtelivat muun muassa sisäampumarata, varastohotelli ja riistateurastamo. Kaikki olivat agrologipariskunnan mielestä kuitenkin liian tavanomaisia eikä niistä olisi kertynyt kovin suurta liikevaihtoa.

Forssan Lehdessä julkaistu artikkeli proteiiniomavaraisuudesta ja tulevaisuuden ruoasta hyönteisineen upposi molempiin heti. Alkoi tiedon kuokkiminen internetistä. Onnekas sattuma sai suunnitelmat lentoon.

– Olimme puhuneet hyönteiskasvatuksesta muutamille tuttaville. Kiinnostuksemme kantautui tammelalaisen liikemiehen, Juha Siitosen, korviin. Hän oli mukana espoolaisessa Entocube-hyönteisyrityksessä. Juha otti yhteyttä ja aloimme keskustella yhteistyön mahdollisuuksista. Hyönteismarkkinat ja tuotannon kannattavuus selkenivät keskusteluissa. Homma tuntui järkevältä ja pian ryhdyimme töihin, Jouko juttelee.

 

Tuotanto käyntiin vuodessa

 

Siikoset aloittivat sikalan remontin noin vuosi sitten purkamalla vanhat rakenteet pois. Rakennustyöt etenivät ripeästi ja ensimmäiset sirkat lähtivät myyntiin jo kolme viikkoa sitten, helmikuun lopussa.

– Rakensimme kolme parinkymmenen neliön kasvatushuonetta sikalan seinien sisälle. Sirkkojen alkupopulaatio saapui meille joulun alla. Tammikuussa rakensimme sikalaan vielä sirkkojen käsittelytilat pakkasvarastoineen, Jouko valottaa.

Helmikuun alussa lisääntymishuone oli täynnä täysikasvuisia, kolmisen senttiä pitkiä emosirkkoja. Kahdessa muussa huoneessa sirkat varttuivat hyvää vauhtia aikuisiksi.

Investoinnin arvonlisäverottomaksi hinnaksi tuli noin 50 000 euroa. Sirkkalainvestointiin ei saanut Ely-keskukselta investointitukea. Jouko laskee, että alkuinvestointi on siitä huolimatta maksettu takaisin viidessä vuodessa.

Sirkkaemot munivat mullalla täytettyyn rasiaan. Munat haudotaan lämpökaapissa uusiksi sirkoiksi.

 


Sirkkaemot munivat mullalla täytettyyn rasiaan. Munat haudotaan lämpökaapissa uusiksi sirkoiksi.


Vaatii huolellisuutta

 

Hyönteisten kasvattaminen ei ole niin yksinkertaista kuin äkkiseltään luulisi. Rehua ja vettä pitää olla jatkuvasti tarjolla. Kasvatustekniikkaa ei ole vielä tässä vaiheessa automatisoitu ja käsityötä riittää.

– Tuotannon käynnistäminen on vienyt molempien työajan kokonaan, mutta jatkossa hyönteiskasvattamosta on tarkoitus tulla yhden ihmisen päätoiminen työpaikka. Hoitotyöt vievät 6–8 tuntia päivässä, Kirsi arvioi.

Yhdessä kasvatushuoneessa on 130 muovista, munakennoilla sisustettua kasvatuslaatikkoa. Jokainen laatikko pitää käydä läpi joka päivä. Laatikoihin lisätään rehua ja vettä. Sirkkarehu valmistetaan Rehux Oy:n tehtaalla Tarvasjoella ja se sisältää ohraa, kauraa sekä peruna- ja maissitärkkelystä.

Kasvatushuoneen lämmitys ja valaistus toimivat automatiikalla. Lämpöä pitää olla 30–34 astetta ja valot ovat päällä puolet vuorokaudesta. Kasvattamon lämpö tuotetaan oman pellon viljalla ja viljan lajittelujätteellä.
 


20 neliön huoneeseen mahtuu 130 kasvatuslaatikkoa.


Viiden viikon kierto
 

Munista kuoriutuneet sirkat kasvavat aikuisiksi viidessä viikossa. Sen jälkeen ne lopetetaan pakastamalla.

– Pakastetut sirkat toimitamme sellaisinaan jalostettaviksi Entocubelle Espooseen. Ehkä myöhemmin jalostamme myös jonkin verran itse. Moni tuttava odottaa jo maistiaisia, Kirsi hymyilee.

– Median, tutkijoiden ja koulujen kiinnostus on ollut valtavaa ja tuntunut välillä jopa ahdistavalta, kun olemme tottuneet elämään omissa oloissamme. Olemme rakentaneet tuotantotilat niin väljiksi, että tiloihin mahtuu vierailijoita. Kehitämme sirkkatilavierailuista oman maksullisen tuotteensa, Jouko suunnittelee.

Nykyisellä tuotantokapasiteetilla tila pystyy tuottamaan arviolta 2 500 kiloa sirkkoja vuodessa. Entocube lupaa esitteessään maksaa sirkoista 25 euroa kilolta. Liikevaihdoksi muodostuu siis hieman yli 60 000 euroa.

Suurimmat kuluerät ovat munakennot ja rehu. Muuttuvat tuotantokustannukset ilman palkkoja ovat Entocuben laskelman mukaan noin viidennes tuotoista.

Kasvatusopin Siikoset ovat saaneet lähinnä Entocuben kautta. Suomi on Euroopan kärkimaita hyönteisten tuotannossa. Myös Belgiassa ja Hollannissa hyönteiskasvatus on päässyt hyvään vauhtiin. Evira hyväksyi kotisirkat elintarvikkeeksi viime vuoden syyskuussa. Nopea hyväksyminen tuli yllätyksenä koko hyönteisketjulle ja tuotantoa onkin käynnistetty nyt vauhdilla.
 


Kotisirkat kasvavat viljarehulla ja vedellä. Munakennot tarjoavat sopivia piilopaikkoja.


Lapset innolla mukana


Hyönteisten kasvattaminen innostaa myös Siikosen perheen poikia. 17-vuotias Mikael tekee parhaillaan kasvatuskokeiluja jauhopukin toukilla.

Siikoset ovat luonnollisesti maistelleet sirkkatuotteita.

– Olemme syöneet muun muassa sirkkagranolaa ja chilisirkkapähkinäsnacksejä. Olemme myös friteeranneet kokonaisia sirkkoja pannulla. Kaikki ovat maistuneet tosi hyvälle. Forssalainen Vispilä-ravintolakin on jo tarjonnut friteerattuja sirkkoja salaatin joukossa, Kirsi kertoo.

– Olemme päätökseemme tosi tyytyväisiä. Sikojen kasvattamiseen verrattuna tämä on fyysisesti helpompaa. Työympäristö on mukavampi ja työturvallisuuskin parempi. Reilun sadan hehtaarin vilja-alalla ja hyönteisillä pystymme hankkimaan riittävän toimeentulon, Jouko tiivistää.

 

Lisätietoja:

www.entocube.com

Heinäsirkka keittiössä – hyönteiskeittokirja, Folke Damman – Nadine Kuhlenkamp


Siikosen maatila

- sijaitsee Tammelan Riihivalkamassa

- 100 ha omaa ja 25 ha vuokrattua peltoa

- pelloilla tuotetaan viljaa

- entisessä sikalassa kasvatetaan hyönteisiä

- yrittäjät: agrologi Jouko Siikonen (53 v., Mustiala 1990) ja agrologi (AMK) Kirsi Siikonen (45 v., Mustiala 2009)

- aloittaneet sivutoimisina maatalousyrittäjinä 1998 ja päätoimisina 2004

- perheeseen kuuluvat 14- ja 17-vuotiaat pojat

- perheen yhteinen harrastus on poikien jääkiekko, Jouko harrastaa metsästystä, kalastusta ja avantouintia, Kirsi avantouintia ja lukemista.


 

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen





Suosituimmat

    Einarin perintö

    26.03.2018 | Metsä

    Juha Vidgrén kirjoittaa työhuoneessaan tekstejä historiateokseen, joka...

    Sikalasta sirkkafarmiksi

    20.03.2018 | Tuotteita luonnosta

    Lämpö hyväilee ihoa ja korvissa sirisee. Floridan sijasta olemme kuite...

    Perunaneuvojana Pohjois-Koreassa

    13.03.2018 | Maatalous

    Pohjois-Korea keikkuu otsikoissa viikoittain, eikä kovin myönteisessä ...

Muut

    Vientituotteena mehiläispesä

    20.05.2018 | Tuotteita luonnosta

    Puusepänverstaalla työskentelee mehiläistarhuri Juha Välimäki. Hän val...

    Lappilaista sadonkorjuuta luonnosta

    02.03.2018 | Tuotteita luonnosta

    Suurin osa teuraista on vasoja, joiden liha on mureaa ja maukasta. Lih...

    Viinissä on tulevaisuus

    19.09.2017 | Maatalous

    - 50 vuoden päästä Etelä-Suomessa on Keski-Saksan lämpötila ja Vaasa-J...

    Villimarjojen voimaa Lontoossa

    23.05.2017 | Tuotteita luonnosta

    Arctic Power Berries -yrityksen taustalla ovat Lapista kotoisin olevat...