artikkelikuva

Mykorritsa muodostaa sukan puun juuren päälle. Kuvassa karvasilokan rihmastoa kuusen juuressa (Kuva Taina Pennanen).

Puun kasvulle ja terveydelle

Tärkein onkin mykorritsa

22.10.2018

- Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan parantavatko mikrobit taimien laatua. Aloitin symbioottisten sienten parissa vuonna 2000. Ensimmäiseksi tutkimme, onko kaupallisilla metsätaimilla sienijuuria. Näin kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) maaperämikrobiologian johtava tutkija Taina Pennanen.

Osalla taimista oli sienijuuri ja osalla ei. Havaitsimme, että mitä aiemmin ja vahvempana taimien lannoitus aloitettiin, oli seurauksena pienijuurisia taimia ilman sienijuurta. Annettavan typen ja fosforin määrällä on suora yhteys siihen, millainen juuristo ja sienijuuri puulla on, kertoo Pennanen.

- Paljon lannoitetut ”pullamössö”-taimet ovat valmistautumattomia istutukseen. Jos taimi saa paljon valmiita mineraalilannoitteita tarhalla, se ei muodosta sienijuuria ja juuristo jää pieneksi. Tällaiset taimet myös maistuvat myyrille, koska ne jäävät nopeasti kasvaneina ilman puolustusyhdisteitä, kertoo Pennanen.

Pennasen mukaan osa metsätaimitarhoista hoitaa taimikasvatuksen edelleen hyvin runsaan lannoituksen voimin, mistä sienijuuri kärsii.

- Yksikään puu ei voi elää metsässä ilman sienijuurta. Se pitää hankkia ja nopeasti, jos aikoo jatkaa elämää. Noin 85 prosenttia maailman kasveista on riippuvaisia sienijuuresta, muistuttaa Pennanen.

 

Nopeampi kasvu sienijuurella

 

Eri taimialkuperien kasvua on tutkittu pitkään, mutta mykorritsan roolia puiden kasvussa alettiin pohtia vasta paljon myöhemmin.

- Alun perin olimme edelläkävijöitä juuristotutkimuksessa. Tutkija Peitsa Mikola teki uraauurtavaa työtä Suomessa 1950-luvulla. Sitten tieto katosi, se unohdettiin, sanoo Pennanen.

Suomessa aloitettiin peltojen ja metsien lannoitus.

- Peltojen hiilivarasto on nyt vähentynyt. Mikrobit voidaan laskea hiilessä ja hiiltä on kadonnut pelloilta. Sitä korvataan suurella lannoitemäärällä. Mikrobit pitäisi saada jälleen lisääntymään pelloilla, ne kytkeytyvät niin moneen asiaan, toteaa Pennanen.

Pennasen tutkimusryhmässä valmistui väitöskirja vuonna 2008, jossa havaittiin puiden kasvavan kaksi kertaa nopeammin, jos niillä on paljon symbioottisia sieniä kavereina. Hyvin kasvavilla puilla on yli 30 sienilajia ja huonosti kasvavilla alle 20 lajia, kertoo Pennanen.

- Mikrobit elävät metsissä parin metrin kokoisissa laikuissa. Mitä laajempi juuristo puulla on, sitä paremmin se tavoittaa symbioottisia sieniä metsässä, selventää Pennanen.

Hänen mukaansa mykorritsat ovat erikoistuneita: toinen ottaa erityisesti vettä, toinen fosforia ja joku typpeä. Joku taas suojaa taimea kuivuudelta.

- Avohakkuussa osa mykorritsoista häviää. Sienijuurta voi säästää jättämällä säästöpuita. Varpukasveilla on osittain samoja mykorritsoja kuin puilla, muttei poimittavia sieniä. Myös kannoissa säilyy sienijuurta. Nopea metsänuudistaminen auttaa säilyttämään monimuotoista sienijuuristoa alueella, neuvoo Pennanen.

 

Tutkija Taina Pennanen tutkii sienten ja puiden yhteiselämää.

 

Hyvä juuristo A ja O

 

Akatemiatutkimuksen havainto oli, että nopeasti kasvavilla taimilla oli erilainen juuristo.

- Luonnossa menestymisen salaisuus on hyvin haaroittuva juuristo. Sillä taimet haravoivat muita paremmin diversiteettiä ja saavat mm. sienikumppaneita, jotka auttavat veden ja ravinteiden hankinnassa, kertoo Pennanen.

Puiden juuristoon tulisikin jatkossa kiinnittää paljon enemmän huomiota. Se vaikuttaa eniten puun kasvuun ja menestykseen.

- Juuriston pitäisi olla yhtä iso kuin verson eli juuri-verso-suhteen hyvä. Taimen paakku ei saa hajota käsiteltäessä. Lisäksi pitäisi näkyä sienirihmastoa. Puun juuri itsessään on paljas, rihmasto näyttää hieman homeelta juuristossa, selventää Pennanen.

- Sienijuuri kumppani auttaa taimea saamaan ravinteita ja sietämään kuivuutta. Taimi on muutoinkin terveempi, toteaa Pennanen.

 

Sienijuuri kaupan

 

Kaupoissa myydään erilaisia mykorritsa-tuotteita, jotka tuoteselosteen mukaan lisäävät eli ”ymppäävät” sienijuuren maahan ja parantavat sillä kasvien kasvua.

- Suurin osa tämän päivän mykorritsa-ympeistä on täyttä huijausta, toteaa Pennanen.

Hänen mukaansa maailmalta on löydetty yksi erittäin hyvä havupuun sienijuuri-ymppi.

- Se on tehty douglaskuuselle. Puu kasvaa 60 prosenttia enemmän viiden vuoden aikana, kertoo Pennanen.

Sama ymppi ei kuitenkaan sovi kaikille puille.

- Sienijuuret ovat hyvin spesifejä. Tuo ymppi toimi douglaskuusella Ranskassa, mutta vastaavasti pienensi männyn kasvua 40 prosenttia Ruotsissa. Jos sienijuuri ei ole adaptoitunut sääoloihin, se saattaa hävitä kilpailun paikallisten sienijuurien kanssa, kertoo Pennanen.

Kuusimetsissä viihtyvät mm. seitikit, rouskut, haperot, kärpässienet ja kuusenherkkutatti. Yrityksistä huolimatta näitä ei onnistuttu ymppäämään kuusen taimiin.

- Lähdin ensimmäisenä selvittämään DNA-tutkimuksella kuusen taimien sienijuurta. Selvisi, että metsissä näkyvät sienet viihtyvät vain isojen kuusten rinnalla. Taimen seuralaisena on toiset lajit, paljastaa Pennanen.

Syyksi Pennanen kertoo, ettei taimilla ole antaa riittävästi yhteyttämistuotteita näkyville sienille. Taimien sienikaverit kasvattavat pienen itiöemän esimerkiksi oksanpalaan tai lahopuun kylkeen.

- Kuusentaimen kavereina ovat mm. tähtihumukka, silokultaorvakka ja säiehumukka, kertoo Pennanen.

Tutkimuksissa on saatu eristettyä sienijuuria, jotka lisäävät kuusten taimien kasvua.

- Meillä olisi tarjolla sienijuuria, jotka auttavat kuivuuden torjunnassa, veden- ja ravinteiden otossa. Ne lisäävät taimien kasvua 20 prosentin luokkaa. Nyt pitäisi vain löytää firma, joka alkaa tuottamaan sitä markkinoille, peräänkuuluttaa Pennanen.

 

Teksti: Tiina Eklund

Kuvat: Tiina Eklund ja Taina Pennanen

 


 

Rihmastoa ja juuria:

 

Mikrobi on yleistermi, joka tarkoittaa yleensä rihmamaisia sieniä ja bakteereja.

Mykorritsa eli sienijuuri elää symbioosissa kasvin kanssa. Sienijuuri saa kasvilta sokereita ja kasvi sieneltä vettä sekä ravinteita.

Ymppäys tarkoittaa sienijuuren lisäämistä puun juurelle, jotta sieni muodostaisi puun juureen sienijuuren eli mykorritsan.

Metsässä näkyvä ”sieni” on sienirihmaston itiöemä eli itiöitä tuottava lisääntymiselin.

 


 

Sienijuuria eri puulajeilla:

 

Kuusi:iso kuusi: mm. seitikit, rouskut, haperot, kärpässienet ja kuusenherkkutatti.
pieni kuusi: mm. tähtihumukka, silokultaorvakka ja säiehumukka

Mänty: mm. tatit, rouskut, kärpässienet. Tatit ovat iso ryhmä, joka on enimmäkseen männyn seuralainen.

Koivu: mm. kanttarelli, koivunpunikkitatti

Haapa: mm. haavanpunikkitatti


 





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...

    MM-kultaa ja pronssia!

    18.09.2018 | Ihmiset

    Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikki...

    Käytäväharvennuksella ensiharvennukset kannattaviksi?

    18.06.2018 | Metsä

    Uudet biotuotetehtaat tarvitsevat puuta myös ensiharvennuksilta, mutta...

    Metsäinssi paperitehtailijana

    15.06.2018 | Metsä

    Nordpap/Kuronen Yhtiöt Oy, toimitusjohtaja Maija Kuronen ja hallitukse...