artikkelikuva

Asiakkuusjohtaja Jouni Kleimola Etelä-Pohjanmaan Osuuspankista painottaa, että pankki suhtautuu yhteydenottoihin aina positiivisesti. Tulevaan talveen varauduttu tekemällä muutoksia lainojen maksuohjelmiin.

Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan

18.01.2018

Huonon satokauden vaikutukset näkyvät pankissa tulevan talven ja kevättalven mittaan. Kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä. Maatalousyritysten tilannetta on helpotettu tekemällä muutoksia lainojen maksuohjelmiin.

Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa tulevaan on varauduttu ottamalla yhteyttä asiakkaisiin.

-Myös asiakkailta on tullut yhteydenottoja vaihtelevasti. Kulunut satokausi näkyy pankin puolella kunnolla vasta talvella, mutta jotkut ottivat yhteyttä jo syksyllä, kun puinnit näyttivät venyvän pitkälle, kertoo asiakkuusjohtaja Jouni Kleimola.

Kleimola vastaa työssään pankin maa- ja metsätalousasiakkaista. Pankin puolelta on otettu yhteyttä asiakkaisiin, joilla tiedetään olevan talven mittaan paljon menoja. Osan kanssa tulevaan on varauduttu muuttamalla lainojen maksuohjelmia.

-Se on tällaisessa tilanteessa paras keino maksuvalmiuden parantamiseksi. Käyttöpääomalaina on huonompi, sillä se pitää maksaa nopeasti pois ja syö kassaa, Kleimola sanoo.

Pankkia asiakkaiden yhteydenotot eivät yllätä. Kleimola painottaa, että pankki on mukana maatalousyritysten arjessa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina ja yhteydenottoon suhtaudutaan aina positiivisesti.

-Me ajattelemme asioita hirvittävän käytännönläheisesti. Pikemminkin se yllättää, jos yhteyttä ei oteta. Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan, Kleimola toteaa.

 

Pitkäaikaiset vaikutukset

 

Kleimolan mukaan huonon satokauden negatiiviset vaikutukset kohdistuvat etenkin viljan kuivaaviin broiler- ja sikatiloihin. Esimerkiksi broilertiloilla vehnäalat saattavat olla suuria ja satoa korjattavana paljon.

-Kun pohjoisessa eletään, kannattaa miettiä miten suurella alalla vehnää viljelee. Rehuvehnän hinta on ollut aika maltillinen ja tilakohtaisesti olisi hyvä löytää tasapaino miten paljon viljellään ja ostetaan ulkopuolelta.

Kleimola toteaa huonon satokauden vaikutusten näkyvän ensi kesänäkin – ja osa vaikutuksista on vielä arvoitus. Syksyllä korjattujen viljojen itävyystulokset ovat osoittaneet, etteivät siemenet idä. Siemenen osto tuo luonnollisesti lisää kuluja. Kotieläinpuolellakin riittää kysymysmerkkejä.

-Vilja on korjattu myöhään eikä sen ravintoarvoja vielä tiedetä ja miten eläimet kasvavat ensi talvena. Onko viljassa esimerkiksi homeita ja vaikuttaako se eläinten terveyteen, Kleimola heittää esimerkiksi.

Syystyöt venyivät tänä vuonna myöhälle. Korjuutöiden ohella lietteenajossakin riitti haasteita.

-Kun märällä pellolla ajellaan raskailla koneilla, ei se voi olla näkymättä.

Kuluneena vuonna maanparannustyöt ovat jääneet monella tekemättä. Kaikki heijastuu ensi kesään. Kun taloudellinen tilanne on huono, on salaojitus vähäistä ja kalkituksetkin saattavat jäädä tekemättä. Vesitaloudesta tulee kuitenkin huolehtia, jotta peltojen kasvukunto pysyy hyvänä.

-Kun vesitalous on kunnossa, päästään pelloillekin aikaisemmin ja se pienentää riskiä.

 

Vaihtelua ympäri Suomen

 

Kleimola toteaa vaihtelua olevan ympäri Suomen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla saatiin korjattua kohtuullinen rehusato eikä tilanne ole pahin mahdollinen. Sen sijaan esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla, Savossa ja Pohjois-Karjalassa on jäänyt isojakin aloja korjaamatta.

-Toisaalta Etelä-Pohjanmaalla on paljon broiler- ja sikatiloja, eikä tällaisia huonoja asioita tarvitsisi oikein enää tulla. Teurastamoille ja meijereille terveisiä, että hinnan nousut eivät ole huonoja asioita, Kleimola toteaa.

Kleimola kannustaa maatalousyrittäjiä budjetointiin. Kun menot ja tulot on listattu, on tulevan ennakointi helpompaa eikä rahan loppuminen tule yllätyksenä.

-Kun ottaa pankkiin yhteyttä, olisi hyvä olla pohdittuna miltä seuraava vuosi näyttää.

Kleimola on valmistunut agrologiksi (AMK) Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vuonna 2008 ja agronomiksi (MMM) Helsingin yliopistosta vuonna 2014. Hän viljelee kotitilaansa Alahärmässä.

Teksti ja kuva: Laura Kujala





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Metsäasiantuntijana maailmalla

    13.03.2019 | Ihmiset

    Olivat pinonneet tukit huonosti edellisenä päivänä. Olin jyrkässä vuor...

    Luomuspeltillä maailmalle

    13.02.2019 | Maatalous

    Yrittäjä Simo Larmon tahti on sumuisena marraskuun päivänäkin tiivis. ...

    25 vuotta luonnontuotetyötä

    10.10.2018 | Ihmiset

    Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö Arktiset Aromit ry ...

    Metsäasiantuntijoiden golf-kilpailuissa ennätysmäärä osallistujia

    05.10.2018 | Ihmiset

    Metsäasiantuntijoiden sidosryhmä golf-kilpailu pelattiin jo kahdeksatt...

    Tähtäimessä ensi vuoden MM-kilpailut

    25.09.2018 | Ihmiset

    Viime talven Pyeongchangin olympialaisissa Seppälä nousi valtakunnan t...