artikkelikuva

Porsaat saavat tonkia olkipehkua kärsänsä kyllyydestä.

Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

05.10.2018

Ollikkalan olkipossujen touhuja katsellessa tulee hyvälle tuulelle. Vilkkaat possut pöyhivät pahnoja sydämensä kyllyydest

Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta poikkeavan tavan tuottaa sianlihaa. Sioilla on tuplasti tilaa normaalisikalaan verrattuna. Olkipohja ja isot karsinat tarjoavat eläimille mahdollisuuden lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Emakotkin saavat liikkua ja porsia vapaasti.

”Vuoteen 2015 saakka toimimme emakkorenkaan keskusyksikkönä. Yhteistyötilat lopettivat yksi toisensa jälkeen ja piti päättää, miten pärjätään siitä eteenpäin. Samoihin aikoihin sain Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kautta idean vapaasta porsituksesta. Tutustuin asiaan Hollannissa ja vakuutuin menetelmästä”, Jari Ollikkala muistelee.

Asiat etenivät ripeästi ja jo vuoden 2016 heinäkuussa tila oli kasvattanut ensimmäiset olkipossut myytäviksi suoraan kuluttajille.

”Olen aina halunnut tehdä asioita hieman eri tavalla kuin muut. Sama tuntuu tarttuneen myös Veeraan”, Jari hymyilee.

”Oli todellinen onni, ettei pankinjohtaja myöntänyt minulle vuonna 2010 lainaa emakkosikalan laajennukseen. Nyt olisin pahassa pulassa.”

Tällä hetkellä Ollikkalan sikalassa, Vihdin Haimoossa, kasvatetaan vuodessa 700 porsasta lihasioiksi.

 

Jari ja Veera Ollikkala kehittävät mielellään kaikkea uutta. Molemmat tykkäävät työskennellä raikkaassa ja avarassa sikalassa vilkkaiden ja hyvinvoivien porsaiden kanssa.

 

Hyvinvointi ykkösenä

 

Ollikkalan olkipossun myyntivaltti on eläinten hyvinvointi, mikä on aistittavissa eläinten käyttäytymisestä. Asiakkaat maistavat hyvinvoinnin myös lihassa. Eläimet eivät stressaannu missään vaiheessa puolen vuoden mittaista elämäänsä.

Porsaat saavat emän maitoa yhdeksän viikon ikäisiksi, minkä ansiosta kasvukiihdytys on kova. Normaalissa tuotannossa porsaat vieroitetaan emästä neljän viikon iässä.

”Hyvät kasvutulokset vakuuttivat minut heti alussa. Olemme myös löytäneet keinon saada emakot tiineiksi normaalissa tahdissa eli neljän viikon kuluttua porsimisesta, joten pitkä imetysaika ei hidasta tuotantokiertoa”, Jari Ollikkala kertoo.

Veera Ollikkala valmistui agrologiksi Hämeen ammattikorkeakoulusta viime keväänä. Hän on isänsä kanssa samoilla linjoilla kasvatusmetodien suhteen.

”On tärkeää, että eläin saa toimia niin kuin itse haluaa. Sikalassa on myös paljon mukavampi työskennellä, kun tilaa on paljon ja ilma raikas. Jos tämä olisi tavallinen sikala, en olisi jatkanut sikalan pitoa”, Veera pohtii.

Veeralla on haaveena sianlihan free range -tuotanto, mutta afrikkalaisen sikaruton vaaran vuoksi sikojen laidunnusta on nyt mahdotonta järjestää.

 

Ollikkalan olkipossua myydään laatikoittain suoraan tilalta ja Reko-renkaissa. Suurin osa lihasta myydään tamperelaisen Mattila Bros -yrityksen Vapaa Possu -tuotemerkin alla.

 

Suoraan kuluttajille

 

Ollikkalan lihasiat teurastetaan Paijan tilateurastamossa Urjalassa. Aikaisemmin lihat leikattiin Reinin Lihassa ja myytiin myös suurelta osin sen kautta. Viime syksynä mukaan tuli uusi yhteistyökumppani: Mattila Bros. Tampereelta. Nyt Ollikkalan olkipossu myydään Mattilan Vapaa Possu -merkin alla. Yhteistyössä on mukana kaksi muutakin sikatilaa.

Osan tuotannostaan Ollikkalat myyvät suoraan tilalta 6:n, 12:n ja 18 kilon laatikoissa. He myyvät lihaa myös lähiseudun Reko-renkaiden kautta.

”Lihakilolle saa noin kaksinkertaisen hinnan tavalliseen ketjutuotantoon nähden. Työtä on sen verran enemmän, että tavoitteena olisi saada kolminkertainen hinta”, Jari visioi.

Suoramyynnissä 18 kilon lihalaatikko maksaa 11 euroa kilolta. Perinteisen, noin 30 kiloa painavan, paloitellun porsaan puolikkaan kilohinta on 7,20 euroa. Tilalla on joka toinen viikko lihan noutopäivä.

Omaa tilateurastamoa Ollikkalat eivät aio perustaa.

”Siinä ei olisi järkeä, sillä työmäärä lisääntyisi valtavasti. On parempi keskittyä kasvattamiseen ja teurastaa ja paloitella lihat muualla. Kasvattamisessakin on riittävästi työtä”, Jari painottaa.

Tilan työt hoidetaan Jarin ja Veeran voimin. Melko usein apuna on harjoittelija Helsingin yliopistolta. Yliopiston opetus- ja tutkimustilana toimiminen on tuonut paljon hyvää tietotaitoa ja uusia ideoita. Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa rokotusta karjuporsaiden kastrointimenetelmänä.

Rehuviljoja tila tuottaa 50 hehtaarin viljelyalalla ja ostaa naapuritilalta lisää. Lisäksi sioille tarjotaan GMO-vapaata rehutiivistettä.

Ollikkalan sikatilalla pohditaan parhaillaan sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapaa. Jari on 55-vuotias ja Veera 30-vuotias, joten aikaa pohdintaan vielä on. Jarin vaimo, Tiina Ollikkala, käy töissä tilan ulkopuolella.

 

Veera Ollikkala valmistui agrologiksi Hämeen ammattikorkeakoulusta viime keväänä. Olkipossujen kasvattaminen ja lihan markkinointi tuntuvat omalta alalta.

 

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen

 

Lisätietoja: www.ollikkalansikatila.fi


Sika-ala murroksessa

 

Sikatilojen määrä on vähentynyt kovaa vauhtia. Lihatalot sitovat tuottajat yhä tiukemmin ketjuohjaukseensa. Osa sikatiloista on valinnut oman tiensä.

Lihan kulutuksen vähenemisestä puhutaan paljon, mutta tilastoissa se ei näy. Ihmiset syövät koko ajan enemmän lihaa, viime vuonna 81 kiloa henkilöä kohden. Lihalajeista suosituin on edelleen sianliha. Sitä syötiin viime vuonna 33,4 kiloa henkilöä kohden.

Sianlihan kulutus on kuitenkin vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana viidellä prosentilla. Kulutus on siirtynyt erityisesti siipikarjan lihaan, mutta myös naudanlihaan.

Sianlihaa tuottavia maatiloja on Suomessa tällä hetkellä reilu tuhat. Kymmenen vuotta sitten sikatiloja oli vielä 2 700.

Sikatilojen vähenemisestä huolimatta sianlihan omavaraisuus on pysynyt viime vuosina melko tarkasti sadan prosentin tuntumassa. Kokonaistuotantomäärä viime vuonna oli 181 miljoonaa kiloa. Sianlihaa vietiin 32 miljoonaa kiloa ja tuotiin saman verran. Viennin odotetaan kasvavan, kun sekä Atria että HKScan saivat vientiluvat Kiinaan. Suomalaisen sianlihan tärkeimpiä vientikohteita ovat Viro, Ruotsi, Uusi-Seelanti, Japani ja Etelä-Korea. Kysyntää turvalliselle ja eettisesti tuotetulle sianlihalle löytyy.

Vahvasti ketjuohjatussa sianlihan tuotannossa ja isoissa tuotantoyksiköissä on riskinsä. Keväällä Liedossa todettu ison emakkosikalan salmonellaepidemia aiheutti välittömästi seitsemän prosentin loven Atrian lihantuotantoketjuun. Sitä joudutaan paikkaamaan tuonnilla.

Pienemmät sianlihan jalostajat ovat valitelleet jo aikaisemmin lihapulaa. Ne ostavatkin ison osan raaka-aineestaan Saksasta.

Luomusianlihasta on kroonista pulaa, sillä Suomessa on vain 12 luomusikalaa. Vain 0,5 prosenttia sianlihasta on luomua. Etenkin luomukinkkuja kysytään paljon tarjontaa enemmän.

Sianlihan muuttunut tuotantoketju sekä lähiruoan ja eettisten tuotantotapojen arvostuksen lisääntyminen ovat avanneet markkinoita uusille tavoille tuottaa sianlihaa. Esittelemme seuraavissa jutuissa kaksi alan pioneeria: Kiven Säästöpossun Karkkilasta ja Ollikkalan sikatilan Vihdistä. Molemmissa yrityksissä on agrologi ohjaimissa.






Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Maatalouskauppa elää maatalouden mukana

    24.01.2018 | Maatalous

    Maatalouskaupan alalla ovat viime vuosien muutokset olleet merkittäviä...

    Sedät jaksaa heilua

    19.01.2018 | Hyvinvointi

    Varhaisena pimeän marraskuun aamuna istun kahden neuvojaveteraanin kan...

    Tiukkoina aikoina pankki vasta punnitaan

    18.01.2018 | Ihmiset

    Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa tulevaan on varauduttu ottamalla yhteyt...

    Kari odottaa puintipakkasia

    12.01.2018 | Maatalous

    Jos vain olisi lumetonta ja tulisi pakkasta, voisi pitkin maata rötköt...