artikkelikuva

Istuttamalla lisää ja tiheämpään taimia myös hiiltä sitovan metsän määrä kasvaa. Tosin samalla kasvavat metsänuudistamisen kulut.

Tuotantosuuntana hiilensidonta?

08.03.2019

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan riennämme kohti turmiota, jos emme heti ja nyt torppaa maapallon lämpenemistä. Metsä on hiilinielu, ja metsänhoidolla voi lisätä metsän sitoman hiilen määrää, mutta puunkäytön lisäys ei auta heti hätään. Sen tuoma helpotus ilmaston lämpenemiseen voi viedä vuosikymmeniä, jopa vuosisadan.

Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän biomassan käyttäessä yhteyttämisessä hiilidioksidia kasvun polttoaineena veden ja auringonvalon kera. Hiili sitoutuu sekä puihin että maan alle juuriin ja kantoihin. Hiiltä poistuu hakkuissa puuaineksena ja mikrobien tekemässä runkopuun, hakkutähteiden ja kantojen maaperähajotuksessa.

Suomen kasvihuonepäästöt ovat noin 56 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Metsien hiilinielu on noin 27 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Nettohiilipäästö on noin 30 tonnia vuodessa, mutta Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2045.

Puuston vuosikasvu oli viime vuonna 107 miljoonaa kuutiota ja hakkuukertymä 72 miljoonaa mottia. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa hakkuita 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä. Oletus on, että se laskisi metsien hiilinielua arviolta kymmeneksi vuodeksi noin 14 miljoonaan hiilidioksiditonniin.

Vaikka puulla voi korvata fossiilisia polttoaineita ja monta muutakin raaka-ainetta, niin puunkäytön lisäys rajoittaa Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallion mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta vasta tulevaisuudessa.

– Mitä enempi hakataan, sitä isompi hiilivirta ilmakehään. Ei auta nopeassa aikaikkunassa, mutta myöhemmin voi auttaa ehkäisemään jotain pahempaa lämpenemistä.

– Keskimäärin veisi useita vuosikymmeniä, mahdollisesti jopa yli vuosisadan, Soimakallio arvioi Luonnonvarakeskus Luken Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset –seminaarissa maaliskuussa.

 

Turvemailla pohjavettä ylemmäksi?

 

Metsän hiilitaseeseen (sitomisen ja poistuman erotus) voi vaikuttaa metsänhoidolla. Luken johtava tutkija Risto Sievänen tiivisti em. seminaarissa, että lisäämällä sopivasti metsän kiertoaikaa ja lieventämällä harvennuksia metsien hiilivarasto voisi periaatteessa olla jopa 40 prosenttia nykyistä suurempi. Ja kuitenkin voitaisiin korjata sama määrä biomassaa.

Metsänhoidollisia keinoja lisätä hiilen sidontaa ovat muun muassa nopeammin kasvavien (jalostettujen) taimialkuperien käyttö uudistamisessa, istutustiheyden kasvattaminen, lannoitus, harvennusrajojen nosto, kiertoajan pitkittäminen ja turvemaiden oikea käsittely. Hallituksen esittämä lisämetsitys toki lisää metsäpinta-alaa, mutta etenkin peltoheittojen osalta siitä on sovittava maatalouden kanssa.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Antti Kilpeläisen mukaan myös kahden harvennuksen, päätehakkuun ja uuden metsän istutuksen jälkeen metsä sitoo kiertoajan yli enemmän hiiltä kuin luovuttaa sitä. Kilpeläisen mukaan metsikön hiilitasetta voidaan parantaa metsänhoidon kannattavuuden kärsimättä lannoituksella, mutta esimerkiksi pelkkä tiheämpänä kasvatus voi vähentää kannattavuutta.

Kilpeläisen mukaan hiilitaseen ja taloudellisen kannattavuuden välillä onkin trade-off –suhde. Pelkkä hiilitaseen kasvatus ei näytä olevan taloudellisesti kannattavaa. Laskelmissa kaikki tulovirrat kiertoajan yli nykyhetkeen diskontattuna mustikkatyypin kuusikossa harvennusrajojen nosto vähensi kannattavuutta nykymetsänhoitosuosituksiin nähden. Vähemmän tukkia, enemmän kuitua.

Lannoitus paransi hiilen kasvatuksen kannattavuutta pitemmillä kiertoajoilla, mutta heikensi lyhyemmillä kiertoajoilla. Pitemmällä kiertoajalla saadaan enemmän tukkipuuta.

– Kannattavaa se on lannoituksella metsän myöhäisemmässä vaiheessa, Kilpeläinen summaa.

Puulla korvataan muun muassa betonia ja energiana öljyä. Mille tasolle substituutiokorvaus, eli vältetty päästö, määritellään, määrää Kilpeläisen mukaan hyvin suuren osan puun ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaalista. Usein käytetyssä perustasossa kaksi tonnia puuta vastaa kahta tonnia hiiltä.

– Millaisia puutuotteita tulevaisuudessa tuotetaan, niin se vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaaliin.

– Myös metsänomistaja voi vaikuttaa korvaushyötyihin jollain tasolla valitsemalla kenelle puunsa myy.

Metsän hiilensidonnan nykylaskelmat perustuvat Kilpeläisen mukaan hoidetun, yksijaksoisen tasaikäisen metsän kasvatukseen taimesta päätehakkuuseen. Eri-ikäisen metsänkasvatuksen hiilensidonnasta ei ole vielä tutkimustuloksia.

Ojitettuja turvekankaita on noin 4,3 miljoonaa hehtaaria, ja niiden päästöt ovat noin 6,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Saman verran kuin ojitettujen orgaanisten maiden maatalouden 250 000 hehtaarin päästöt.

Turvepeltojen ja suometsien maaperästä häviää ilmaan hiiltä orgaanisen aineen hajotessa. Hiilen kato on sitä suurempi, mitä syvemmällä pohjaveden pinta on ja mitä paksumpi hapellinen turvekerros on. Luken mukaan jatkuva kasvatus ja pohjaveden nosto noin 30 senttiin voisivat auttaa päästöjen hillinnässä.

Toisaalta jos kuiva hapellinen kerros jää alle 25-30 sentin, niin maaperästä syntyy metaanipäästöjä ja puuston kasvukin heikkenee.

 

Kuka maksaa ja mitä metsänomistajalle?

 

Suomen metsistä on yksityisten perheiden omistuksessa yli puolet. Metsänomistaja voi satsata metsässään myös hiilensidontaan, mutta onko yhteiskunta valmis maksamaan hyvästä työstä?

Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Veli Pohjonen peräsi jo reilu vuosi sitten Etelä-Suomen Sanomien mielipiteessään hiilelle hintaa. Pohjosen mukaan nykyteknologialla kunkin "ilmastometsälön" vuotuinen hiilen nieluvarannon määrä olisi helppo määrittää, ja keskimääräisen metsätilan laskutus hiilestä voisi olla tasoa 250 euroa vuodessa.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutisen mukaan hiilensidonta ei ole ollut metsänomistajien pohdinnoissa vielä juurikaan esillä. Nuutinen toivoo asiaan kokonaisratkaisua. Hän karttaa metsien hiilinielun sysäämistä vain metsänomistajien kontolle.

– Ei missään tapauksessa. Sitä me ei voida hyväksyä.


Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen pohtii, että ei voi olla oikein, että metsänomistaja menettäisi hiilensidonnan takia tahattomasti metsätuloja.

 

Teksti: Vesa Martikainen

 


Tulikin kiire leikata lämpenemistä
 

IPCC eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli tuottaa tietoa ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemistä kansallisen ja kansainvälisen päätöksenteon tueksi. IPCC ei tee omaa tutkimusta vaan kerää ja analysoi olemassa olevaa tieteellistä tietoa.

Pariisin ilmastokokouksessa 2015 sovittiin maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamisesta alle kahden asteen. IPCC:n lokakuussa julkaistun 1,5 asteen erikoisraportin mukaan maapallon keskilämpötilan nousu tulisikin pysäyttää 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan eli 1800-luvun puoliväliin. Se vaatii kasvihuonekaasupäästöjen saamista jyrkkään laskuun jo 2020-luvun alkupuolella.

Kasvihuonekaasujen leikkauksen kanssa on kasvatettava maaperän ja kasvillisuuden hiilinieluja ja hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Ilmastopaneelin mukaan myös bioenergian (hake, puupelletti, biokaasu) poltosta tulisi napata talteen jo kerran kasvien taivaalta nappaama hiilidioksidin. Raportti varoittaa toisaalta liiasta innosta bioenergiaan, sillä se vie maapinta-alaa ruoantuotannolta.

 

Teksti: Vesa Martikainen

 


 

LULUCF patistelukeino


EU:n maankäytön LULUCF-asetus määrittää myös sitä, miten Suomen metsien päästöt ja hiilinielut huomioidaan EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. Metsän biologinen hiilinielu ja EU:n hiilinielu eivät ole sama asia.

Koko EU:n tasolla puuston hiilinielu on noin 400 miljoonaa ekvivalenttitonnia hiilidioksidia. Nykyinen EU:n vertailutaso on 250 miljoonaa tonnia, joka ei tällä hetkellä kannusta ylläpitämään metsien hiilinieluja.

Tarvitaan LULUCF, jossa kukin jäsenmaa itse asettaa hoidetun metsämaan hiilinielun vertailutason kausille 2021-2025 ja 2026-2030 määriteltyjen kriteerien mukaan. Vertailuvuosina käytetään jakson 2000-2009 metsänhoidon käytäntöjä. Arviossa ei saa olla poliittista hakkuutavoitetta, mutta jos jakson aikana tulee paljon vanhoja metsiä hakkuun piiriin, niin sen saa huomioida laskennassa.

Vertailutason tarkastavat riippumattomat asiantuntijat vuoden 2019 aikana. Jatkossa metsien hiilinielua verrataan asetettuun tasoon. Jos suurempi niin pieni hyvitys, jos ylittyy niin vähennettävä päästöjä muualla tai on ostettava päästöoikeuksia.

 

Teksti: Vesa Martikainen



Puurakennus, kuten kesällä kunnostettu Juuan kirkko, sitoo hiiltä pois ilmakehästä jopa sadoiksi vuosiksi.

 


Entisiä turvealueita ja peltoheittoja esitetään metsitettäväksi lisää, mutta ainakin Pohjois-Karjalassa pellot päinvastoin on otettu takaisin maatalouden käyttöön.

 

 


Energiapuulla korvataan fossiilista energiaa, mutta sen poltosta voidaan myös kaapata hiilidioksidi talteen. Ehkä siitä osataan joskus tehdä vaikka uudenlaista polttoainetta keinofotosynteesillä.

 


lmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen. Juuassa yritettiin useana talvena kehittää hollantilaisvoimin pykriitin, eli jään ja sahanpurun käyttöä matkailurakentamisessa. Suvikeli voitti aina.

 


Viime talvena tykkylumihakkuut lisäsivät hiilen päästöjä metsistä. Metsätuhojen ehkäisyllä kampitetaan myös ilmaston lämpenemistä.





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...