artikkelikuva

Jani Pitkänen

Työntekijän palkkaaminen - mikä muuttui 1.1.2017?

21.02.2017

Hallituksen työllistämistä edistävien toimenpiteiden keihäänkärkenä oli työntekijän palkkaamisen esteiden purkaminen. Työsopimuslaki onkin saanut työntekijän ja työnantajan kannalta merkittäviä muutoksia työntekijän palkkaukseen. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2017.

Määräaikaiset työsopimukset
 

Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaisena. Jos määräaikainen työsopimus on työnantajan aloitteesta tehty ilman perusteltua syytä, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana.

Koska kysymys on työntekijän suojaksi säädetystä pakottavasta säännöksestä, määräaikaisen sopimuksen tekemisen rajoitukset koskevat vain työnantajan aloitteesta määräaikaisina tehtyjä sopimuksia. Perustellun syyn edellytystä ei siis sovelleta esimerkiksi tilanteissa, joissa sopimus tehdään määräaikaisena työntekijän toiveesta.

Määräaikaisen sopimuksen käyttö on perusteltua esimerkiksi silloin, kun kysymys on jonkin määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä. Määräaikaisen sopimuksen käyttöedellytyksiä arvioitaessa huomiota kiinnitetään paitsi itse työn erityisluonteeseen myös työn erityispiirteisiin kunkin työnantajan kannalta.

Perusteltu syy voi täyttyä myös kausiluonteisissa töissä tai tietyn yksittäisen merkittävän tilauksen kestoajaksi. Määräaikaisen työsopimuksen käytön perusteena voi olla myös sijaisten tarve. Sillä, minkä vuoksi sijaista tarvitaan, ei ole merkitystä. Vaikka sijaisen käyttö johtuu jonkun työntekijän väliaikaisesta poissaolosta, ei yrityksen ulkopuolelta tulleen työntekijän välttämättä tarvitse tehdä juuri vapaalla olevan työtehtäviä. Työnantajan tarpeen lisätyövoiman palkkaamiseen tulee kuitenkin perimmältään johtua jonkun työntekijän poissaolosta.

Muutoksena aikaisempaan työnantaja on voinut kuitenkin palkata 1.1.2017 alkaen pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Muutoksella pyritään alentamaan työnantajan työllistämiskynnystä pitkäaikaistyöttömien palkkaamisessa sekä erityisesti mataloittamaan sellaisen työnantajan työllistämiskynnystä, joka ei ole täysin varma työntekijän palkkaamisen liiketaloudellisesta kannattavuudesta tai työvoimatarpeen olemassaolosta.

Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantajan ja työntekijän on mahdollista sopia myös useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta. Määräaikaisia sopimuksia voi kuitenkin vuoden aikana tehdä enintään kolme kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.


Koeaika


Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta koeajasta, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa laissa säädetyistä perusteista riippumatta. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille sopijapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia.

1.1.2017 voimaan tulleen uudistuksen yhtenä merkittävimpänä muutoksena oli koeajan keston kasvattaminen neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä vähintään 30 kalenteripäivää. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Muutosten myötä työnantajalla on paremmat edellytykset selvittää, onko työntekijällä kyky selviytyä työstä.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa, mutta ei kuitenkaan syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla syillä. Työnantajan näkökulmasta perusteen tulee olla sellainen työntekijän henkilöön ja hänen työsuoritukseensa liittyvä syy, jonka vuoksi työnantajalla on peruste katsoa, että tehty työsopimus ei vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia. Perusteen tulee olla todellinen, sillä aiheettomia epäilyjä esimerkiksi työntekijän terveydentilasta pidetään epäasiallisina perusteina.

Oikeuskäytännössä esimerkiksi ammattilaiskoripalloilijan katsottiin koeaikana purkaneen sopimuksen epäasiallisella perusteella, kun purkamiselle ei ollut esitetty muuta syytä kuin paremman vastikkeen saaminen toisessa koripallojoukkueessa.
 

Työntekijän takaisin ottaminen


Lain mukaan työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Toisin sanoen sen sijaan, että työnantaja palkkaisi yhtiöön kokonaan uuden työntekijän, työnantajan on tarjottava jo kertaalleen irtisanotulle työntekijälleen mahdollisuutta palata takaisin.

Säännöksen tarkoituksena on suojella työntekijää työttömyydeltä ja varata hänelle tilaisuus palata ammattitaitoaan vastaavaan työhön. Takaisinottovelvollisuus estää lisäksi väärinkäytöstilanteita, joissa työntekijä irtisanotaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä, vaikka irtisanomisen todelliset syyt liittyvät työntekijän henkilöön.

Takaisinottovelvollisuuden soveltumisen kannalta on oleellista, että työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Miten työn samankaltaisuutta arvioidaan? Työtä voidaan yleensä pitää samankaltaisena, jos se muistuttaa työntekijän aikaisempia työtehtäviä ja työntekijällä on sellainen ammattitaito, koulutus ja aikaisempi työkokemus, että hänenlaisensa työntekijän voidaan olettaa tulevan valituksi kyseiseen työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi.

Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa irtisanotun työntekijän todellista etusijaa. Työhön sovelias työntekijä on asetettava pätevämmänkin ulkopuolisen kilpahakijan edelle.

On muistettava, että työn tarjoamisvelvollisuus ei edellytä, että irtisanottu työntekijä on edelleen työttömänä, sillä työnhakijana voi olla muukin kuin työtön henkilö.

Työntekijän takaisinottoa koskevan lakimuutos koskee takaisinottovelvollisuuden kestoa. Uudistuksen myötä työnantajan takaisinottovelvollisuutta lyhennettiin aikaisemmasta yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen tai mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä 12 vuotta, takaisinottoaika on yhdeksän kuukauden sijasta kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuuden joustavoittaminen vähentää hallinnollista taakkaa ja lisää työnantajan valinnanvapautta työntekijän palkkauksessa.

 

Jani Pitkänen
asianajaja, varatuomari
Eversheds Asianajotoimisto Oy





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Kädenvääntö irtisanomisen helpottamisesta

    30.01.2019 | Työelämä

    Suomen hallituksen kevään kehysriihi toi yllättävän päätöksen: yksilöp...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    25 vuotta luonnontuotetyötä

    10.10.2018 | Ihmiset

    Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö Arktiset Aromit ry ...

    Metsäasiantuntijoiden golf-kilpailuissa ennätysmäärä osallistujia

    05.10.2018 | Ihmiset

    Metsäasiantuntijoiden sidosryhmä golf-kilpailu pelattiin jo kahdeksatt...