artikkelikuva

Lehden lukijan mielipidekirjoitus:

Työuupumus - työn johtamisen uusi haaste ja laadun mittari

08.06.2018

Työn resursseja karsitaan kovalla kädellä. Säästöt otetaan pääsääntöisesti työntekijöiden selkänahasta. Uupumuksesta tai työhön väsymisestä ei kehdata puhua avoimesti. Tällöin myös asia on helppo sivuuttaa ja jättää huomioimatta käytännön toiminnassa.

Suomalainen työmoraali on vielä sen verran korkea ja kova, että apua haetaan ja pyydetään vasta, kun asiat ovat jo todella huonossa jamassa eli ihminen oireilee jo niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Fyysisinä tuntomerkkeinä tästä mm. sydämen rytmihäiriöt, verenpaineen kohoaminen, veriarvojen laskeminen ja henkisinä mm. ärtyneisyys, masentuneisuus ja unettomuus. Näistä seurauksina voivat olla esimerkiksi aivoinfarkti, sydämen toiminnan pitkäaikaiset häiriöt ja mielenterveysongelmat.


Jokainen yksilö on erilainen ja niin myös meidän jokaisen sietokyky on yksilöllinen puhuttaessa työuupumuksesta. Tähän vaikuttaa persoona, henkilön ja työn luonne, olosuhteet, ikä ja fyysinen kunto. Yleinen olettamus on, että nuori ja hyvä kuntoinen, perusterve ihminen selviää työn rasituksista paremmin ja helpommin kuin ikääntynyt kollega. Valitettavasti asia ei ole näin yksioikoinen. Meillä jokaisella on omat jaksamisen rajat, joita koettelevat työn rasitusten lisäksi myös yksityiselämän, vapaa-ajan ja ylipäätään muun kuin työelämän haasteet. Käytännön esimerkkeinä oma tai läheisten sairastuminen, perheen sisäiset ongelmat tai ajanhallinnan vaikeudet. Ihmiselämän pitäisi olla tasapainossa kaikkien elämän osa-alueiden osalta, joista työelämä on vain yksi osa; ei elämän ainoa osa niin kuin se pahimmillaan on tällä hetkellä monellakin työntekijällä.

 


Työn rasittavuuttakaan ei voida muuttaa yhteismitalliseksi johtuen yksilöistä, mutta myös työtehtävien vaatimusten erilaisuudesta. Meillä ollaan siirtymässä yhteiskunnan muutoksen myötä fyysisestä suorittavasta työstä, kuten metsurin työ, kohti luovaa ajattelua vaativaa asiantuntijatyötä, kuten opettajan työ. Kummassakin työssä rasitutaan. Toisessa fyysisesti ja toisessa henkisesti. Molemmissa niin ylirasituksen oireet kuin vaatimukset työstä palautumiseen ovat hyvin saman tyyppiset. Tarvitaan riittävästi aikaa: unta, työn vastapainoksi muuta elämää sekä lihasten lepoa ja venyttelyä, jotta niiden elastisuus ja energiatasot palautuvat rasituksen eli tehdyn työn jälkeen. Tämä pätee myös meidän pään lihasmassalle eli aivoille. Jos palautumisvaihetta ei tule riittävän usein ja riittävän pitkän aikaa seurauksena on ylikuormitustila, jota myös työuupumukseksi kutsutaan. Aivoissa tämä näkyy ensimmäisenä luovuuden eli elastisuuden ja ongelman ratkaisukyvyn puutteina, joita nimenomaan asiantuntijatyössä tarvitaan. Aivothan ohjaavat muun elimistön toimintaa ja siellä asuu niin ihmisen tietoisuus, tunteet kuin luovuuskin.


Syyllistäminen ei ketään paranna tai auta, mutta aika monessa tapauksessa olisi riittävän aikaisella puuttumisella vältytty isommilta vahingoilta eli esimerkiksi pitkäaikaisilta sairauslomilta, työilmapiirin huononemiselta tai jopa lopulliseen lukkoon menneiltä ihmissuhteilta. Tämä ongelmaan puuttumisen vastuu ja velvollisuus on jokaisella esimiehellä.

 


Aika hyvä esimiehen toiminnan laadun ja osaamisen mittari on se, kuinka hyvin ja nopeasti hän reagoi työuupumisen merkkeihin tai edes havaitsee niitä. Valitettavasti aika usein totuuden myöntäminen liian kovasta työkuormituksesta niin uupuvalle työntekijälle itselleen kuin hänen esimiehelleen/esimiehilleen on mahdotonta. ”Kyllähän sinä vielä jaksat, kun olet niin nuori, hyväkuntoinen, olet ennenkin jaksanut…” ovat ne vakioselitykset, joilla työntekijä saadaan vielä kerran ylittämään omat rajansa. Ja tämä tie on loputon, kunnes työntekijä katkeaa tavalla tai toisella eli jää pakolla sivuun. Onnellisimmassa tapauksessa lääkäri määrää sairauslomalle tai huonommassa tapauksessa työntekijä saa jonkun pysyvän elimellisen vaurion esimerkiksi aivoinfarktin työn aiheuttaman stressin ja paineen seurauksena. Esimiehellä taas on muualta annetut tiukat talous- tai aikaresurssit, joiden puitteissa hänen pitäisi saada alaisensa tuottamaan tietty tulos. Tässä kohtaa tulee pakosta arviointiin säästämiseen ja taloudelliseen tehokkuuteen ohjaava niukka talous sekä inhimillisyyteen ja kohtuuteen velvoittava toiminnan jatkuvuus ja eettinen ja sosiaalinen kestävyys. Kumpi on tärkeämpää? Ja onko olemassa missään mahdollisuutta joustaa tuijottamatta viimeistä euroa?


Kukaan meistä ei ole kone, vaan psykofyysinen kokonaisuus, joka edellyttää toimiakseen, että elämän peruspalikat ovat oikeassa suhteessa ja järjestyksessä. Eli rasitus (=tässä työ) ja lepo (=tässä vapaa-aika) ovat tasapainossa, terveydestä sekä läheisistä, ystävistä ehditään huolehtia ja niin edelleen. Lisäksi edellä mainittu toimii vain, jos ihmisellä itsellään on oikeus ja mahdollisuus hallita peruspalikoita oman itsetuntemuksensa ja jaksamisensa rajoissa. Tämä oman työnhallinta ontuu useimmissa työyhteisöissä tänä päivänä eli joku muu luo paineet, aikataulut, vaateet tehtävälle työlle. Tätä vain ei tahdota muistaa taloudellisen tuloksen teon hetkellä ja lyhytjänteisessä suunnittelussa ja johtamisessa. Ulosmitataan työntekijöiden osaaminen ja työsuorite pikapalkinto –  periaatteella niin kauan kuin he jaksavat oravanpyörässä.


Kukaan meistä ei ole myöskään korvaamaton, mutta tosiasia on, että jokainen vältettävissä oleva, turha sairausloma ja vakavammat fyysiset tai henkiset vammat, ovat kallista laskua yhteiskunnalle ja työnantajalle maksettavaksi. Siksi työuupumuksen tunnistamiseen, myöntämiseen ja ennaltaehkäisyyn pitäisi satsata paljon enemmän ja rohkeasti. Se on meidän kaikkien etu, olipa työnantaja sitten kuka tahansa.

 

Maarit Timonen
lehtori, maa- ja metsätalous
Lapin ammattikorkeakoulu

 





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    Työkaluja asiantuntijatyön johtamiseen

    11.06.2018 | Työelämä

    Tietotyöläisestä puhuttaessa tarkoitetaan asiantuntijaa, joka tekee ty...

    Työuupumus - työn johtamisen uusi haaste ja laadun mittari

    08.06.2018 | Työelämä

    Suomalainen työmoraali on vielä sen verran korkea ja kova, että apua h...

    Etätyön mahdollisuuksia ja haasteita

    07.06.2018 | Työelämä

    Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen, sopimukseen ja sä...

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Uusi työ, uusi ura – uuden opettelu piristää

    12.12.2017 | Ihmiset

    Leila Laukkanen, 54, naurahtaa, että pitääkö se sanoa ääneen kun utele...