artikkelikuva

Mehiläisiä

Oksatonta puuta tarvitaan

Vientituotteena mehiläispesä

20.05.2018

Puusepänverstaalla käy kova surina. Vaikka omistajan päätuotantosuunta on mehiläisten tuottama hunaja, nyt ääntä pitävät erilaiset puuntyöstökoneet, joita verstas on pullollaan.

Puusepänverstaalla työskentelee mehiläistarhuri Juha Välimäki. Hän valmistaa kehiä mehiläispesien sisälle, joihin mehiläiset rakentavat kennostonsa. Suomalainen puu muuttuu täällä suomalaisten ja ruotsalaisten mehiläisten kodeiksi.

Mehiläistarhurin ura ei ollut Välimäelle itsestäänselvyys, vaikka isoisä aloitti mehiläistarhauksen jo 1930-luvulla. Välimäki kävi aikoinaan Rajamäen metsätyönjohtajakoulun ja aloitti työuransa metsäalalla.

- Olin Tehdaspuulla metsurina. Kivaa itsenäistä hommaa, kertoo Välimäki.

Hän muistaa metsurinuraltaan pakkastalvet 1984 ja 1985.

- Pakkanen pysyi pitkään parinkymmenen paremmalla puolella. Muutaman kerran auto hyytyi ja kosaanilla herättelin Hiacea käyntiin. Kännyköitä ei siihen aikaan ollut. Voi sanoa, että kovat pakkastalvet päättivät metsäuran, Välimäki nauraa.


Onnellinen yrittäjä


Välimäkeä voi luonnehtia aina hyväntuuliseksi ympärivuotisesta kiireestä huolimatta. Mehiläistenhoito vie kevään, kesän ja syksyn. Talvella on aikaa muuhun tekemiseen.

- Mehiläistenhoito on kesällä ja puutyöt ovat talvihommia. Tein alkuun pesiä itselleni, mutta sitten homma lähti lapasesta. Nyt myyn pesiä Suomeen ja Ruotsiin, kertoo Välimäki.

Sillä ei ole kuulemma väliä, onko puu kuusta vai mäntyä. Tai tiivissyistä, vaikka se olisikin etu. Oksattomuus on ensisijainen vaatimus.

- Useimmiten teen männystä, koska harvemmin löytyy vähäoksaista kuusta. Kuusi on vähän painavampi, puun elämisessä ei ole juurikaan eroa, menee hifistelyn puolelle, hymyilee Välimäki.

Hänellä on hyvät yhteydet useaan sahaan. Välillä hän soittelee sahoille, välillä hänelle soitetaan, että olisi oksatonta tarjolla.

- Kun myyn, niin myyn vain hyvää eli ykköslaatua. Kakkoslaatu menee saunapuiksi, toteaa Välimäki.
 

Osti sian säkissä
 

Verstaalta löytyy perussirkkeli, jolla puut pätkitään määrämittaan. Siitä eteenpäin laitteet erikoistuvat, eikä kaikkia ole Suomesta saatavilla.

- Alkuun kehien teko oli väkräämistä ja näpertämistä. Tällä höylällä tulee saman paksuista, eikä ole juurikaan huoltamista.

 


Höylä


Jos ei ole hiekkaista puuta, niin hyvin kestää. Terät käytän teroittamossa. Laakeri voi korkeintaan mennä, esittelee Välimäki höylää.

Kaikki koneet on ostettu käytettynä. Höylän jälkeen mennään moniteräsahalle. Nimensä mukaisesti pakassa on monta terää ja riippuen mitä tuotetta ajetaan, säädetään riman leveys holkeilla.

- Tämä laite ostettiin kuin sika säkissä Italiasta. Sain pari valokuvaa etukäteen. Suomesta olisi löytynyt 40 kilowatin laitteita, mutta ei näitä pienempiä. On käytännössä ikuinen, laakeri voi korkeintaan mennä, sanoo Välimäki.

Vaihe kerrallaan kehälistojen tuotantoa on automatisoitu. CRC-ohjelmoitu pora työskentelee itsekseen taustalla. Aiemman käsin porauksen sijasta valmistuu nyt reiät moneen sataan sivulistaan kerralla.
 


CRC-pora


Pystykarsitut metsät
 

Välimäen usko tulevaisuuteen on vahva ja investointeja on tehty vähitellen.

- Tuotanto on kasvanut ja tilat käyneet ahtaiksi. Tarvitsen lisää tilaa, pitää laajentaa, Välimäki sanoo.

Nyt tuotannossa on kuutta erilaista kehämallia. On korkea Langstroth ja Farrar, joka on 2/3-osaa Langstrothin korkeudesta. On Mettälä eli Farrar kahdella alarimalla ilman lankoja. Ja Zander eli ”Santtu” ja Dadant…

- Jatkossa pitää miettiä, mitä kaikkia kehiä tuotan. Pitää vähentää. Esimerkiksi Mettälä on hidas tehdä. Siinä on kaksi alarimaa ja paljon käsityötä, pohtii Välimäki.

- Ruotsissa puolestaan on omat mallit. Pesät ovat enemmän neliönmallisia, Dadant-tyyppisiä, hän sanoo.

Oksatonta puuta olisi lähivuosina tarjolla.

- Metsäkoululla ollessani kehitettiin laitteita pystykarsintaa varten ja pystykarsintaa tehtiin silloin paljon. Mutta karsitusta puusta ei nykyisin kuitenkaan saa lisää hintaa, toteaa Välimäki.
 


Juha Välimäki esittelee kehää
 


Mehiläistarhaaja Juha Välimäki (s.1965)
 

  • kolmannen polven mehiläistarhaaja, isoisä aloitti mehiläistarhauksen 1930-luvulla
  • hoitanut mehiläisiä pikkupojasta, aloitti mehiläistarhaajana 1986
  • hoidettavia mehiläispesiä nykyisin yli 200, pesän malli Langstroth
  • vuoden mehiläistarhaaja vuonna 2015: alan toimijoiden mukaan arvostettu alan kouluttaja, vahvasti tulevaisuuteen uskova ja sitoutunut tarhaaja
  • myy hunajan sekä suoramyyntinä kuluttajille, että pakkaamoille
  • valmistaa ja myy mehiläispesäkalustoja tarhaajille Suomeen ja Ruotsiin
  • investoinut viime vuosina: ”Uskon tulevaisuuteen ja kotimaisen hunajan tulevaisuuteen.”

 


Teksti ja kuvat: Tiina Eklund

 

 





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    TUHANSIEN EUROJEN TRYFFELI

    29.10.2018 | Tuotteita luonnosta

    Kävelemme viljelmällä, missä tammen ja pähkinäpensaan taimet kasvavat ...

    Vientituotteena mehiläispesä

    20.05.2018 | Tuotteita luonnosta

    Puusepänverstaalla työskentelee mehiläistarhuri Juha Välimäki. Hän val...

    Lappilaista sadonkorjuuta luonnosta

    02.03.2018 | Tuotteita luonnosta

    Suurin osa teuraista on vasoja, joiden liha on mureaa ja maukasta. Lih...

    Viinissä on tulevaisuus

    19.09.2017 | Maatalous

    - 50 vuoden päästä Etelä-Suomessa on Keski-Saksan lämpötila ja Vaasa-J...

    Villimarjojen voimaa Lontoossa

    23.05.2017 | Tuotteita luonnosta

    Arctic Power Berries -yrityksen taustalla ovat Lapista kotoisin olevat...