artikkelikuva

Normaalikesänä viinirypäleen väri alkaa tummua elokuun puolivälissä. Tänä kesänä kasvukausi on kolme viikkoa myöhässä, ja rypäleet elokuun lopulla vielä täysin vihreitä.

Viinissä on tulevaisuus

19.09.2017

Tuusulan Rusutjärvellä viininkasvatuskokeita vuodesta 1995 tehnyt Juha Karvonen on vakuuttunut siitä, että ilmastomme lämpenemisen seurauksena viininviljely on vakavasti otettava vaihtoehto Suomessa muutamien kymmenien vuosien päästä.

- 50 vuoden päästä Etelä-Suomessa on Keski-Saksan lämpötila ja Vaasa-Jyväskylä-Kuopio korkeudella Tanskan lämpötila, jos ennustettu 2 celsius-asteen ilmaston lämpeneminen toteutuu. Etelä- ja Keski-Euroopassa ilmaston lämpenemisen aiheuttama kuivuus haittaa viininviljelyä, kun taas meillä ilmaston lämpeneminen ja riittävä sadanta mahdollistavat viininviljelyn, ennustaa Juha Karvonen.

Lääkärintyöstä eläköitymisen kynnyksellä Juha Karvonen hakeutui Mustialaan agrologi (AMK) -opintoihin valmistuen sieltä v. 2003. Mustialan jälkeen seurasivat opinnot maatalousammattikorkeakoulussa viinintuotannon maisteriohjelmassa Itävallassa.

 

Tieteellistä tutkimusta ja käytännön kokeita

 

Graduvaiheessa hän siirtyi Helsingin yliopistoon ja suoritti MMM-tutkinnon Viikissä. Parhaillaan Karvonen viimeistelee väitöskirjaa Itämeren alueen viininviljelyn tulevaisuudesta.

- Väitöskirja sinänsä ei ole minulle niinkään tärkeä, mutta haluan todistaa itselleni ja muille, että viinintuotanto on Suomessakin mahdollista.

Julkaisujen tuottaminen ei ole hänelle ongelma, sillä hän on lääkärinä tottunut tekemään tieteellisiä julkaisuja. Siksi hän ei ole harmissaan, vaikka hänen väitöksensä jäisi väitöskirjan tekemiseen ilman väitöstä. Ilmastoasioissa väittely ei aina riitä, vaan toisinaan ne tuppaavat mennä riitelyksi.

MMM-tutkintoon liittyvän gradun aihe oli "Maaperän lämpötila ja viininköynnöksen kasvu Suomessa". Se löytyy Googlesta. Juha Karvonen hämmästelee sitä, että maaperän lämpöä on tutkittu Suomessa hämmästyttävän vähän. Ilmastoa on sentään tutkittu jo vuodesta 1860.

Juha ja Anna-Liisa Karvonen hankkivat Tuusulan Rusutjärveltä kesämökin vuonna 1995. Kesäpaikka hankittiin viininviljelyn tutkimusta silmällä pitäen, ja Juha on tutkinut maaperän lämpötiloja siellä ja kolmessa vertailukohteessa Keski-Euroopassa.

 

Karvosen suvun toinen Pelle Peloton

 

Viininkasvatuksen tienraivaajan osa ei ole helppo. Sen Juha Karvonenkin on saanut tiedemiespiireissä kokea viininviljelyn tutkimuksia vähättelevänä asennoitumisena. Se ei Juha Karvosta lannista, sillä myös hänen isoisänsä oli oman aikansa Pelle Peloton 100 vuotta sitten aloittaessaan Vehmersalmella puutarhamansikanviljelyn myyntitarkoituksiin.

Juha Karvonen sai kipinän viininviljelyn tutkimuksiinsa Kanadassa, jossa hän toimi vierailevana professorina Hamiltonin McMasterin yliopistossa Niagaran vesiputousten läheisyydessä. Maatalon poikana hän hakeutui vapaa-aikanaan töihin sikäläisille viinitiloille.

– Kanadan eteläosien ilmasto on kutakuinkin sama kuin täällä, vuoden keskilämpötilakin alhaisempi kuin meillä ja talvet voivat olla paljon kylmemmät, kertoo Juha. – Miksi viininviljely ei onnistuisi myös Suomessa?

Lääkärinä häntä viehättää yllättävän monet ihmisen ja kasvien yhtäläisyydet: mm. hormonitoiminta, aineenvaihdunta, hengitys, nestekierto, kasvisteroidit. Kasveilla nämä toiminnot tapahtuvat kuitenkin hieman eri tavalla kuin eläimillä.

 

Juha Karvonen poimii viininlehtiä viininlehtikääryleitä varten. Hänen mielestä Bed and Breakfast-palvelua tarjoavat voisivat houkutella asiakkaita tarjoamalla aamiaispöydässään valmistamiaan viininlehtikääryleitä ja rypäleistä puristettua tuoremehua.

 

Kiinnostus viininviljelyn kasvussa

 

Karvosten viinitarhalla kasvoi parhaillaan 200 viiniköynnöstä, sillä Juha halusi todistaa viininviljelyn mahdollisuudet sekä teoriassa ja käytännössä. Nyt kun missio alkaa olla viittä vaille valmis ja ikääkin kertynyt 74 vuotta, on köynnöksiä enää neljännes huippumäärästä.

Viiniviljelmiä löytyy Ruotsista yli 100 ha. Suomessa Hattulassa on yli hehtaarin viljelmä ja pienempiä viljelmiä löytyy Juha Karvosen arvion mukaan kymmenkunta ja muutaman köynnöksen viljelmiä satoja.

Kiinnostus viininviljelyyn on kasvussa viininviljelyä käsittelevien kirjojen kasvavasta menekistä päätellen. Viininviljelyn saloihin vihkiytynyt Juha Karvonen on kirjoittanut viininviljelystä kaksi kirjaa suomeksi ja yhden englanniksi.

Viininviljelyyn otollisin paikka on runsasmultainen kompostilla terästetty hietasavimaa etelään viettävässä rinteessä, jossa köynnösrivit saavat mahdollisimman paljon auringonvaloa ilman toisten kasvustorivien varjostusta. Maaperä saa olla lievästi hapan, pH-arvoltaan 6-7.

Maaperän lämpöjä tutkittuaan Juha on todennut 40 cm istutussyvyyden parhaaksi. Myös istutuskuopan leveys on 40 cm. Silloin juuret ovat pakkaselta suojassa. Syvemmälle istutettaessa köynnöksen nestevirtaukset lähtevät myöhemmin liikkeelle ja sadon kypsyminen viivästyy. Maapinnan ja maaperän lämpömittaukset todistavat lumen erinomaisen eristevaikutuksen. Lumettomaan aikaan sattuvat kovat pakkaset ovat viiniköynnöksille myrkkyä.

 

Lajikevalinta takaa onnistumisen

 

Taimia istutetaan 2000 kpl hehtaarille. Koska taimet ovat vielä liian kalliita, Juha suosittaa käyttämään rekisteröityneiden kasvattajien sertifioituja taimia. Näitä ovat puutarhaliikkeiden myymät taimet. Taimikustannusta voi pienentää tuottamalla uusia taimia pistokkaista.

Lajikevalintakin pitää tehdä huolella. Meillä skånelaisten ja baltialaisten lajikkeiden sato ehtii kypsyä ja tuottaa jopa myyntikelpoisia rypäleitä. Juha Karvonen on kokeillut 15 eri lajiketta, joista oloihimme sopiviksi hän on todennut mm. Rondon, Solariksen, Zilgan ja Nordican.

Viiniviljelyn alussa kannattaa opetella kasvatusta pienellä köynnösmäärällä eikä lannistua, jos muutama köynnös kuolee eikä lähde versomaan ennen kesäkuuta. Alkuvaiheessa leikkauksilla pyritään puumaisen köynnöksen rungon aikaansaamiseksi. Varttuneessakin köynnöksessäkin kesäleikkaukset ovat tärkeitä, ettei köynnös käyttäisi energiaansa lehtien kasvattamiseen rypäleiden sijasta. Ellei köynnöstä leikattaisi, huojuisivat köynnöksen latvat kuuden metrin korkeudessa. Viiniköynnöksen juurten väitetään tunkeutuvan jopa 30 metrin syvyyteen.

Jyrsintä lukuun ottamatta pystyy sivutoimisesti ilman koneita hoitamaan 0,5 hehtaarin viljelmän. Ammattimaisessa viljelyssä 3-4 ha viinitila antaa elannon. 

Yksi runko tuottaa noin 2 kg viinirypäleitä, josta saa pari litraa viiniä. Vaihteluvälit ovat valtavat. Huonosti hoidetun tarhan hehtaarisato on 0 kg ja suurimmat sadot voivat olla 30 000 kg/ha. Käytännössä rypälesadosta saadaan 70 % talteen, sillä rastaat, ketut ja supikoirat syövät, ja ampiaiset tuhoavat kypsiä rypäleitä.

– Varsinkin rypäleen sisään tunkeutuva ampiainen on ilkeä riesa, Juha Karvonen kertoo. Ampiaisten vuoksi kypsät rypäleet on poimittava viivyttelemättä. Ampiaisille voi ripustaa tarhalle oman sokerilla terästetyn viiniä sisältävän pullon, johon ne jäävät ansaan ja hukkuvat onnellisina.

 

Kasvuston sivustat on leikattava avoimiksi, jotta auringon säteet pääsevät kypsentämään rypäleitä.

 

Viinitarhoja perustamaan

 

Karvosten rypäleet päätyvät mehuksi, hilloksi, joskus rusinoiksi, raaat rypäleet puristetaan viinietikan korvikkeeksi ja lehdet viininlehtikääryleiksi. Suomalaisista rypäleistä tehtyä viiniä ei saa kutsua viiniksi, koska Suomi EU:n ainoana jäsenmaana ei ole listautunut viinintuottajamaaksi. EU-ajan alussa maatalouden artikla 141-tuen menettämisen pelossa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ei uskaltanut jättää Suomen lupahakemusta viinintuottajamaaksi.

Viiniviljelmän perustamisessa Juhani Karvonen kehottaa etenemään hitaasti kiiruhtaen. Ensimmäisen sadon köynnökset antavat vasta viiden vuoden ikäisenä ja parhaimman sadon 30-vuotiaina. Hiljalleen viinitarhoja hänen mielestään kannattaisi perustaa.

– Kohta hakemuksen viinintuottajamaaksi voisi jättää, jotta viinin laajemman viljelyn käynnistyessä suomalaisista rypäleistä tehtyä oikeaa viiniä voisi kutsua viiniksi eikä muissa EU-maissa vitsinä kulkevana rypäleistä käymisteitse valmistetuksi miedoksi alkoholijuomaksi, kuten nyt viinintuottajamaiden luettelosta puuttuvan Suomen on tehtävä, kehottaa suomalaisen viinintuotannon edellytysten innokas tutkija ja puolestapuhuja Juha Karvonen.

Teksti ja kuvat: Esko Lappalainen





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    TUHANSIEN EUROJEN TRYFFELI

    29.10.2018 | Tuotteita luonnosta

    Kävelemme viljelmällä, missä tammen ja pähkinäpensaan taimet kasvavat ...

    Vientituotteena mehiläispesä

    20.05.2018 | Tuotteita luonnosta

    Puusepänverstaalla työskentelee mehiläistarhuri Juha Välimäki. Hän val...

    Agrologien sijoittumistutkimus 2018

    09.04.2018 | Maatalous

    Agrologien Liitto lähetti vuoden alussa kyselyn 207:lle v. 2016 valmis...

    Lappilaista sadonkorjuuta luonnosta

    02.03.2018 | Tuotteita luonnosta

    Suurin osa teuraista on vasoja, joiden liha on mureaa ja maukasta. Lih...

    Maatalouskauppa elää maatalouden mukana

    24.01.2018 | Maatalous

    Maatalouskaupan alalla ovat viime vuosien muutokset olleet merkittäviä...