artikkelikuva

VLTAVAN LÄHTEILLÄ

11.04.2018

Sumavan kansallispuisto sijaitsee Tsekin tasavallan etelärajalla. Harvaan asuttu metsäseutu ulottuu Saksan ja Itävallan rajoille. Joukko kuntien metsäasiantuntijoita kävi tutustumassa tähän upeaan alueeseen ja sen metsänhoitoon.

Sumavan kansallispuisto on kooltaan lähes 70 000 hehtaaria. Metsää alasta on noin 80 prosenttia ja jäljelle jäävä viidennes koostuu tiestöstä, pikkukylistä viljelyksineen sekä muista avoimista alueista. Vettä alasta on vain prosentin verran.

Tsekkien kansallisjoki Vltava saa alkunsa Sumavassa. Maan kansalaiset vierailevat innokkaasti joen pienellä alkulähteellä keskellä kaarnakuoriaisten kelottamaa kuusikkoa. Kansallispuiston virkistyskäyttö on runsasta: reppuselkäisiä vaeltajia ja pyöräilijöitä voi reiteillä kohdata kaikkina vuodenaikoina.

 

Metsää hoidetaan valtaosalla alueesta

 

Luonnonsuojelun ja talouskäytön yhteensovittamiseksi Sumavan metsät on jaettu useisiin eri vyöhykkeisiin, joille on määritelty taso metsänhoidon tehokkuudelle. Kokonaan metsänhoidon ulkopuolelle jätettävät alueet ovat lisääntymään päin, mutta suurimmalla osalla pinta-alasta metsiä voidaan kuitenkin hakata edelleen. Hakatut puut myydään enimmäkseen ulkomaille, Saksan ja Itävallan puolella sijaitseville teollisuuslaitoksille.

Yhdessä naapurimaan puolella sijaitsevien Baijerin metsien kanssa Sumava muodostaa Keski-Euroopan laajimman metsäisen alueen ja sitä kutsutaankin ”Euroopan vihreäksi katoksi”. Ainakin Tsekinmaan katolla todella ollaan, korkeus merenpinnasta vaihtelee hieman alle 600 metristä lähes 1400 metriin. Tsekin korkeimmat huiput löytyvätkin juuri tältä alueelta Tatra -vuorten jäätyä viime vuosisadan lopun muutoksissa Slovakian puolelle.

 

Iso mies ja valtava puu. Tämän terveen kuusikon latvat halkovat taivasta yli 50 metrin korkeudessa.

 

"Kaatuvia puita- Kulku omalla vastuulla!" varoittaa kyltti ulkoilijoita kaarnakuoriaisten pystyyntappamalla metsäalueella.

 

Kuusi alueen valtapuulajina

 

Sumavassa puut ovat kooltaan vaikuttavia. Kuusten latvat heiluvat parhaimmillaan selvästi yli 50 metrin korkeudessa maan pinnasta ja hehtaarikohtaiset kuutiomäärät voivat ylittää 1000 m3:n rajan. Puulaji on sama kuin meillä, Picea abies. Monokulttuurikuusikoista voidaan puhua, laajoilla alueilla kuusi on ainoa puulaji. Lehtipuita on todella vähän, vain paikoitellen löytyy pyökkimetsiä ja jonkin verran pihlajia.

Hirvieläimiä, lähinnä erilaisia kauriita, on todella runsaasti. Puiston henkilökunnan velvoitteisiin kuuluu kannan säätely metsästäen, mutta metsänuudistamisessa mahdollisuudet puulajin vaihtoon ovat silti rajalliset. Yksittäisiä pyökin taimia istutetaan kuusitaimikoihin, mutta ilman aitakehikkoa niitä ei voida jättää. Myös joitakin kokonaan aidattuja lehtipuutaimikoita näkyi teiden varsilla. Vielä parikymmentä vuotta sitten uudistusaloille istutettiinkin enimmäkseen Picea abiesta, mutta nykyisin istutukset tehdään pihtakuusilla tai lehtipuilla tarkkaan taimet suojaten.

 

Kelottuneita metsiä on silmänkantamattomiin. Tappaja on meillekin tuttu kuoriainen; kirjanpainaja.

 

Kaarnakuoriaiset ongelmana

 

Vaikka korkeampiakin huippuja Euroopasta löytyy, tekee vuoristojen topografia Sumavassakin vaikutuksen. Parhailta näköalapaikoilta näkyy vuoria laaksojen takana, niiden takana vielä hieman korkeampia vuoria ja aina vain kauempana harmaina siintäviä huippuja. Kylmän sodan aikaisesta vartiotornista idän ja lännen rajalla näkyvät selkeällä säällä Alpitkin.

Maisemassa on kuitenkin monin paikoin myös jotakin ei-toivottavaa. Kovin usein teiden varsilla tai kaukaisessa horisontissa näkyy todella paljon kuolleita puita. Puistoalueen varajohtaja Jan Kozelin kertoman mukaan tuhon aiheuttajia ovat kaarnakuoriaiset. Meille tuttuun puulajiin iskeytyy tuttu kuoriainen, kirjanpainaja. Kirjanpainajat näyttävät Tsekissä olevan tuhonaiheuttajina selvästi ärhäkämpiä kuin täällä pohjoisessa. Kun kanta ajoittain runsastuu, kuolevat kuuset laajoilta alueilta hyvin kattavasti. Nuoret puustot säilyvät, mutta vanhemmat puustot muuttuvat kelometsiksi.

Ilmeisenä selityksenä tuhojen mittakaavalle on lämpimämpi ilmasto, kahden kuoriaissukupolven kesät ovat yleisiä ja toisinaan saattaa kolmaskin parveilu ehtiä alkamaan ennen syksyn tuloa. Sumavan kansallispuiston tilanne herättää pohdintoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista meillä: miten siihen pitäisi varautua metsänhoidossa? Myös ajankohtaiset hiilinielukysymykset tulevat ajatuksiin: kelokuusikoissa on miljoonia tonneja hiiltä, joka väistämättä vapautuu lahoamisen myötä.

 

Runsaat kauriskannat rajoittavat puulajin vaihtoa. Lehtipuut aidataan aina kasvuunlähdön varmistamiseksi.

 

Metsänhoitoa jo 1700-luvulta

 

Suomessa ollaan ylpeitä metsänhoidon pitkistä perinteistä. Syystäkin toki, mutta osattu on muuallakin. Metsien hoitoa on Jan Kozelin kertoman mukaan harjoitettu Tsekinmaassa jo 1700 -luvulta lähtien.

Asfaltoitujen, kapeiden metsäteiden varsilla kiemurtelee kaivantoja, jotka ensi silmäyksellä näyttävät hieman isommilta tien ojilta. Ne on kuitenkin aikanaan kaivettu puiden uittoa varten ja verkostoon on kuulunut tunneleitakin. Vanhan uittotunnelin suuaukon kiveykseen on hakattu vuosiluku 1823.

Metsäteillä liikuttaessa vastaan tulee myös nykypäivän työmaita. Töissä on metsureita, monitoimikoneita ja ajokoneita kuten meilläkin. Hankalimpien puunkorjuukohteiden eteen sattuessa menetelmät ovat meille lähinnä ”TV:stä tuttuja”. Jyrkiltä maastonkohdilta tai liian pehmeiltä maapohjilta puut vedetään vinssaamalla, vinssausasemat ja vaijerilinjastot ovat arkea Sumavan metsänhoidossa.

Olosuhteiden erilaisuus on johtanut erilaisiin ratkaisuihin, mutta pohjimmiltaan isot kysymykset taustalla ovat samoja kuin Suomessa. Metsänhoidon ja puunkorjuun ratkaisuissa on sovitettava yhteen erilaisia tarpeita ja erilaisia kestävyysnäkökulmia hyvästä taloudenpidosta lajistonsuojeluun.

Teksti: Tommi Granholm

Kuvat: Tommi Granholm ja Markus Niemelä





Suosituimmat

    Menevä Metsätyyppi

    04.02.2019 | Ihmiset

    Jos Tuija Rantalainen olisi aikoinaan lähtenyt aikomalleen uralle, oli...

    Metsäasiantuntijoiden uusi puheenjohtaja

    20.12.2018 | Ihmiset

    METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n edustajisto valitsi Stefan Borgman...

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

Muut

    Unkarin metsätalous suurien muutosten edessä

    08.03.2019 | Metsä

    Unkarin vuosisademäärä on pysynyt entisenä noin 400 - 800 millimetriss...

    Kuntalainen ja ilmastonmuutos

    08.03.2019 | Metsä

    Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kun...

    Tuotantosuuntana hiilensidonta?

    08.03.2019 | Metsä

    Metsän hiilinielussa hiiltä virtaa ilmasta metsäekosysteemiin elävän b...

    Tärkein onkin mykorritsa

    22.10.2018 | Metsä

    - Alun perin minut palkattiin Metsäntutkimuslaitokseen tutkimaan paran...

    Metsäasiantuntijoiden golf-kilpailuissa ennätysmäärä osallistujia

    05.10.2018 | Ihmiset

    Metsäasiantuntijoiden sidosryhmä golf-kilpailu pelattiin jo kahdeksatt...