artikkelikuva

Agrologi ja asianajaja Mikko Hakola on kysytty yrityssaneerausjuristi. Asianajotoimisto Hakola Oy sijaitsee Tampereella, lähellä Tampellan vanhaa tehdaskorttelia.

Yrityssaneeraus sopii maatilallekin

06.04.2017

Monilla maatiloilla on tällä hetkellä taloudellisesti kovat ajat. Se näkyy myös yrityssaneerausten lisääntymisenä.

Agrologi ja asianajaja Mikko Hakola ruuvaa tauluja uuden neuvottelutilan seinälle. Yrityssaneerauksiin erikoistuneella juristilla on kova kysyntä ja siksi asianajotoimiston tiloja oli tarpeen laajentaa. Hakola painaa töitä vähintään samaa tahtia kuin kotieläinyrittäjät.

– Tällä hetkellä teen kuusipäiväistä työviikkoa. Vuodessa tunteja kertyy reilut 3 000. Lakiasiat määrämuotoineen pitää hoitaa ajallaan. Muuten seuraukset asiakkaalle voivat olla taloudellisesti isot, Hakola perustelee.

Vain pieni osa Hakolan ajasta kuluu maatilayritysten asioiden ajamiseen, vaikka hän on ammattimies silläkin saralla. Hän käyttää puolet työajastaan erilaisten yritysten yrityssaneerausten ja konkurssien hoitamiseen. Loppu on perhe- ja perintöasioiden sekä riita-asioiden hoitamista.

 

Vaatii sitoutumista

 

Kun maatalousyrittäjä tai muu yrittäjä ottaa yhteyttä lakimieheen, ovat talousasiat edenneet yleensä jo hankalaan pisteeseen. Helposti myytävä omaisuus on realisoitu ja jäljellä on enää velkaa pankille, verottajalle ja tavarantoimittajille.

– Kun maksuvaikeuksia tulee, kannattaisi jo alkuvaiheessa alkaa laittaa asioita kuntoon. Mitä pidemmälle tilanne etenee, sitä vaikeammaksi selviytyminen käy, Hakola muistuttaa.

Kun veloista on enää mahdotonta selviytyä, tulee eteen valinta konkurssin ja yrityssaneerauksen välillä. Konkurssi on kertarysäys. Omaisuus myydään ja yritystoiminta loppuu. Yrityssaneeraus sen sijaan vaatii yrittäjältä sitoutumista ja vahvaa motivaatiota selvitä talousvaikeuksista ja jatkaa yritystoimintaa.

– Yrityssaneerausohjelma tehdään yleensä 5–8 vuodeksi ja sinä aikana tulee harjoittaa erittäin kurinalaista liiketoimintaa. Muuten saneerauksen valvoja voi puhaltaa pelin poikki ja yritys haetaan konkurssiin, Hakola valottaa.

Velkojatkin pohtivat ja päättävät, haluavatko he rahojaan takaisin konkurssin kautta vai odottavatko kärsivällisesti yrityssaneerauksen etenemistä ja yrityksen tervehtymistä. Velkojat luonnollisesti odottavat saavansa suuremman osan rahoistaan takaisin yrityssaneerauksessa kuin konkurssissa.

Noin puolet yrityssaneerauksista onnistuu, joten se on monissa tapauksissa kokeilemisen arvoinen konsti veloista selviämiseen.

Yrityssaneerausta kevyempi velkajärjestely on lähtökohtaisesti tarkoitettu vain yksityishenkilöille, ei isompien maatilojen yrittäjille. Yksityishenkilön velkajärjestely voi tulla kuitenkin kyseeseen, jos maatila on tehnyt konkurssin ja maatalousyrittäjälle jää tilan myymisen jälkeen vielä paljon henkilökohtaista velkaa.

 

Maatila osakeyhtiöksi

 

Mikko Hakola tuntee hyvin maatalousyrittäjyyden realiteetit, onhan hän itsekin kotoisin maatilalta Alahärmästä.

– Maatalousyrittämisessä ovat kiinni niin suuret pääomat, että asioita pitää miettiä ja järjestellä etukäteen, jotta yllättävistä vaikeuksista selvitään mahdollisimman vähin vaurioin. Suosittelen vahvasti maatalouden yhtiöittämistä osakeyhtiöksi, Hakola sanoo painokkaasti.

– Tavallisella maatilalla kaikki omaisuus kotia myöten on samassa nipussa, sillä maanviljelijä katsotaan lainsäädännössä toiminimiyrittäjäksi. Osakeyhtiössä riskit ovat paremmin hallittavissa ja ne ovat yhtiön riskejä, Hakola perustelee.

Hakolan mielestä esimerkiksi uusi navetta tai sikala kannattaa muodostaa omaksi osakeyhtiökseen. Rakennus on syytä sijoittaa omalle tontilleen jonkin matkan päähän tilakeskuksesta. Kokonaisuus on silloin ylitse pääsemättömien vaikeuksien kohdatessa helpommin realisoitavissa. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva varainsiirtoveron muutos alentaa kynnystä maatilan yhtiöittämiseen.

– Kaikkien sopimusten pitää tietysti olla kunnossa, kun aloitetaan pääomavaltaista liiketoimintaa. Osakeyhtiön osakassopimus pitää olla kattava. Siinä on oltava selvät ehdot sille, kuinka yhtiön omistuksesta voi irtaantua. Tietysti myös henkilökohtaiset sopimukset, kuten avioehto ja testamentti, on syytä olla kunnossa, Hakola muistuttaa.

 

Suomessa hyvä turvaverkko

 

Hakolan hoitamat asiat ovat usein ikäviä. Pohjalaista Hakolaa se ei tunnu haittaavan. Jonkun on hoidettava ikävätkin asiat ja asiantuntija pystyy aina jollain tavalla auttamaan asiakasta hankalassa tilanteessa.

– Saneerauksissa, konkursseissa ja velkajärjestelyissä hoidan lähinnä talousasioita eivätkä työasiat haittaa yöunia. Kyse on kuitenkin vain rahasta. Jos asiakkaan yritystoiminta loppuu ja jäljelle jäävät vain velat, Suomen kattava turvaverkko onneksi huolehtii kansalaisten ja ennen kaikkea lasten perusasioista terveydenhuoltoineen ja opiskelumahdollisuuksineen, Hakola sanoo.

Hän on työskennellyt pari vuotta Yhdysvalloissakin ja nähnyt siellä toisenlaisen kulttuurin.

 

Mikko Hakola rentoutuu remontoiden. Tällä kertaa urakkana on vain valokuvataulujen kiinnittäminen uuden neuvottelutilan seinälle.

 

Monen alan osaaja

 

Mikko Hakolan opiskeluhistoria on mielenkiintoista kuultavaa. Kotitila veti miehen ensin agrologioppiin Ilmajoen maatalousopistoon 1990-luvun alussa. Opintojen loppuvaiheessa hän lähti maatalousharjoitteluun Minnesotaan. Harjoittelu vaihtui työnteoksi ja reissussa vierähti pari vuotta.

– Parhaat muistot opiskeluajoilta liittyvät ehdottomasti Nuijaturnauksiin, Hakola hymyilee.

Tuoreen agrologin vanhemmat olivat vielä nuoria, joten yrittäjyys kotitilalla ei tullut kysymykseen. Yliopisto-opinnot alkoivat vetää puoleensa.

– Vuonna 1996 lähdin opiskelemaan oikeustiedettä Lapin yliopistoon. Valmistuin viidessä vuodessa oikeustieteen kandidaatiksi. Tein samaan aikaan kahdessa vuodessa kauppatieteiden maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa. Edellisten jälkeen olin vielä vuoden opiskelemassa Göteborgissa kauppakorkeakoulussa, 45-vuotias Hakola luettelee.

Eikä tässä vielä kaikki. Hakola valmistelee parhaillaan yrityssaneerauksia käsittelevää väitöskirjaansa Vaasan ylipistoon. Senkin hän lupaa hoitaa valmiiksi lähivuosina.

Asianajajan elämä on vilkasta myös vapaa-aikana. Siitä pitävät huolen kolme lasta, joista nuorin on 8 kuukauden ikäinen. Perhe-elämän lisäksi tekevä mies rentoutuu huoneistoja remontoiden ja autossa dekkareita äänikirjoina kuunnellen.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen

 

Tietolaatikko 1

Tietolaatikko 2

Tietolaatikko 3





Suosituimmat

    Luomupossu tekee kauppansa

    09.10.2018 | Maatalous

    Kuuma kesäpäivä ei haittaa ulkotarhassa tonkivia porsaita. Seinän vier...

    Touhukkaat olkipossut pöllyttävät pahnoja

    05.10.2018 | Maatalous

    Jari ja Veera Ollikkala, isä ja tytär, ovat valinneet valtavirrasta po...

    Luonto hoitaa Sairaala Novassa

    02.10.2018 | HyvinvointiMetsä

    Metsähallituksen Luontopalvelut toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin...

Muut

    25 vuotta luonnontuotetyötä

    10.10.2018 | Ihmiset

    Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö Arktiset Aromit ry ...

    Metsäasiantuntijoiden golf-kilpailuissa ennätysmäärä osallistujia

    05.10.2018 | Ihmiset

    Metsäasiantuntijoiden sidosryhmä golf-kilpailu pelattiin jo kahdeksatt...

    Tähtäimessä ensi vuoden MM-kilpailut

    25.09.2018 | Ihmiset

    Viime talven Pyeongchangin olympialaisissa Seppälä nousi valtakunnan t...

    Ettei metsää unohdettaisi - Metsäosaajia maakuntahallintoon

    24.09.2018 | Ihmiset

    Tuleeko maakuntamullistus ja maakuntavaalit on hallituksen ja eduskunn...

    MM-kultaa ja pronssia!

    18.09.2018 | Ihmiset

    Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikki...